Turvakotipalvelut

Turvakotitilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tilastotietojen relevanssi

Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakotipalvelua tarjotaan ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille ja heidän mukanaan oleville alaikäisille lapsille. Turvakotipalvelua voidaan antaa myös lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien syiden vuoksi apua tarvitsevien henkilöiden auttamiseen, jos apu vastaa uhrin avuntarvetta eikä avun antaminen aiheuta haittaa tai vaaraa muille turvakodissa oleville.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämä turvakotipalvelutilasto sisältää tietoa mm. turvakotien asiakkuuksien määrästä, asiakkuuksien kestosta, asiakkaiden alaikäisistä lapsista, heidän kokemansa väkivallan muodoista sekä asiakkaiden taustatietoja. Säännöllinen tiedonkeruu turvakotipalveluista alkoi vuonna 2015, kun Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014) tuli voimaan. Lakiin tuli uudistuksia 2019 alkaen, uudistukset eivät vaikuta turvakotitilastoon. Turvakotitoiminnan yleinen johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Turvakotitoiminnan ohjaus, arviointi, kehittäminen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Turvakotitoimintaa valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot toimialueellaan.

Vuonna 2015 THL valitsi 19 turvakotia tuottamaan turvakotipalvelua. Vuoden 2015 jälkeen turvakotien ja niiden perhepaikkojen määrä on kasvanut rahoituksen kasvaessa. Vuosina 2015–2016 Suomessa toimi 19 turvakotia. 2017 Suomeen aukesi kolme uutta seitsemänpaikkaista turvakotia ja yksi yksipaikkainen etäturvakoti. Turvakotien koko-naismäärä oli 23 vuonna 2017 ja turvakodeissa olevien perhepaikkojen määrä 143. Vuonna 2018 turvakotipalvelujen rahoitus nousi ja Suomeen aukesi neljä uutta turvakotia ja perhepaikkojen määrä nousi 179 paikkaan. Uudet turvakodit avattiin Seinäjoelle, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Espooseen. Jo toiminnassa oleviin turvakoteihin lisät-tiin paikkoja yhteensä kuusi, joista Turkuun kolme, Porvooseen kaksi ja Vaasaan yksi. Vuonna 2019 turvakotien määrä nousi 28:aan ja perhepaikkojen määrä 202 paikkaan. Uusi seitsemänpaikkainen turvakoti avattiin Äänekoskelle. Jo toiminnassa oleviin turvakoteihin tuli lisäpaikkoja yhteensä 16: Vantaan turvakoti ry kuusi paikkaa, Kymsoten (Kotka) turvakoti neljä paikkaa, Turvakoti Mona (pääkaupunkiseutu) neljä paikkaa, Keski-Suomen turvakoti (Jyväskylä) kaksi paikkaa. Kotkassa sijaitsevan turvakodin palveluntuottajaksi vaihtui vuoden 2019 alusta Kotkan kaupungin tilalle Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Vuonna 2020 avattiin uusi seitsemänpaikkainen turvakoti Uudellemaalle Keravalle ja Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa sijaitsevaan turvakotiin tuli kaksi uutta perhepaikkaa. Vuonna 2022 Suomeen avattiin uusia turvakotien perhepaikkoja. Helsingissä 11-paikkainen Haagan turvakoti muutti 1.1.2022 Herttoniemeen (nyk. Turvakoti Hertta) ja muuttui samalla 14-paikkaiseksi. Lahden turvakoti laajeni helmikuussa 2022 viisipaikkaisesta turvakodista seitsemänpaikkaiseksi. Tampereella 8-paikkainen Mutkakadun turvakoti muutti Kaukajärvelle (nyk. Kaukajärven turvakoti) ja laajeni 14.4.2022 alkaen 18-paikkaiseksi turvakodiksi. Kainuun turvakoti remontoi turvakodin tilat niin, että 1.6.2022 alkaen turvakodissa on ollut kaksi perhepaikkaa aikaisemman yhden perhepaikan sijaan. Vuoden 2022 lopussa turvakotiverkostossa oli 29 turvakotia, joissa oli yhteensä 228 perhepaikkaa. Kaikki perhepaikat eivät kuitenkaan välttämättä ole koko ajan käytössä. Yleisin syy perhepaikkojen väliaikaiseen poistamiseen käytöstä ovat turvakodissa tehtävät kunnostustyöt. Vuonna 2022 Äänekosken turvakoti jouduttiin myös poikkeuksellisesti sulkemaan 22.6.–24.7.2022 väliseksi ajaksi työvoiman saatavuusongelmien vuoksi. Paikkamäärää jouduttiin myös väliaikaisesti pienentämään seitsemästä perhepaikasta viiteen perhepaikkaan aikaväleillä 19.4.–21.6.2022 ja 25.7.–31.10.2022.

Palveluntuottajat ovat sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Palveluntuottajat ovat velvollisia tilastoimaan turvakotien toimintaa ja toimittamaan edellisen vuoden tilastot THL:lle vuosittain 1.3. mennessä. Osalla turvakodeista oli vaikeuksia toimittaa vuoden 2022 tilastotietoja ajoissa, johtuen näiden turvakotien käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään tehdyistä muutoksista. Lisäaikaa tietojen toimittamiseen annettiin 15.3.2023 saakka, mutta vuoden 2022 tietoihin jäi silti poikkeuksellisen paljon puuttuvia tietoja.

Suomella on Istanbulin sopimuksen mukaan velvollisuus kerätä säännöllisesti tilastotietoa niiden väkivallan muotojen esiintymisestä, jotka kuuluvat kyseisen sopimuksen soveltamisalaan. Lisäksi tietojenkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), jonka mukaan THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §). Tiedot kerätään THL:ään summatasolla, eikä turvakotien asiakkaista kerätä henkilötason tietoja tilastoraporttiin.

Tilastoraportti on tarkoitettu erityisesti hallintoviranomaisille, turvakotitoiminnan palveluntuottajille sekä kansalaisjärjestöille.

Menetelmäkuvaus

Tiedot kerätään vuosittain kaikilta turvakotipalveluita tuottavilta palveluntuottajilta. Tilastot kerätään sähköisellä tiedonkeruulomakkeella, jonka jokainen palveluntuottaja täyttää oman turvakotinsa asiakkaista. Jos sama asiakas on turvakodissa useamman kerran, tilastoidaan jokainen kerta erillisenä asiakkuutena.

Vuodesta 2017 lähtien THL:lla on ollut käytössä ajantasainen tieto turvakotien vapaiden paikkojen määrästä. Tieto saadaan THL:n järjestämisvastuulla olevan Nollalinjan käyttöön tehdystä Nollalinja-sovelluksesta, jonne jokainen turvakoti päivittää ajantasaisen paikkatilanteen joka päivä. Päiväkohtainen paikkatilannetieto näkyy tilastossa kunkin vuorokauden viimeisen tilanteen mukaan. Turvakodin vapaiden paikkojen määrä ja käyttöaste lasketaan Nollalinja-sovelluksen tiedoista.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

THL aloitti turvakotitilastojen tuottamisen vuonna 2015. Ennen vuoden 2015 turvakotilakia turvakodit ovat tilastoineet toimintaansa itsenäisesti tai yhdessä kattojärjestön kanssa. Tietoa turvakotien asiakasmääristä ja asumispäivistä on aiemmin kerätty valtakunnallisesti Sotkanet-verkkopalveluun.

Ensimmäisissä kerätyissä, vuoden 2015 tiedoissa oli suuria eroja siinä, mitä sekä miten asioita oli tilastoitu. Erot näyttäytyivät puutteellisena tietona ja epäloogisuutena eri kysymysten välillä. Vuosien 2016–2021 osalta palveluntuottajat toimittivat tiedot täsmällisemmin, mutta vuoden 2022 tilastojen osalta puuttuvia tietoja on jälleen paljon. Puutteita on esitetty Taulukossa 1 Turvakotipalvelut 2022 –tilastoraportin erityiskysymykset, kysymyskohtaiset erityishuomiot.

Tilaston oikeellisuus riippuu turvakotien antamien tietojen oikeellisuudesta. Mikäli aineistossa havaitaan epäloogisuuksia tai muita virheitä, niiden taustat tarkistetaan tiedonantajalta ja korjataan tarvittaessa. Näin ollen myös vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuvat ja päivittyvät korjausten myötä. Tiedonkeruun puutteita korjataan, kun niitä havaitaan.

Nollalinja-palvelusta saatua turvakotien paikkatilannetta kuvaavaa tietoa ei ole vuositasolla saatavilla ennen vuotta 2017. Tietoa vapaiden paikkojen määrästä eikä käyttöasteesta täten ole mahdollista verrata aikaisempiin vuosiin.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Turvakotitilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Vuosittaiset tilastotiedot julkaistaan noin puolen vuoden kuluttua tiedonkeruusta.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastoraportit julkaistaan THL:n verkkosivuilla. Tietoja julkaistaan myös Sotkanet-verkkopalvelussa. Tilastoraportissa on kuvattu keskeiset tulokset ja selitetty käytetyt käsitteet ja määritelmät.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Turvakotitoiminnan kattava tilastointi alkoi vuonna 2015 ja THL julkaisi sitä koskevat tiedot vuonna 2016. Nyt julkaistavat vuotta 2022 koskevat tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2015–2021 tietojen kanssa, sillä puuttuvia tietoja on aikaisempaa enemmän.

Epäloogisuudet tilastossa näyttäytyvät muun muassa siten, että laskettaessa turvakotien asiakasmäärä perustuen asiakkaiden ikään ja perustuen asiakkaiden kotikuntaan, saadaan erilaiset arvot. Tämä johtuu siitä, että kaikki turvakodit eivät ole tilastoineet kaikkien asukkaiden kotikuntia. Tämän takia raportoinnissa käytetään asiakkaiden iästä saatua tietoa, kun puhutaan asiakkaiden kokonaismäärästä.

Luku toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia ohjatuista asiakkaista sisältää asiakkaan, viranomaisen tai muun tahon paikkatiedustelut. On mahdollista, että saman asiakkaan kohdalla paikkaa tiedustelee useampi taho, jolloin sama asiakas tilastoituu useammin kuin kerran. Luku sisältää myös tilanteita, jossa paikkaa tiedustellut on tilastoitunut yhtenä henkilönä, vaikka hänen mukanaan turvakotiin olisi ollut tulossa useampi henkilö. Tietoa siitä, menikö asiakas ohjattuun turvakotiin, ei ole saatavilla. Vuodesta 2020 alkaen on tilastoitu sitä, kuinka monta asiakasta on ohjattu vastaanottavaan turvakotiin toisesta turvakodista.

Muuttujien vertailussa on syytä huomioida, että vaikka tilaston kattavuus on 100 prosenttia eli kaikki Suomessa toimivat turvakodit ovat toimittaneet THL:lle tilastotiedot, eroavat kysymyskohtaiset kattavuudet toisistaan.
Palveluntuottajien täyttämään tiedonkeruulomakkeeseen ei ole tullut muutoksia vuosien 2015–2019 välillä. Vuodesta 2020 alkaen tilastoitaviin muuttujiin tehtiin muutoksia, joilla on kysymyskohtaisesti vaikutusta vertailtaessa lukuja aiempiin vuosiin. 

Muutokset vuodesta 2020 alkaen:

Kysymys (2 b): Kuinka monta asiakasta on ohjattu vastaanottavaan turvakotiin toisesta turvakodista. Merkitään ohjaussyyn mukaan. Ohjaussyyt: Ensisijainen turvakoti täynnä, Turvallisuus (asiakkaan tai muiden henkilöiden), asiakkaan oma toive, muu. Aiemmin vain lähettävä turvakoti on kirjannut.

Kysymys (2 c): Ohjausten ja neuvonnan lukumäärä, jossa asiakas identifioidaan henkilötunnuksella, mutta turvakotijaksoa ei aloiteta. Nimettömästä tiedustelusta ei edelleenkään synny asiakasasiakirjaa.

Kysymys (12b): Yksin turvakotiin hakeutuneiden alaikäisten lukumäärä sukupuolittain

Muutoksia jo aikaisemmin tilastoituihin asioihin:

Kysymys (2.a): Kuinka monta asiakasta ohjattiin toiseen turvakotiin ja mistä syystä. Aikaisemmin ohjaussyy on rajattu ainoastaan tilanpuutteeseen. Uudet ohjaussyyt ovat: ”Ensimmäinen turvakoti täynnä”, ”Turvallisuus (asiakkaan tai muiden henkilöiden)”, ”Asiakkaan oma toive”, ”Muu”.

Asiakkaiden taustatiedot:

Kysymys 4: Ikä. Jatkossa merkitään turvakotijakson alkamispäivän mukaan.

Kysymys 5: Siviilisääty. ”Ei tietoa” muutettu muotoon ”Tuntematon”.

Väkivaltaan liittyvät tiedot:

Kysymys 13: Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut. ”Kaltoinkohtelu ja laiminlyönti” on muutettu muotoon ”Laiminlyönti”. Lisäksi on lisätty luokitukseen uudet muuttujat ”Kunniaväkivalta” ja ”Kemiallinen väkivalta”. Vuodesta 2023 alkaen on lisätty uusi muuttuja ”Digitaalinen väkivalta”.

Kysymys 15: Kuka tai ketkä ovat olleet väkivaltaisia asiakasta kohtaan. Lisätty luokitukseen uusi muuttuja ”Väkivallantekijä on joku muu kuin yllä mainittu henkilö”.

Kysymys 16: Väkivallan tekijän sukupuoli. Lisätty luokitukseen muuttuja ”Muu”.

Kysymys 18: Kenen aloitteesta asiakas ohjautui turvakotiin? Lisätty luokitukseen muuttuja ”Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä”.

Kysymys 21: Lapsen tilanteesta tehdyt ilmoitukset. Luokitusta on muutettu: ”Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto” on purettu osiin ”Yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen” ja ”Ilmoitus sosiaalipalvelujen tarpeesta”. Uutena: ”Ennakollinen lastensuojeluilmoitus”. Korjattu muuttuja ”Rikosilmoitus” muotoon ”Ilmoitus poliisille”. Näiden lisäksi vanhoista muuttujista jäävät myös ”Lastensuojeluilmoitus”, ”Ei tarvetta” ja ”Ei tietoa”.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastoraportti sisältää koko maan kattavat tiedot turvakotiasiakkuuksista sekä tiedon tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjatuista asiakkaista. Vuodesta 2017 lähtien tilastossa on tieto turvakodeissa olleiden vapaiden paikkojen määrästä.

Turvakotipalvelut 2022 –tilastoraportin erityiskysymykset 

Vuoden 2022 tilastoissa puuttuvien tietojen määrä on aikaisempia vuosia suurempi. Useassa turvakodissa otettiin vuoden 2022 aikana käyttöön Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon siirtymistä edellyttävät asiakirjarakenteet. Uusien asiakirjarakenteiden käyttöönotto ja muutokset turvakotien käytössä olevissa asiakastietojärjestelmissä vaikuttivat siihen, miten osa turvakodeista pystyi toimittamaan tilastotietoja määräaikaan mennessä. Palveluntuottajat ovat velvollisia tilastoimaan turvakotien toimintaa ja toimittamaan edellisen vuoden tilastot THL:lle vuosittain 1.3. mennessä. Lisäaikaa tietojen toimittamiseen annettiin 15.3.2023 saakka, mutta vuoden 2022 tietoihin jäi silti poikkeuksellisen paljon puuttuvia tietoja.

Kaikki turvakodit pystyivät toimittamaan keskeisimmät tilastoivat asiat, kuten asiakasmäärät ja asumispäivät. Puuttuvien tietojen määrä on katsottavissa kysymyskohtaisesti liitetaulukosta 5 sekä Taulukosta 1. Kysymyskohtaiset erityishuomiot 2022. Tiedot eivät ole aikaisempiin vuosiin vertailukelpoisia niiden kysymysten kohdalla, joissa puut-tuvien tietojen osuus on aikaisempia vuosia merkittävästi suurempi.

Tilaston liitetaulukossa maininta ”ei tietoa” tarkoittaa, että palveluntuottaja on ilmoittanut, että he eivät ole tilastoineet kyseistä asiaa. Maininta ”puuttuva tieto” tarkoittaa, että palveluntuottajat eivät ole tilastoineet kyseistä asiaa, eivätkä myöskään ole ilmoittaneet tästä.

Päivitetty: