Sosiaaliturvan menot ja rahoitus

Laatuseloste

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

• Tilastotietojen relevanssi
• Tilaston menetelmäkuvaus
• Tilaston keskeisimmät tietolähteet
• Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• Tilastojen saatavuus ja läpinäkyvyys
• Tilastojen vertailukelpoisuus
• Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
• Vuoden 2022 tilastossa huomioitavaa

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa vuosittain sosiaaliturvan meno- ja rahoitustiedot valtion ja kuntien, yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden sosiaalisen toiminnan kustannuksista ja rahoituksesta. Tiedot raportoidaan koko maan tasolla.

Tilasto on tuotettu tukemaan erityisesti kansallista sosiaali- ja terveyspoliittista päätöksentekoa ja ohjausta. Tilasto on suunnattu sosiaali- ja terveysalan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille, alan tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille, jotka tarvitsevat perustietoa sosiaaliturvan menojen ja rahoituksen kehityksestä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tietojenkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), jonka mukaan THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestö hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §).

Sosiaaliturvan menoista ja rahoituksesta EU:n tilastovirasto Eurostatille tuotettava tiedonkeruu perustuu 25.4.2007 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EC) N:o 458/2007, 12.11.2007 annettuun komission asetukseen (EC) N:o 1322/2007 sekä 8.1.2008 annettuun komission asetukseen (EC) N:o 10/2008.

Tilaston menetelmäkuvaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) laadittava sosiaaliturvan menot ja rahoitus - tilasto perustuu vuonna 1996 hyväksyttyyn ja vuonna 2012 kokonaan päivitettyyn EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmään (ESSPROS, The European System of Integrated Social Protection Statistics)¹. Manuaalia on päivitetty tämän jälkeen vuosina 2016, 2017, 2019 ja 2022, ja myös näiden manuaalien määritykset on huomioitu tässä raportissa.

EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) mukaan sosiaaliturvaan kuuluvat kaikki julkisten tai yksityisten tahojen toimenpiteet, joiden tarkoituksena on yksilön ja perheen kohtuullinen elämisen taso ja toimeentulo tiettyjen riskien ja tarpeiden varalta.

Sosiaaliturvaetuudet voivat olla luonteeltaan joko toimeentuloa turvaavia rahallisia etuuksia tai suoraan annettavia palveluja ja tarvikkeita tai epäsuoria turvan piiriin kuuluvien maksettujen kulujen korvaamisia. Sosiaalietuudet luokitellaan karkeasti rahamääräisiin (toimeentuloturvana maksettuihin) etuihin ja luontoismuotoisiin (palveluina, tavaroina ja kulujen korvauksina annettaviin) etuihin. Kansallisessa raportoinnissa jako esitetään muodossa toimeentuloturvana maksettavat ja palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet.

Turva kattaa sairaudesta ja terveydestä, toimintarajoitteisuudesta ja työkyvyttömyydestä, vanhuudesta, perheenhuoltajan kuolemasta, perheestä ja lapsista, työttömyydestä, asumisesta sekä sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvia riskejä ja tarpeita.

Tilastointijärjestelmän mukaan opiskelun tukemista ei lasketa mukaan sosiaaliturvan menoihin. Verohuojennukset ja kotitalouksille myönnetyt korolliset lainat eivät kuulu ydinjärjestelmän piiriin. Samoin työnantajien työntekijöille antamia etuuksia, joita voidaan pitää korvauksena työstä, ei lueta sosiaalieduiksi. Sosiaaliturvaetuuksien saannin ehtona voi silti olla edunsaajan osallistuminen johonkin toimintaan (esim. ammatilliseen koulutukseen), jos toiminta ei ole luonteeltaan palkkatyötä tai palvelujen myyntiä. Sosiaaliturvaan ei lasketa myöskään kotitalouksien omasta aloitteestaan ja pelkästään oman etunsa nimissä ottamia vakuutuksia. Sosiaaliturvan menot on laskettu nettokustannuksina, ts. asiakasmaksuja esim. lääkkeistä ja palveluista ei ole sisällytetty sosiaaliturvan menoihin. Myöskään investoinnit eivät ole mukana laskelmassa elleivät ne kohdistu erityisesti sosiaaliturvan tarjoamiseen, esimerkiksi institutionaaliselle yksikölle maksetut investointituet sosiaalisen asumisen tuottamiseksi kuuluvat tilastoon, mutta investointituet yleisesti rakentamiseen eivät kuulu tilastoon.

ESSPROS-tilastoinnissa sosiaaliturvan määritelmä edellyttää, että toimenpiteeseen ei liity samanaikaista vastavuoroisuutta. Tämä sulkee sosiaaliturvan piiristä kaikki sellaiset toimenpiteet, joissa vastaanottaja on velvollinen samanaikaisesti antamaan jotakin samanarvoista vastineeksi. Näin sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävät esimerkiksi yrityksille maksetut palkkatuet sekä se osa terveydenhuollon ja muiden palveluiden tai lääkkeiden kustannuksista, joka edunsaajan on maksettava itse. ESSPROS-tilastoinnissa sosiaaliturvan menot lasketaan siis nettokustannuksina. Niihin eivät myöskään sisälly yksityiset eläkevakuutukset. Tässä raportissa palvelujen asiakasmaksut on kuitenkin lisätty erillisenä sarakkeena liitetaulukkoon 10.

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston keskeisimmät tietolähteet

• KELA (Kela Tietotarjotin): Tilasto lapsilisistä, Tilasto elatustuesta, Tilasto vanhempainpäivärahasta, Tilasto äitiysavustuksesta, Tilasto Suomen työttömyysturvasta, Tilasto sotilasavustuksesta, Tilasto eläkkeensaajan asumistuesta, Tilasto yleisestä asumistuesta, Tilasto sairaanhoitokorvauksista, Tilasto sairauspäivärahasta, Tilasto työterveyshuollosta ja Tilasto Kelan vammaisetuuksista ja -palveluista).
• Eläketurvakeskus (tutkimus, tilastot ja ennusteet: ETK-tilastotietokanta, Kokonaiseläkemenot, Eläkevirrat ja rahavirrat ja Työeläkekuntoutus)
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous -tilasto [tilastovuodesta 2021 alkaen])
• Tilastokeskus (Kuntataloustilasto [tilastovuodesta 2015 alkaen vuoteen 2020 asti] Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto [tilastovuoteen 2014 asti]), Kansantalouden tilinpito
• Finanssivalvonta (henki- ja tapaturmavakuutukset)
• Valtiokonttorin Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito (valtion talousarviomenot tarkennettuna / nettokertymä)

Lisäksi sosiaaliturvan meno- ja rahoitustietoja kootaan useiden muiden organisaatioiden tilinpäätöksistä ja muista vastaavista lähteistä. Osa tiedoista on jo valmiiksi tilastomuodossa, osa taas saadaan suoraan palvelun tuottavalta taholta. Eri organisaatioiden ylläpitämät tietokannat päivittyvät jatkuvasti, joten tiedot saattavat tarkentua Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoa varten tehdyn poimintahetken jälkeen.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston tietoja tarkistetaan vertaamalla lukuja edellisiin vuosiin. Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa. Eri organisaatioiden tietojen raportoinnissa tapahtuvissa muutostilanteissa otetaan tarvittaessa yhteyttä tiedontuottajiin tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Kunkin vuoden tilasto ilmestyy tilastovuotta seuraavan vuoden jälkeisenä vuonna alkuvuodesta. Tilaston ilmestymisaikatauluun vaikuttavat erityisesti Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous -tilaston julkistamisaikataulu ja kansantalouden tilinpidon vuositilaston julkistamisaikataulu.

Sosiaaliturvan menoista julkaistaan ennakkotiedot THL:n verkkosivulla tilastovuotta seuraavan vuoden lokakuussa.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Keskeiset tiedot kootaan tilastoraporttiin, joka julkaistaan THL:n verkkosivulla. Tarvittaessa voi pyytää tarkempia tietoja tilastoon käytetyistä pohjatiedoista, käsitteistä ja määrittelyistä THL:stä raportin kirjoittajilta. Kaikki tiedot ovat julkisia, ja suurin osa tietopalvelusta on maksutonta. Tilaston tiedot on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tietoa Suomen sosiaaliturvan menoista, niiden rahoituksesta ja kehityksestä.

Tilastojen vertailukelpoisuus

THL (aikaisemmin Stakes) on kerännyt tietoja tilastovuodesta 1999 alkaen. Sitä ennen sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston on julkaissut sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedot on julkaistu nykymuodossa vuodesta 1980. Käsitteet ja määritelmät noudattavat kansainvälistä ESSPROS-jaottelua. Tilastovuodesta 2015 alkaen tilaston nimi on ollut Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tietosisällön pysyessä kuitenkin ennallaan.

Bruttokansantuoteluvut päivitetään tilastossa tuoreimpiin Tilastokeskuksesta saatavissa oleviin. Mahdolliset muutokset aikasarjoissa voivat muuttaa sosiaaliturvan menojen suhdetta bruttokansantuotteeseen myös vanhemmilta vuosilta. Kansantalouden tilinpidon laskenta uudistettiin Suomessa heinäkuussa 2014 EU:n EKT 2010-laskentaa vastaavaksi. Bruttokansantuotesuhdelukujen aikasarja on päivitetty Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoraporttiin EKT 2010-laskentaa vastaavilla bruttokansantuoteluvuilla.

Tilastokeskus päivittää bruttokansantuotelukuja julkaisukalenterinsa aikataulujen mukaisesti. THL:n Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoraportissa on käytetty bruttokansantuotelukuja, jotka Tilastokeskus julkaisi 18.12.2023 (vuosi 2022 ennakkotietona).

Eurostatin sosiaaliturvaa koskeva tietokanta päivittyy jatkuvasti. Tässä raportissa maiden väliseen vertailuun käytetyt EU-tiedot vuodelta 2021 on poimittu 3.1.2024.

Tilastokeskuksen tuottaman Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston laadinta ja raportointi päättyi tilastovuoteen 2014. Tilastovuodesta 2015 alkaen vastaavia tietoja on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntatalous-tilastossa. Tilastoinnin muutos heijastuu myös Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hallintoa koskevien tietojen vertailukelpoisuuteen aikaisempien vuosien kanssa (ks. luku käsitteet ja määritelmät; Hallinto, Perhe ja lapset, Sairaus ja terveys, Toimintarajoitteisuus, Ikääntyminen).

Vuodesta 2017 rahoituksen osalta laskenta on yhdenmukaistettu siten, että rahoitus, joka saadaan rahoittajien mukaan eriteltynä toimintakokonaisuuden osalta, mutta jota ei pystytä suoraan kohdentamaan kokonaisuuden alaisiin erillisiin (toiminta)kustannuksiin (esim. hallinto), on laskennallisesti arvioitu kohdentamalla rahoituserät toimintaan liittyvien etuuksien kustannusten suhteessa eri toiminnoille ja eri rahoittajille.

Vuodesta 2017 alkaen on tehty myös laskentamallien täsmennyksiä koskien mm. vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevaa toimintaa, jota ei enää vuoden 2015 jälkeen ole saatu eriteltynä omana kustannuseränään, sekä sosiaaliturvan muita palveluja, joka on pyritty kohdentamaan mahdollisimman tarkkaan eri sosiaaliturvan pääryhmän menoihin. Samalla on korjattu tietoja palkattomien aikojen eläkerahoituksen osalta, jotka on kokonaan osoitettu valtion maksettaviksi. Myös työnantajan perhevapaa-korvauksia on kohdennettu palveluluokituksesta toimeentuloturvan osalle. (ks. Toimeentuloturvan menot ja rahoitus 2017, liitetaulukko 10a, korjaus 14.8.2019.)

Laskennallisesti arvioituihin kustannuksiin liittyvät laskennan oletusarvioihin päivitettävät muutokset, jotka ovat voimassa aina seuraavaan päivityspisteeseen asti. Esimerkiksi vuonna 2018 päivitettiin Sairaus ja terveys -pääryhmässä neljän vuoden välein saatavat tiedot työvoimakustannusten rakenteesta kustannuserittäin, mikä vähensi sairausajan palkkakustannuksia 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti työttömyyskuluja vähensi tekninen muutos, jolla kulukorvaukset siirrettiin palveluista osaksi työttömyysturvan perustukia.

Vuodesta 2020 alkaen Sairaus ja terveys -pääryhmän palvelumenojen laskentaa on täsmennetty perusterveydenhuollon osalta. Perusterveydenhuollon menoihin on lisätty kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinta kustannukset. Kansallisessa rokotusohjelmassa olevat rokotteet hankitaan valtion kustannuksella kuntien käyttöön. Kunnat vastaavat rokottamisen käytännön järjestämisestä. (Rokotukset, Sosiaali- ja terveysministeriö.)

Vuodesta 2020 alkaen Perhe ja lapset -pääryhmän toimeentuloturvan menojen lasken-taa on täsmennetty elatustuen osalta. Vuodesta 2020 alkaen raportoidaan elatustukena ei-korvattavan elatustuen summa (aiemmin korvattavan elatustuen summa). (kts. Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2020, Laatuseloste.)

Tilastokeskuksen tuottaman Kuntatalous -tilaston laadinta ja raportointi päättyi tilastovuoteen 2020. Tilastovuodesta 2021 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vastaavia tietoja Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous -tilastossa. Tilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimialan käyttötaloudesta ja investointimenoista palveluluokittain. Koska tilastoinnissa siirryttiin uuteen palveluluokitukseen, vuoden 2021 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin tilastovuosiin nähden (kts. Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous 2021, Laatuseloste). Lisäksi kuntayhtymien raportoimissa tiedoissa tilastovuodesta 2021 on havaittu laatupuutteita, jonka vuoksi kuntayhtymien osalta osa tiedoista on saatavilla vain ennakkotietoina.

Vuodesta 2021 alkaen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimialan tiedot ovat saatavilla Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous -tilastosta tarkemmalla tasolla kuin aiemmin Kuntatalous-tilastossa. Vammaisten henkilöiden työllistämistä tukeva toiminta -luokasta on voitu erotella ja täten siirretty kuntouttava työtoiminta Muu sosiaaliturva -pääryhmään.

Aiemmin tietolähteenä käytetyn Kuntataloustilaston Päihdehuollon erityispalvelut -luokka ja nykyisen tietolähteenä käytettävän Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous -tilaston Päihdehuollon erityispalvelut -luokka eivät ole sisällöllisesti täysin toisiaan vastaavat. Kuntatalous -tilastossa yhdistetyt perusterveydenhuollossa tuotetut mielenterveys- ja päihdepalvelut kohdistettiin perusterveydenhuollon avopalvelujen kustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen talous -tilastossa Päihdehuollon erityispalvelut -luokka sisältää päihde- ja mielenterveysongelmaisten avun, tuen, hoidon ja kuntoutuksen avopalvelukokonaisuuden.

Tilastovuodesta 2021 alkaen erikoissairaanhoidon menot on jaettu avo- ja vuodeosastohoitoon raportoitavaa vuotta edeltäneen tilastovuoden osuuksien perusteella (Terveydenhuollon menot ja rahoitus -tilasto).

Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen asumismenoihin kohdistuva osa raportoidaan Asuminen-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.

Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin kohdistuva osa raportoidaan Sairaus ja terveys-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastossa on kattavasti tiedot Suomen sosiaaliturvan menojen ja rahoituksen jakautumisesta. Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston sisältöä ESSPROS-pääryhmittäin on kuvattu tarkemmin tilastoraportin luvussa Käsitteet ja määritelmät. Samassa kohdassa esitetään myös keskeiset menojen ja rahoituksen aikasarjoissa tapahtuneet muutokset.

Vuoden 2022 tilastossa huomioitavaa²

• Työeläkeindeksi, palkkakerroin, kansaneläkeindeksi ja elinaikakerroin vahvistetaan vuosittain, jotta turvataan pitkäaikaisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien ostovoima.
• Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia, jos työntekijä ansaitsee vähintään 741,75 euroa kuukaudessa (726,27 e/kk vuonna 2021). Etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.
• Kelan kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtiin ylimääräinen 3,5 prosentin korotus ajalle 1.8.-31.12.2022. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, takuueläke, työmarkkinatuki, peruspäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa.
• Koronaepidemian vuoksi säädetyt väliaikaiset lait vaikuttivat sosiaaliturvaan.
  • Työttömyysturvaan tehdyt väliaikaiset muutokset paransivat työttömyysturvan ehtoja ja tasoa:
    • Erityistä sovittelujaksoa ei sovelleta työttömyysetuuden maksamiseen ajalla 11.5.2020-31.12.2022. (Laki väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi)
    • Yrittäjillä oli oikeus Kelan maksamaan työmarkkinatukeen, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai tulot ovat vähentyneet koronaepidemian vuoksi. Voimassa 16.3.2020-30.11.2021 ja 1.1.-28.2.2022. ( Laki työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta, Tiedote TEM)
    • Työttömyysetuutta voitiin maksaa hakemuksen perusteella ennakkona 6 kuukaudelta (normaalisti 2 kuukautta). Voimassa 11.5.2020-31.12.2022. (Laki väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi, Laki työttömyysturvalain 4 ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta)
  • Koronavirustartunnan takia karanteeniin määrätyille voidaan maksaa tartuntatautipäivärahaa. Lisäksi Kela korvaa koronavirustautiin sairastuneiden työkyvyttömyyttä maksamalla sairauspäivärahaa.
    • Tartuntatautipäivärahan saamisen ehtoja helpotettiin vuonna 2022 väliaikaisella sairausvakuutuslain muutoksella. 
  • Sairausvakuutuslakiin on tehty väliaikaisia muutoksia koronaepidemian vuoksi. Niiden perusteella Kela korvasi koronarokotukseen ja koronatestiin tehtyjä matkoja sekä yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä koronatestejä. 

Sosiaaliturvan rahoitus

• Vuonna 2022 valtio edelleen tuki kuntia ja kuntayhtymiä koronaepidemian vuoksi³
• Vuonna 2022 kuntien valtionosuusprosentti oli 23,59 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 25,49 prosenttia. Valtionosuusprosentti määrittelee valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa peruspalveluiden rahoituksessa koko maan tasolla eikä yksittäisten kuntien saamaa valtionosuutta.
• Vuonna 2022 kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä oli 692 euroa vuodessa. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen enimmäismäärät (maksukatto) ja tulorajat tarkistetaan joka toinen vuosi.
• 2022 vuoden alusta terveydenhuollon maksukattoon laskettiin mukaan aiempaa enemmän maksuja mukaan lukien suun terveydenhuollon maksut ja tilapäisen kotisairaanhoidon maksut.
• 1.1.2022 alkaen lääkekustannusten vuosiomavastuu on 592,16 euroa/kalenterivuosi (579,78 euroa vuonna 2021). Omavastuun ylittymisen jälkeen asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
• Opiskelijoiden terveydenhoitomaksun maksavat kaikki suomalaiseen korkeakouluun tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä oleviksi. Lukuvuodelta 2022 terveydenhoitomaksun suuruus oli 35,80 euroa.
• Sairausvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain asetuksella
• Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain lailla. Työttömyysvakuutusmaksuja korotettiin 0,2 prosenttiyksiköllä vuodelle 2022. Vakuutusmaksuvelvollisia ovat 17–64-vuotiaat työntekijät ja heidän työnantajansa.
• Eläkevakuutusmaksut 2022
  • Työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu oli 24,85 prosenttia palkasta.
    • Työntekijän eläkemaksun suuruus oli 7,15 % alle 53-vuotiaalla tai 63 vuotta täyttäneellä.
    • Työntekijän eläkemaksun suuruus oli 8,65 % 53–62-vuotiaalla.
    • Työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu oli 17,4 prosenttia.
  • Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti on alle 53-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia.
  • Yrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti on alle 53-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia.

Eläkkeet

• Vuoden 2017 työeläkeuudistuksen mukana mm. vanhuuseläkkeen alaikäraja alkoi nousta asteittain vuonna 1955 syntyneistä alkaen silloisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Myöhemmin vanhuuseläkeikä sidotaan eliniänodotteeseen.
  • Vuonna 2022 työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä täyttyi vuonna 1958 syntyneillä (64 vuotta)
• Täysimääräinen kansaneläke oli vuonna 2022 yksinasuvalle 679,50 euroa kuukaudessa (665,29 e/kk vuonna 2021) ja parisuhteessa elävälle 606,65 euroa kuukaudessa (593,97 e/kk vuonna 2021).
• Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki olivat 855,48 euroa kuukaudessa (837,59 e/kk vuonna 2021).
• 2022 alkaen vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneille, vuonna 2022 tai sen jälkeen leskeytyville leskeneläkettä maksetaan enintään kymmenen vuotta tai siihen asti, kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta.
• 2022 alkaen leskeneläkkeeseen ovat oikeutettuja myös avopuolisot, jos yhteistä asumisaikaa on vähintään viisi vuotta ja avopuolisoilla on yhteinen samassa taloudessa asunut alaikäinen lapsi.
• 2022 alkaen työeläkejärjestelmästä maksettavan lapseneläkkeen pääteikä nousi 20 vuoteen. Lisäksi lapsen on mahdollista saada myös leskeneläkkeen osuus, jos leskeneläkkeeseen oikeuttavaa leskeä ei ole.
• Lesken alkueläke oli 335,76 euroa kuukaudessa ja jatkoeläkkeen perusmäärä 105,17 euroa kuukaudessa. Lapseneläkkeen perusmäärä oli 61,78 euroa kuukaudessa.
• Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta oli 22,71 euroa kuukaudessa.
• Vuonna 2022 Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi ansaita 855,48 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.

Toimintarajoitteisuus

• Kuntoutusrahan vähimmäismäärä suureni 29,67 euroon päivältä (29,05 e/pv vuonna 2021).
• Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä suureni 34,23 euroon päivältä (33,51 euroa vuonna 2021).
• Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishinta pysyi samana kuin edellisvuonna ollen 1 050 euroa kuntoutettavaa kohti. Myös kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta pysyi samana kuin edellisvuonna ollen 1575 euroa kuntoutettavaa kohti. Asetus on voimassa 1.1.–31.12.2022.
• 1.1.2022 alkaen Kela ei enää maksa kuntoutusrahaa STEA-avustuksilla rahoitetun kurssin tai toiminnan ajalta. Myöskään näihin liittyviä matkakustannuksia ei korvata.
• 1.1.2022 alkaen Kela järjestää työelämävalmiuksia tukevaa ammatillista TAITO-kuntoutusta.
• Vammaisetuuksien määrät suurenivat hieman indeksitarkistusten vuoksi.
  • Alle 16-vuotiaan/16 vuotta täyttäneen vammaistuki: perusvammaistuki 31.7. saakka 95,39 euroa kuukaudessa ja 1.8. alkaen 98,75 euroa kuukaudessa, korotettu vammaistuki 31.7. saakka 222,58 euroa kuukaudessa ja 1.8. alkaen 230,43 euroa kuukaudessa, ylin vammaistuki 31.7. saakka 431,60 euroa kuukaudessa ja 1.8. alkaen 446,81 euroa kuukaudessa.
  • Eläkettä saavan hoitotuki: perushoitotuki 31.7. saakka 73 euroa kuukaudessa ja 1.8. alkaen 75,58 euroa kuukaudessa, korotettu hoitotuki 31.7. saakka 159,04 euroa kuukaudessa ja 1.8. alkaen 164,65 euroa kuukaudessa, ylin hoitotuki 31.7. saakka 336,30 euroa kuukaudessa ja 1.8. alkaen 348,16 euroa kuukaudessa, veteraanilisä 31.7. saakka 110,19 euroa kuukaudessa ja 1.8. alkaen 114,07 euroa kuukaudessa.

Perhe ja lapset

• Lapsilisä maksettiin kaksikertaisena joulukuussa 2022.
• 1.8. alkaen perhevapaauudistus muutti vanhempainvapaiden ja niistä maksettavien vanhempainpäivärahojen kestoa ja ajankohtaa. Uudistuksen jälkeen vanhempainpäivärahoja ovat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha.
• Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä suureni 29,67 euroon/päivä (29,05 e/pv vuonna 2021).
• Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenivat 2,1 %.
• Lapsilisän määrää ei ole sidottu indeksiin. Lapsilisä on pysynyt vuodesta 2017 alkaen samalla tasolla (yksihuoltajakorotus vuodesta 2020 alkaen).
• Kotihoidontukeen ja yksityisen hoidontukeen tehtiin korotus 1.8. alkaen (kts. Kela vuosikirja 2022, s 264)
• Täyden elatustuen määrä suureni 172,59 euroon/kuukausi (167,35 e/kk vuonna 2021).
• 2022 alkaen elatusapuvelan maksuvapautuksen tuloraja oli 1166,29 euroa kuukaudessa (2021 vuonna 1130,86 e/kk). Tuloraja nousee jokaisesta alaikäisestä lapsesta (jolle ei ole myönnetty elatustukea) 291,57 euroa kuukaudessa (2021 vuonna 282,71 e/kk).
• Elatustukea ei makseta, jos lapsi pystyy elättämään itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousivat 816,40 euroon kuukaudessa (2021 vuonna 791,60 e/kk) kun lapsi asuu kotona, ja 1 166,29 euroon kuukaudessa (2021 vuonna 1 130,86 e/kk) kun hän asuu itsenäisesti.
• Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousi 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen 1.1.2020 alkaen. Ikärajan korotusta sovelletaan lastensuojelun asiakkaisiin, jotka ovat oikeutettuja jälkihuoltoon 1.1.2020. Samalla täsmennetään itsenäistymisvarojen viimesijaista maksupäivää; itsenäistymisvarat tulee maksaa nuorelle viimeistään silloin kun nuori täyttää 25 vuotta. Pääsääntöisesti kuitenkin itsenäistymisvarat on edelleen maksettava silloin, kun jälkihuolto päättyy.
• Lastensuojelun sosiaalityöhön tuli voimaan vähimmäishenkilöstömitoitus. Vuosina 2022 ja 2023 yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaana enintään 35 lasta ja vuodesta 2024 alkaen enintään 30 lasta.

Sairaus ja terveys

• Sairauspäivärahan vähimmäismäärä suureni 29,67 euroon päivältä (29,05 e/pv vuonna 2021).
• 27.3.2021–30.6.2023 Kela korvasi koronarokotuksista syntyneitä kustannuksia työnantajille. 2022 alkaen korvaus oli 16 euroa rokotustoimenpidettä kohden.
• Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin kohdistuva osa raportoidaan Sairaus ja terveys-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.

Työttömyys

• 2.5.2022 tuli voimaan pohjoismainen työvoimapalvelumalli.
• Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suureni 34,50 euroon päivässä (33,78 e/pv vuonna 2021).
• Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenivat
  • työttömyysetuuden korotusosa oli 4,91 euroa päivässä
  • lapsikorotukset olivat yhdestä lapsesta 5,41 euroa päivässä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa päivässä ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,25 euroa päivässä.

Ikääntyminen

• Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään vähimmäishenkilömitoituksesta tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. 1.10.2020 alkaen henkilömitoitus alkoi nousta porrastetusti alkaen 0,5 työntekijästä asiakasta kohden, ja tulee täysimääräisesti voimaan 1.1.2028, jolloin mitoitus on 0,7 työntekijää asiakasta kohden. (Tiedote 23.11.2023, STM.)  Vuoden 2022 alusta lähtien henkilöstön vähimmäismitoitus oli 0,6 työntekijää asiakasta kohti.
• Rintamalisän määrä oli 128,13 euroa kuukaudessa. Ylimääräisen rintamalisän määrä oli yksin asuvalle 263,64 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa elävälle 230,86 euroa kuukaudessa.

Asuminen

• Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotettiin 2,1 prosenttia vuoden 2022 alusta alkaen. Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen 6 949–8 613 euroa vuodessa. Vesikustannuksina huomioidaan 30,05 euroa kuukaudessa, kunnossapitokustannuksina huomioidaan 44,37 euroa kuukaudessa ja lämmityskustannuksena 1,32–1,60 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden.
• Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenivat hieman vuoden 2022 alussa. Vuonna 2022 erikseen maksettavina lämmityskuluina hyväksyttiin yleensä 42 e/kk, jos ruokakunnassa on yksi henkilö. Useamman henkilön ruokakunnassa lämmityskuluihin lisätään 14 euroa jokaista lisähenkilöä kohden.
• Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia asumistuen perusomavastuu pieneni hieman. Perusomavastuuta ei ole vuonna 2022 ollenkaan, jos ruokakunnan tulot ovat enintään 619 e/kk lisättynä 103 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 228 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.
• Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen asumismenoihin kohdistuva osa raportoidaan Asuminen-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.
  

Muu sosiaaliturva

• Sotilasavustukseen lisättiin 300 euron suojaosa 1.1.2022 alkaen. Suojaosa tarkoittaa summaa, jonka henkilö voi tienata ilman että se vaikuttaa avustuksen määrään.
• Toimeentulotuen perusosan määrä suureni 514,82 euroon kuukaudessa (504,06 e/kk 2021) yksin asuvilla.
• Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen asumismenoihin kohdistuva osa raportoidaan Asuminen-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.
• Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin kohdistuva osa raportoidaan Sairaus ja terveys-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.

¹ ESSPROS Manual and user guidelines. The European System of Integrated Social Statistics (ESSPROS). 2012 Edition. Eurostat, Methodologies and Working papers, ISNB: 978-92-79-24751-4. (Pdf 1 722 kt) [11.1.2024]. Uudemmat versiot.

² Vuoden 2022 tilastossa huomioitavaa -osio on koostettu seuraavista lähteistä: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Vuodenvaihteen 2022 muutokset STM:n hallinnonalalla [viitattu 1.12.2023]; Kansaneläkelaitos (KELA), Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2022 [viitattu 1.12.2023]; Kansaneläkelaitos (KELA). Kelan tilastollinen vuosikirja 2022. Suomen virallinen tilasto (SVT). (pdf 5,6Mt) [viitattu 15.1.2024]; Eläketurvakeskus (ETK), eläketurvan muutokset 2022 [viitattu 1.12.2023]; Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Koronavirusepidemian kustannusten korvaukset [viitattu 1.12.2023]; Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Tiedote. Sosiaaliturvaetuuksiin ylimääräinen indeksikorotus vuodelle 2022 [viitattu 2.2.2024].
³ Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Koronaepidemian kustannusten korvaukset [viitattu 1.12.2023].