Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton asiakkaiden käyntisyyt

Laatuseloste

Tilastotietojen relevanssi

Perusterveydenhuollon avohoidon tilasto sisältää tietoja perusterveydenhuollon toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän Hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) tietojen pohjalta. Tilasto sisältää tietoja palvelun tuottajasta, asiakkaiden palvelujen käytöstä, hoidon saatavuudesta, asiakkaiden terveysongelmista, epidemioiden leviämisestä, asiakkaan/potilaan kotikunnasta ja sukupuolesta, iästä, palvelumuodosta ja yhteystavoista, käyntisyistä, toimenpiteistä ja jatkohoidosta, lääkityksestä ja rokotuksista sekä lasta odottavien naisten sekä lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi tehdyistä tarkastuksista (Hilmo-opas). 

Tilasto on tarkoitettu toiminnan seurannan, arvioinnin, valvonnan ja ohjauksen tueksi terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa terveyskeskusten palvelutuotannosta Suomessa. Tilaston pohjana olevan hoitoilmoitusrekisterin tietosisältöä ja tiedonkeruuta sekä raportointia kehitetään yhteistyössä tiedontuottajien ja käyttäjien kanssa.

Tilaston tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). 

Menetelmäkuvaus

Perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin (Avohilmo) kootaan tietoja perusterveydenhuollon avohoitokäynneistä. Avohilmo-rekisteri on yksi kolmesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekisteristä, kaksi muuta ovat: sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri.

Hoitoilmoitusjärjestelmä muodostaa huomattavan laajan sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarannon: Avohilmo -rekisteriin tallentui vuonna 2020 noin 83 miljoonan tapahtuman tiedot. Vuosittain terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin tallentuu vajaan miljoonan hoitojakson ja noin 8 miljoonan käynnin tiedot ja sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteriin noin 280 000 hoitojakson tiedot. Kunkin rekisterin tiedoista laaditaan omat erilliset tilastonsa. Perusterveydenhuollon tilasto perustuu Avohilmo-rekisteriin saatuihin tietoihin, jotka poimitaan automaattisesti potilastietojärjestelmistä suoraan ammattilaisten tekemistä kirjauksista asiakkaiden tietoihin (Hilmo-tiedot), ja jotka siirtyvät THL:ään ajantasaisesti vuorokausittain.

Tilastossa käytetyt luokitukset sekä tiedonkeruun ohjeet on kuvattu avohoidon Hilmo-oppaassa sekä verkkosivulla Hilmo hoitoilmoitusjärjestelmä. Keskeiset käsitteet ja määritelmät kuvataan erikseen tilastoraportin tekstiosassa. 

 

Tietojen kattavuus

Ajantasaisin tieto perusterveydenhuollon osalta on saatavilla THL:n verkkosivuilla tietokantaraporteilta (tietokantaraportit). Tilastoraportissa esitetään poiminta-ajankohtien mukainen tieto. Tämä tilastoraportti perustuu 25.3.2021 mennessä THL:n hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) osarekisteriin Avohilmoon tulleisiin vuoden 2020 perusterveydenhuollon tietoihin. Taulukossa 1 (pdf 121 kt) (Lähde: Avohilmo-aineisto 25.3.2021) on esitetty terveyskeskukset, joiden tietojen arvioidaan olevan puutteellisia. Käyntimäärät sisältävät kaikki perusterveydenhuollon avohoidon käynnit. Terveyskeskusten, joiden tiedoissa arvioidaan olevan puutteita, alueiden väestö kattaa noin 2,8 prosenttia koko maan väestöstä (Vantaa mukaan lukien 7,0 %).

Vantaan kaupungin tiedot eivät ole vuoden 2019 Apotin käyttöönoton jälkeen saavuttaneet vuoden 2018 käyntimäärien tasoa. Vuonna 2020 käyntimäärät olivat 40 prosenttia pienemmät verrattuna vuoden 2018 tietoihin.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston perusjoukko muodostuu kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat käyneet perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanotolla vuoden aikana. Perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaava kunta on vastuussa myös tietojen toimittamisesta THL:ään silloin, kun palvelu ostetaan esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta.

Tietojen oikeellisuus on riippuvainen tiedonantajien toimittamien tietojen laadusta ja oikeellisuudesta. Tiedot toimitetaan THL:ään sähköisesti kerran vuorokaudessa tapahtuvalla automaattisella poiminnalla potilastietojärjestelmistä.

Tietojen laatua seurataan THL:ssä ja tietojen tuottajien toimesta Avohilmon pikaraportilta Käynnit viikoittain ja kuukausittain, joka päivittyy päivittäin. Pikaraporteilta seurataan tiedonkeruun kattavuutta ja laatua palveluntuottajittain ja palvelumuodoittain sekä käyntisyiden (Käyntisyyt ja niiden kirjausasteet kuukausittain) ja toimenpiteiden (Toimenpiteet ja niiden kirjausasteet kuukausittain) kirjaamiskattavuutta sekä ajankohtaista influenssan ja muiden virustautien raportointia (Akuutti hengitystieinfektio (influenssa ja muut virukset).

THL:stä ollaan yhteydessä tiedonantajiin ja tietojärjestelmätoimittajiin ja pyydetään tietojen korjaamista, mikäli laadussa havaitaan puutteita. Tietojen korjaaminen tapahtuu aina tiedon tuottajan toimesta. Tarvittaessa Avohilmo-rekisteriin vastaanotetaan päivittyneitä/korjattuja aineistoja viimeisen vuoden ajalta. Vuoden 2020 aikana Avohilmo-tietojen kattavuutta on tarkistettu viikoittain potilastietojärjestelmäkohtaisesti. Puuttuvien tietojen korjaamiseksi on oltu yhteydessä tietojärjestelmätoimittajiin ja palveluntuottajiin.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Päivittäin päivittyvältä Avohilmon pikaraportilta on saatavilla tietoja perusterveydenhuollon avohoidon tapahtumista, käyntisyistä, toimenpiteistä, influenssaseurannasta ja lääkityksistä. Tiedot perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä on saatavilla tietokantaraporteilta.

Kuukausittain päivittyvät tietokantaraportit, eli tiivisteet ja kuutiot, mahdollistavat käyttäjän omat valinnat ja tiedonhaun rekisteriaineistosta. Tiivisteillä tarkoitetaan valmiiksi tehtyä koostetta aihealueen keskeisistä tiedoista. Kuutiot mahdollistavat tietojen monipuolisemman tarkastelun. Perusterveydenhuollon avohoidon käyntitietoja voi tarkastella vuodesta 2015 alkaen alue-, palveluntuottaja- ja asiakasnäkökulmasta.

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tiedot ovat saatavilla kuukausittain päivittyviltä tietokantaraporteilta, kuutioista ja tiivisteiltä. Hoitoonpääsytiedoista on myös saatavilla kaksi kertaa vuodessa päivittyvät tilastoraportit.

Perusterveydenhuollon avohoidon käyntisyistä ja toimenpiteistä on saatavilla kuukausittain päivittyvät tietokantaraportit sekä tilastoraportti käyntisyistä.

Terveystarkastuksista äitiys- ja lastenneuvolassa sekä opiskeluhuollossa on saatavilla kerran vuodessa julkaistavat tietokantaraportit sekä tilastoraportti.

Kotihoidosta on julkaistu kerran kuukaudessa päivittyvät tietokantaraportit ja kerran vuodessa ilmestyvä tilastoraportti. Nämä korvaavat aiemman kotihoidon laskennan raportoinnin.

Lasten ja nuorten ylipainosta ja lihavuudesta julkaistaan kerran vuodessa tilastoraportti.

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä vuosittain päivittyviä tietoja on mahdollista tarkastella kunta, maakunta ja koko maan tasolla väestöön suhteutettuna ja absoluuttisina lukuina. Lisäksi tiedot julkaistaan THL:n Tietoikkunassa.

Laajemmin aihekohtaisilla tilastoraporteilla raportoidaan vuosittain perusterveydenhuollon avohoidon käyntitietoja eri ammattiryhmissä ja palvelumuodoissa, käyntien syitä avohoidon käynneillä sekä terveyskeskuksien vuodeosastojen tietoja potilaista, hoitopäivistä ja -jaksoista. Tilastoraporttien tarkempi julkaisuaikataulu ilmenee THL:n julkaisukalenterista.

Jokaisen tilastoraportin yhteydessä esitetään laatuseloste, jossa kuvataan tarkemmin tilastoraportin tietosisältöä.

Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Poisto-/hoitoilmoitusjärjestelmä on ollut käytössä Suomen terveydenhuoltolaitoksissa vuodesta 1967 lähtien. Poistoilmoitus (hoidon päättämisilmoitus) muuttui hoitoilmoitukseksi vuoden 1994 alusta. Järjestelmä on alun perin kattanut ainoastaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laitoshoidon. 

Perusterveydenhuollon avohoidon käyntitiedot (Avohilmo) tulivat osaksi hoitoilmoitusjärjestelmän tiedonkeruuta vuonna 2011. Avohilmo-tiedonkeruu korvasi vuonna 2002 aloitetun niin kutsutun Notitia-tiedonkeruun ja samalla tiedonkeruu muuttui sähköisellä tiedonsiirrolla suoraan potilastietojärjestelmistä tapahtuvaksi.

Vuoden 2020 tiedonkeruun ohjeistus on julkaistu yhtenäisessä Hilmo-oppaassa, jossa yhtenäistettiin käytettyjä luokituksia.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Perusterveydenhuollon tilastosta julkaistaan vuonna 2021 tilastoraportti vuoden 2020 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottokäyntien käyntisyistä. Tilastoraportti julkaistaan vuosittain THL:n verkkosivuilla. Tilaston tiedot ovat saatavilla tietokantaraporteilta ja Sotkanet-indikaattoripankissa, THL:n Tietoikkunassa, Tilastollisessa vuosikirjassa ja kansainvälisissä tilastojulkaisuissa.

Hoitoilmoitusrekisterin yksilötason tiedot ovat salassa pidettäviä. Yksilötason tietojen luovuttaminen Hoitoilmoitusrekisteristä edellyttää aina tietojen luovutuksen oikeutuksen tarkistusta. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata voi myöntää tietoluvan salassa pidettävien tietojen toissijaiseen käyttöön.
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (Finlex).
Tietojen luovuttamisen ehdot ja tutkimuslupien hakeminen.

Tässä tilastoraportissa julkaistaan asiakkaiden diagnoosit tai käyntisyyt ICD-10- ja ICPC-2 luokitusten mukaisesti lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan avosairaanhoidon vastaanottokäynneillä vuonna 2020.  Raporttiin on poimittu Avohilmo-rekisteristä kolmen merkin tarkkuudella ICD-10 -luokituksen mukaiset diagnoosit. ICPC-2-luokituksen mukaisista käyntisyistä on poimittu luokituksen alin taso.

Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat käyttävät yleisimmin käyntisyiden kirjaamisessa ICPC-2-luokitusta. Tilastoraportissa tarkastellaan erikseen lääkärien ja hoitajien avosairaanhoidon vastaanoton diagnoosi- tai käyntisyykirjauksia molempien luokitusten mukaan tehdyillä kirjauksilla.

Käynnillä voi olla yksi tai useampia diagnooseja tai käyntisyitä. Yhden käynnin aikana terveydenhuollon ammattilainen voi ottaa kantaa useampaan asiakkaan ongelmaan. Raportointiin on otettu mukaan kaikki käynnillä kirjatut diagnoosit tai käyntisyyt. Muut tiedot on poimittu Avohilmo-rekisteristä yhteystavalla käynti vastaanotolla, palvelumuodolla avosairaanhoito ja ammattiryhmistä lääkärit sekä sairaanhoitaja että terveydenhoitaja vuodelta 2020. Kävijäryhmä -luokituksen mukaisia yhteisökäyntejä ei ole otettu mukaan tähän raportointiin.

Muiden palvelumuotojen ja ammattiryhmien asiakkaiden käyntien syitä on saatavissa THL:n verkkoraporteilla. 

Avohilmon tietokantaraportit: kuutiot ja tiivisteet.

Tilastovuonna 2020 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon käyntisyiden  - tilastoraportin erityiskysymykset

Kaikkien terveyskeskusten avosairaanhoidon lääkärin fyysisten vastaanottokäyntien diagnoosien kirjausaste vuonna 2020 oli 65, 9 prosenttia (64,8 % vuonna 2019) ICD-10- ja 6,5 prosenttia (8,1 % vuonna 2019) ICPC-2-luokituksella. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien avosairaanhoidon vastaanottokäyntien käyntisyiden kirjausaste laski hieman vuoteen 2019 nähden, ja se oli ICD-10-luokituksella 7,9 prosenttia (8,0 % vuonna 2019) ICD-10- ja ICPC-2-luokituksella 58,8 prosenttia (63,2 % v. 2019). Lääkärin avosairaanhoidon vastaanotolla 11 terveyskeskuksessa (17 vuonna 2019) diagnoosi oli kirjattu harvemmin kuin joka neljännellä käynnillä (Taulukko 2. Terveyskeskukset, joilla diagnoosien kirjausaste lääkärin avosairaanhoidon vastaanottokäynneillä oli alle 30 prosenttia vuonna 2020 (pdf 133 kt) (Lähde: Avohilmo-aineisto 25.3.2021).

Yksityinen työterveyshuolto ja terveyskeskusten ostopalvelulla tuotettu avosairaanhoito aloitti Avohilmo-tietojen tuottamisen keväällä 2020 Suomen Terveystalo Oy:stä ja Pihlajalinna Oyj:stä.  Mehiläinen Oy aloitti tietojen toimittamisen marraskuussa 2020.

Avosairaanhoidossa yksityisten palveluntuottajien käyntimäärä oli noin 1 611 500 käyntiä vuonna 2020 (vuonna 2019 noin 18 400 käyntiä). 

Avohilmo-tietojen kattavuuteen ja laatuun on panostettu huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. Tietojärjestelmien muutoksista johtuvia puutteita on saatu korjattua tilastovuoden aikana huomattavasti.

Avohilmo-tietoja on käytetty runsaasti perusterveydenhuollon tietojen seurantaan, kuten miten COVID-19-epidemia on vähentänyt tai lisännyt eri palveluiden käyttöä. Tästä esimerkkinä ovat viikoittaiset raportit: Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen.

Kolmessa terveyskeskuksessa (Espoo, Salo, Eura) diagnoosit kirjattiin yli 80 prosenttisesti ICPC-2-luokituksella avosairaanhoidon lääkärin vastaanottokäynneillä (Taulukko 3. Terveyskeskukset, joissa lääkärin avosairaanhoidon vastaanottokäynneillä käytetty ICPC-2-luokitusta diagnoosin kirjaamiseen vähintään puolessa käynneistä vuonna 2020 (pdf 117 kt) (Lähde: Avohilmo-aineisto 25.3.2021)). 

Yli 85 prosenttisesti diagnoosit kirjattiin ICD-10-luokitusta käyttäen 21 terveyskeskuksessa (25 vuonna 2019) lääkärin avosairaanhoidon vastaanotoilla vuonna 2020 (Taulukko 4. Terveyskeskukset, joilla diagnoosien kirjausaste lääkärin vastaanottokäynneillä ICD-10-luokitusta käyttäen yli 80 prosenttia vuonna 2020 (pdf 163 kt) (Lähde: Avohilmo-aineisto 25.3.2021)).

Päivitetty: