Laaturaportti: Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaat

Tällä sivulla

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt vuosittain tietoja huumeiden ja/tai lääkkeiden päihdekäytön vuoksi päihdehoitoon tai -kuntoutukseen hakeutuneista asiakkaista erillisellä tiedonkeruulla. Tietojen keruu perustui päihdehoito- ja -kuntoutusyksiköiden vapaaehtoiseen osallistumiseen. Tilastoa on tuotettu vuodesta 2000 alkaen ja julkaistavat tiedot koskevat julkaisua edeltävää kalenterivuotta. Tilastotiedot on julkaistu kerran vuodessa. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

Tilastoaineisto kuvaa asiakkaiden sosioekonomista taustaa, käytettyjä ongelmapäihteitä sekä niiden käyttötapoja, riskikäyttäytymistä (pistokäyttö, pistovälineiden yhteiskäyttö), terveydentilaa sekä annettua hoitoa ja kuntoutusta. Tuloksia esitetään kaikkien tiedonkeruussa mukana olleiden asiakkaiden osalta, ensimmäistä kertaa päihdehoitoon tai -kuntoutukseen hakeutuneiden asiakkaiden osalta, sukupuolittain, avo- ja laitoshoidon tai -kuntoutuksen osalta, alueittain (Uusimaa ja muu Suomi), ikäryhmittäin sekä sen mukaan, onko asiakkaalla opioidien, stimulanttien, rauhoittavien lääkkeiden tai kannabiksen ongelmakäyttöä ja onko hän opioidikorvaushoidossa.

Tiedonkeruusta on aiemmin käytetty nimiä Huumehoidon tietojärjestelmä ja Huumehoidon tiedonkeruu sekä vuodesta 2024 lähtien Huumehoidon ja -kuntoutuksen tiedonkeruu. Tilastovuoteen 2021 saakka tilastoraportti julkaistiin nimellä Päihdehuollon huumeasiakkaat.

THL lopetti huumehoidon ja -kuntoutuksen erillistiedonkeruun maaliskuussa 2025. Lopettamiseen vaikutti jo usean vuoden ajan heikentynyt kattavuus. Jatkossa tietoja poimitaan hoitoilmoitusrekisteri-kokonaisuudesta (Hilmo). Tämä on viimeinen Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaat -tilastoraportti.

Relevanssi

Tiedonkeruun tavoitteena on ollut saada ajantasaista ja luotettavaa tietoa huumeita käyttävistä ihmisistä sekä huumehoidosta ja -kuntoutuksesta. Tilaston tiedot ovat olleet osa kansallisen huumetilanteen seurantaa. Lisäksi tietoja on raportoitu Euroopan unionin huumevirastolle (European Union Drugs Agency EUDA, aiemmin European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction EMCDDA) ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavalle toimistolle (United Nations Office on Drugs and Crime UNODC).

Tilaston tietosisältö

Tiedonkeruuseen ovat voineet osallistua kaikki päihdehoitoa tai -kuntoutusta antavat sosiaali- tai terveydenhuollon yksiköt. Osallistuminen on ollut hoitoyksiköille ja asiakkaille vapaaehtoista. Yksiköitä, joiden on erityisesti toivottu osallistuvan tiedonkeruuseen, ovat päihdehoitoyksiköt, päihdekuntoutusyksiköt, nuorten aikuisten ja alaikäisten päihdeyksiköt, vieroitushoitoyksiköt, korvaushoitoyksiköt, päihdepsykiatriset yksiköt, huumeita käyttäviä hoitavat psykiatriset yksiköt, opioidiriippuvuuden lääkkeellistä hoitoa toteuttavat terveyskeskukset sekä vankiloiden terveydenhuolto- ja päihdetyönyksiköt.

Huumehoidolla ja -kuntoutuksella tarkoitetaan tiedonkeruun yhteydessä ammattimaista, suunnitelmallista hoitoa ja kuntoutusta, jossa tähdätään huumeiden käytön tai lääkkeiden päihdekäytön lopettamiseen, vähentämiseen tai käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä asiakkaan elämänlaadun parantamiseen, kuntoutumisen edellytysten parantamiseen ja kuntoutumiseen. Huumeiden käyttäjille tarjotaan muunkinlaisia palveluja ja hoitoa. Somaattinen sairaanhoito ja päivystysluontoinen asiointi terveydenhuollossa eivät kuulu huumehoidon ja -kuntoutuksen tiedonkeruun piiriin. Myöskään päiväkeskustoiminta ja pelkästään terveysneuvontaa tai pelkkiä asumispalveluja antavat yksiköt eivät kuulu tämän tiedonkeruun piiriin.

Tilastoraportissa käytetään vakiintuneita kotimaisia ja Euroopan unionin huumevirasto EUDA:n käsitteitä ja luokituksia. Tilaston keskeiset käsitteet ja muuttujat on kuvattu osana tilastoraporttia.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilaston lähdeaineistona on toiminut huumehoidon ja -kuntoutuksen erillistiedonkeruu, johon ovat voineet osallistua kaikki päihdehoitoa ja -kuntoutusta antavat sosiaali- tai terveydenhuollon yksiköt. Tietojen keruu perustui hoitoyksiköiden vapaaehtoiseen osallistumiseen.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot kerättiin kerran vuodessa jokaisesta kyseisessä päihdeyksikössä olevasta huumehoidon tai -kuntoutuksen asiakkaasta. Tiedonkeruulomaketta voitiin käyttää tulohaastattelussa asiakkaan tulotilanteen arviointiin. Tiedot suositeltiin kerättäväksi haastatellen hoito- tai kuntoutusjakson kolmen ensimmäisen käyntikerran yhteydessä tai laitoshoito- tai -kuntoutusjakson alussa. Päihdehoito- ja -kuntoutusyksiköt keräsivät tiedot joko paperilomakkeella, sähköisellä tiedonkeruulomakkeella (Netti-Pompidou) tai yksiköiden asiakastietojärjestelmään sisällytetyn lomakkeen kautta. Asiakaskohtaiset tiedot toimitettiin THL:ään ilman tunnistamisen mahdollistavia henkilötietoja (nimi, henkilötunnus, kotikunta tms.). Tiedonkeruun määrittelyt ja ohjeistus on kuvattu erillisessä oppaassa (THL 2013). Tiedonkeruu perustuu EUDA:n Treatment Demand Indicator -ohjeistukseen, jonka tuorein versio on julkaistu vuonna 2012.
Huumehoidon Pompidou-tiedonkeruu : Määrittelyt ja ohjeistus vuodesta 2014 alkaen
Treatment demand indicator (TDI) standard protocol 3.0: Guidelines for reporting data on people entering drug treatment in European countries

Tietojen validointi

Lomakkeet, joissa alkoholi on ainoa ongelmapäihde tai joissa ei ole ollenkaan päihdekäyttöä, poistettiin aineistosta.

Tiedon käsittely

Tarkastusprosessissa käydään läpi vastaustiedoille sallittujen arvojen tarkistuksia ja loogisuustarkistuksia sekä uudelleen koodataan avovastauksia. Epäselvissä tapauksissa ollaan tarvittaessa yhteydessä yksiköihin. Mm. lomakkeet, joissa huumeiden pistokäyttö on ristiriidassa ruiskujen ja neulojen yhteiskäytön tai pistokäytön aloitusiän kanssa, päivitetään. Lomakkeet, joissa pistokäytön aloitusikä on ristiriidassa iän kanssa, päivitetään. Jos kysymykseen 30 ”Onko ollut koskaan korvaushoidossa?” oli vastattu ”Ei”, ”Ei tietoa” tai ”tieto puuttuu”, vastauksia korjattiin, jos asiakas muiden kysymysten tietojen mukaan oli nyt korvaushoidossa. Korjauksien jälkeenkin aineistossa lienee tapauksia, joissa asiakas on todellisuudessa korvaushoidossa, vaikka jääkin tilastoraportin korvaushoitoasiakkaan määritelmän mukaan korvaushoidon ulkopuolelle. Jos kysymykseen 27 ”Onko ollut aiemmin hoidossa huumeiden tai lääkkeiden päihdekäytön takia?” oli vastattu ”Ei”, näitä vastauksia korjattiin, jos asiakkaan hoidon alkamisvuosi oli tilastovuotta aikaisemmin tai asiakas oli nyt tai aiemmin ollut korvaushoidossa, koska korvaushoidon aloittaminen ei voi olla tiedonkeruun tarkoittama ensimmäinen päihdehoitojakso.

Samasta asiakkaasta voi tulla tietoja useista eri yksiköistä. Niiden päällekkäisyyttä pyritään arvioimaan asiakaskohtaisen THL:lle toimitettavan päällekkäistapaustunnisteen avulla (etunimen 2. kirjain, sukunimen 2. kirjain, syntymäpäivän päiväosan 2. numero ja henkilötunnuksen viimeinen merkki). Koko aineistoa koskevia tarkasteluja varten aineistosta poistetaan eri yksiköistä tulleet, todennäköisesti samaa henkilöä koskevat tiedot päällekkäistapaustunnisteen avulla. Ensimmäinen tietokantaan tallennettu lomake jää aineistoon. Vuonna 2024 päällekkäisinä poistettiin seitsemän asiakastietolomaketta. Päällekkäistapaustunnisteen lisäksi tunnistamisessa käytetään sukupuolta, syntymävuotta ja kotimaakuntaa.

Tiedon revisioituminen

Tässä erillistiedonkeruussa käytettävät tiedot on saatu kokonaisuudessaan tiedonkeruuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä eivätkä tiedot täydenny myöhemmin. Havaittuja epäloogisuuksia on korjattu jälkikäteen.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tietojen keruu perustui päihdehoito- ja -kuntoutusyksiköiden vapaaehtoiseen osallistumiseen. Aineiston pohjalta ei voida tehdä johtopäätöksiä huumeiden käytön vuoksi hoitoon tai kuntoutukseen hakeutuneiden asiakkaiden kokonaismäärästä Suomessa, koska kaikki Suomen päihdehoitoa tai -kuntoutusta huumeita käyttäville antavat yksiköt eivät ole tiedonkeruussa mukana. Tilaston kuvaus opioideja ongelmallisesti käyttävistä asiakkaista on kuitenkin ollut samansuuntainen verrattuna muihin ongelmallisesti käyttävistä tehtyihin tutkimuksiin (esim. Tammi ym. 2011; Launonen ym. 2015).

Tietojen oikeellisuus riippuu pääosin tiedonantajilta saaduista tiedoista. Tiedot perustuvat asiakaskohtaamisissa ja hoitotilanteissa kirjattuihin tietoihin. Työntekijä täyttää lomakkeen asiakkaan ilmoittamien tietojen ja muun asiakastiedon pohjalta. Erillinen tiedonkeruu voi lisätä kirjaamisvirheiden määrää. Paperilomakkeen käyttäminen tai verkkolomakkeen ja tietojärjestelmän puutteet voivat myös mahdollistaa virheet kirjaamisessa. Vuoden 2024 aineistosta 43 prosenttia toimitettiin verkkolomakkeella, 5 prosenttia paperilomakkeilla ja 52 prosenttia asiakastietojärjestelmäpoimintana. Tiedonkeruusta on julkaistu erillinen opas. Tiedonkeruun ohjeistuksessa otetaan erityisesti huomioon kysymykset, joihin vastaaminen ei ollut yksiselitteistä. Ohjeistusta ja koulutusta tarjottiin yksiköille tarpeen mukaan.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tilastointijakso on kalenterivuosi. Tilasto julkaistiin tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden syyskuussa.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Kattavuus

Suomessa ei ole olemassa kattavaa tietokantaa kaikista päihdehoitoa tai -kuntoutusta antavista yksiköistä. Lisäksi tiedonkeruun mukaista huumehoitoa ja kuntoutusta annetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa.

Huumehoidon ja -kuntoutuksen tiedonkeruun kattavuudesta on tehty erillisselvitykset vuosina 2004 ja 2009 sekä 2020. Aiemmat selvitykset päätyivät siihen, että tiedonkeruu kattoi noin kolmanneksen annetusta huumehoidosta. Vuoden 2020 selvityksen perusteella kattavuudeksi arvioitiin vain noin 10 % huumehoidon kokonaisasiakasmäärästä ja 20 % opioidikorvaushoidossa olevien asiakkaiden kokonaismäärästä.

Opioidien ja amfetamiinien ongelmakäyttäjien määrää arvioitiin vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa (Rönkä ym. 2020). Opioidien ja amfetamiinien ongelmakäyttäjien määräksi arvioitiin 31 100–44 300 ja pelkkien opioidien ongelmakäyttäjien määräksi 23 500–29 500.

Opioidikorvaushoidossa olevien asiakkaiden määrästä on saatu rekisteritietoa vuodesta 2024, jolloin tuotettiin takautuvasti tietoja tilastovuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2023 opioidikorvaushoidossa olevien asiakkaiden kokonaismäärä oli 8 134 (Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opioidikorvaushoidossa olevien potilaiden kokonaismäärä kalenterivuoden aikana 100 000 asukasta kohti (ind. 4998). Viitattu 25.8.2025.). Huumehoidon ja -kuntoutuksen tiedonkeruuseen saatiin tiedot 544 opioidiriippuvuuden korvaushoidossa olleesta asiakkaasta vuonna 2023. Opioidikorvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta tiedonkeruun kattavuus vuonna 2023 oli 7 %.

Aineisto perustuu huumehoitoa ja -kuntoutusta tarjoavien yksiköiden vapaaehtoiseen osallistumiseen. Eri vuosien aineistojen vertailtavuuteen vaikuttaa myös se, että tiedonkeruuseen osallistuneiden yksiköiden sekä yksiköiden toimittamien tiedonkeruulomakkeiden määrät ovat vaihdelleet eri vuosina. Osallistuvien yksiköiden ja asiakkaiden määrä on laskenut 2010-luvulla. Vertailukelpoisuuden vuoksi tulokset raportoidaan prosenttiosuuksina eikä asiakasmäärinä. Osallistuvien yksiköiden tyypit saattavat vaikuttaa valikoivasti tuloksiin. Kahden perättäisen tilastovuoden välillä ei todennäköisesti ole suuria eroja, mutta yksiköiden valikoituminen voi muuttaa aineiston painotusta pidemmällä aikavälillä. Asiakkaiden määrän lasku 31 prosentilla heikentää vuoden 2024 aineiston vertailtavuutta vuoteen 2023. Vuonna 2024 aineistossa painottuu laitoshoidossa (48 %) ja opioidiriippuvuuden lääkkeellisessä korvaushoidossa (54 %) olevien asiakkaiden osuus.

Muutokset tiedonkeruussa

Suomessa ensimmäinen valtakunnallinen, kokeiluluonteinen huumehoitoa koskeva tiedonkeruu toteutettiin loppuvuodesta 1996. Vuodesta 1998 lähtien tiedonkeruu on tehty vuosittain, ja vuodesta 2000 alkaen tiedonkeruujaksona on ollut kalenterivuosi. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uudistettu tiedonkeruulomake. Kysymysten muotoiluja ja luokitteluja uudistettiin huomioimaan muutokset Euroopan tasoisen huumehoidon tiedonkeruun ohjeistuksessa. Uudistettu tiedonkeruulomake vaikuttaa joidenkin kysymysten osalta tietojen vertailtavuuteen aikaisempiin vuosiin nähden. Aiemmassa tiedonkeruussa kysyttiin hoitoon tulon hetken ongelmapäihteitä, kun taas uusitussa tiedonkeruulomakkeessa keskitytään edeltävän 30 päivän tilanteeseen. Vaikuttaa siltä, että uudistus on vähentänyt opioidien kirjaamista eniten ongelmia aiheuttavaksi päihteeksi.

Loppuvuodesta 2020 tiedonkeruulomakkeeseen lisättiin korvaushoitolääkkeeksi buprenorfiini-injektio ja päihdeluokitusta päivitettiin bentsodiatsepiinien ja epilepsialääkkeiden osalta. Kesän ja syksyn 2024 aikana tiedonkeruulomakkeeseen lisättiin buprenorfiini-implantaatti korvaushoitolääkkeeksi, yksilölliset tavoitteet korvaushoidon tyypiksi ja kerran kuukaudessa korvaushoitolääkkeen noutoväliksi.

Muutokset tiedon käsittelyssä ja raportoinnissa

Kysymyksen 30 ”Onko ollut koskaan korvaushoidossa?” korjauksia on muutettu vuosina 2018 ja 2022, mikä vaikuttaa korvaushoidossa olevaksi asiakkaaksi luokitteluun.

Tulosten prosenttiosuudet on vuoden 2010 tilastoraportissa ja sen jälkeen laskettu luvuista, joissa on mukana puuttuvat tiedot. Tätä edeltävinä vuosina prosenttiosuuksia laskettaessa on otettu huomioon ainoastaan saadut vastaukset.

Kansainvälinen vertailukelpoisuus

Tiedonkeruu on kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska suomalainen tiedonkeruu perustuu EUDA:n antamaan huumehoitoa koskevaan ohjeistoon (Treatment Demand Indicator). Eurooppalainen tilasto julkaistaan EUDA:n verkkosivuillla. Kansallisessa tilastoraportissa on kuvattuna EUDA:n rajausta laajempi aineisto. Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaat -tilastoraportissa ovat mukana kyseisenä kalenterivuonna alkaneiden hoito- ja kuntoutusjaksojen lisäksi myös edelliseltä vuodelta jatkuvat avohoito- ja -kuntoutusjaksot sekä ensisijaisesti alkoholin ja toissijaisesti huumeiden käytön vuoksi hoitoon tai kuntoutukseen hakeutuneet asiakkaat. EUDA:n tilastoista rajataan pois hoidossa tai kuntoutuksessa jatkavat asiakkaat ja asiakkaat, joi-den ensisisijainen ongelmapäihde on alkoholi.
European Union Drugs Agency (EUDA)

 

Toimintavaltuudet

Tiedonkeruun yleisperustana on huumausainelaki (373/2008) 35 § ja sen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle antama velvoite koota, tuottaa ja hankkia tietoja tilastointia ja tutkimusta varten huumausaineista sekä toimenpiteistä näiden laittoman käytön ehkäisemiseksi sekä laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) 2 §:n mukaiset tehtävät ja 5 §:ssä säädetyt oikeudet saada ja käsitellä tietoa.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilastoraportit ovat julkisia. Sen sijaan tilastoaineisto on salassa pidettävä. THL myöntää lupia aineiston käyttöön.
Tilastojen julkaisukalenteri

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Vuoden 2024 tiedonkeruuseen osallistui 37 yksikköä ja 708 asiakasta. Asiakkaiden määrä laski edellisestä vuodesta 31 prosenttia. Yksiköiden määrä pysyi ennallaan, mutta vuoden aikana tiedonkeruussa lopetti useampi yksikkö. Osallistuneiden asiakkaiden määrän lasku heikentää vuoden 2024 aineiston vertailtavuutta vuoteen 2023.

Vuoden 2024 keskivaiheilla tiedonkeruu lomakkeeseen lisättiin buprenorfiini-implantaatti korvaushoitolääkkeeksi, yksilölliset tavoitteet korvaushoidon tyypiksi ja kerran kuukaudessa korvaushoitolääkkeen noutoväliksi. Kerran kuukaudessa noutoväli yhdistettiin analyyseissä harvemmin noutovälin kanssa.

THL lopetti huumehoidon ja -kuntoutuksen erillistiedonkeruun maaliskuussa 2025. Tämä on viimeinen Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaat -tilastoraportti.

Päivitetty: