Sosiaaliturvan menot ja rahoitus

Laaturaportti

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston laaturaportissa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laaturaportissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Tilastossa on tiedot Suomen sosiaaliturvan menojen ja rahoituksen jakautumisesta. Tietoja on saatavilla vuodesta 1980 alkaen. Sosiaali-turvan menot ja rahoitus -tilaston sisältöä ESSPROS-pääryhmittäin on kuvattu tarkemmin tilastoraportin luvussa Käsitteet ja määritelmät. Samassa kohdassa esitetään myös keskeiset menojen ja rahoituksen aikasarjoissa tapahtuneet muutokset.

Tässä raportissa kuvatut kansalliset tiedot koskevat vuotta 2023 ja kansainväliset tiedot vuotta 2022. Tiedot kerätään kerran vuodessa. Ennakkotiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavassa lokakuussa. Lopulliset tilastotiedot (ml. tilastoraportti) julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden jälkeen alkuvuodesta.

Tilasto on tuotettu tukemaan erityisesti kansallista sosiaali- ja terveyspoliittista päätöksentekoa ja ohjausta. Tilasto on suunnattu sosiaali- ja terveysalan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille, alan tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille, jotka tarvitsevat perustietoa sosiaaliturvan menojen ja rahoituksen kehityksestä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Relevanssi

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston tietosisältöä, tiedonkeruuta ja tilastotuotannon menetelmää ja metodologiaa on kehitetty EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS, The European System of Integrated Social Protection Statistics) mukaisesti. Tilasto perustuu vuonna 1996 hyväksyttyyn ja vuonna 2012 kokonaan päivitettyyn tilastointijärjestelmään1. Manuaalia on päivitetty tämän jälkeen vuosina 2016, 2017, 2019 ja 2022, ja myös näiden manuaalien määritykset on huomioitu tässä raportissa.

Tilaston tietosisältö

EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) mukaan sosiaaliturvaan kuuluvat kaikki julkisten tai yksityisten tahojen toimenpiteet, joiden tarkoituksena on turvata yksilön ja perheen kohtuullinen elämisen taso ja toimeentulo tiettyjen riskien ja tarpeiden varalta. Turva kattaa sairaudesta ja terveydestä, toimintarajoitteisuudesta ja työkyvyttömyydestä, ikääntymisestä, perheenhuoltajan kuolemasta, perheestä ja lapsista, työttömyydestä, asumisesta sekä sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvia riskejä ja tarpeita.

Tilasto kattaa sosiaaliturvan meno- ja rahoitus- tiedot valtion ja kuntien, yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden sosiaalisen toiminnan kustannuksista ja rahoituksesta. Yhdistysten ja järjestöjen harjoittaman sosiaalisen toiminnan kustannukset ovat laskelmassa mukana vain valtion ja kuntien maksamien avustusten ja ostopalvelujen osalta. Sosiaalietuuksien rahoitus luokitellaan valtion, kuntien, työnantajien, vakuutettujen ja muu rahoitus -luokkiin. Muu rahoitus luokka käsittää sosiaaliturvarahastojen omaisuustulot.

Sosiaaliturvaetuudet voivat olla luonteeltaan joko toimeentuloa turvaavia rahallisia etuuksia tai suoraan annettavia palveluja ja tarvikkeita tai epäsuoria turvan piiriin kuuluvien maksettujen kulujen korvaamisia. Sosiaalietuudet luokitellaan karkeasti rahamääräisiin (toimeentuloturvana maksettuihin) etuihin ja luontoismuotoisiin (palveluina, tavaroina ja kulujen korvauksina annettaviin) etuihin. Kansallisessa raportoinnissa jako esitetään muodossa toimeentuloturvana maksettavat ja palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet.

ESSPROS-tilastoinnissa sosiaaliturvan määritelmä edellyttää, että toimenpiteeseen ei liity samanaikaista vastavuoroisuutta. Tämä sulkee sosiaaliturvan piiristä kaikki sellaiset toimenpiteet, joissa vastaanottaja on velvollinen samanaikaisesti antamaan jotakin samanarvoista vastineeksi. Näin sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävät esimerkiksi yrityksille maksetut palkkatuet sekä se osa terveydenhuollon ja muiden palvelujen tai lääkkeiden kustannuksista, joka edunsaajan on maksettava itse. Sosiaaliturvan menot on siis laskettu nettokustannuksina, toisin sanoen asiakasmaksuja esimerkiksi lääkkeistä ja palveluista ei ole sisällytetty sosiaaliturvan menoihin, eikä ne täten sisälly rahoitusosuuksiinkaan. Tässä raportissa palvelujen asiakasmaksut on kuitenkin lisätty erillisenä sarakkeena liitetaulukkoon 10.

Tilastointijärjestelmän mukaan opiskelun tukemista ei lasketa mukaan sosiaaliturvan menoihin. Verohuojennukset ja kotitalouksille myönnetyt korolliset lainat eivät kuulu ydinjärjestelmän piiriin. Myöskään työnantajien työntekijöille antamia etuuksia, joita voidaan pitää korvauksena työstä, ei lueta sosiaalieduiksi. Sosiaaliturvaetuuksien saannin ehtona voi silti olla edunsaajan osallistuminen johonkin toimintaan (esim. ammatilliseen koulutukseen), jos toiminta ei ole luonteeltaan palkkatyötä tai palvelujen myyntiä. Sosiaaliturvaan ei myöskään lasketa kotitalouksien omasta aloitteestaan ja pelkästään oman etunsa nimissä ottamia vakuutuksia, esimerkiksi yksityisiä eläkevakuutuksia. Myöskään investoinnit eivät ole mukana laskelmassa elleivät ne kohdistu erityisesti sosiaaliturvan tarjoamiseen, esimerkiksi institutionaaliselle yksikölle maksetut investointituet sosiaalisen asumisen tuottamiseksi kuuluvat tilastoon, mutta investointituet yleisesti rakentamiseen eivät kuulu tilastoon.

Tiedot raportoidaan koko maan tasolla kalenterivuosittain. Tilastossa esitetään euro- ja prosenttitietoja; euroa käyvin hinnoin, euroa raportoitavan tilastovuoden hinnoin, euroa ostovoimapariteetin mukaan (kts. Käsitteet ja määritelmät), menoluokkien prosenttiosuudet kokonaismenoista ja eri rahoittajien prosenttiosuudet kokonaisrahoituksesta sekä menot suhteutettuna väestöön (väestö 31.12) ja menot suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston lähdetietoja ovat:

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedonkeruu tilastoa varten tehdään vuosittain.

Osa tiedoista saadaan suoraan julkisilta tilastoraporteilta, tietokantaraporteilta ja muista julkisista tietolähteistä. Osa tiedoista saadaan tietopyyntönä, jolloin organisaatiot poimivat tiedot tietojärjestelmistään ja ilmoittavat ne summatasolla THL:lle. Tietopyyntönä saadaan tietoja Eläketurvakeskukselta (ETK), Finanssivalvonnalta (FIVA), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), Vakuutuskeskukselta sekä Kansaneläkelaitokselta (KELA).

Tietojen validointi

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston tietoja tarkistetaan vertaamalla lukuja edellisen vuoden lukuihin. Lisäksi aineisto validoidaan Eurostatin validointisääntöjen mukaisesti, jolloin esimerkiksi eläkkeensaajatietoja käytetään validoitaessa eläkemenoja.

Tiedon käsittely

Lähdetiedot luokitellaan ESSPROS-tilastokehikon mukaisesti. Lähdetietojen muuttuessa tai tarkentuessa myös tilaston tietojen luokitteluun tehdään tarpeelliset muutokset. Nämä kuvataan tilastoraportin Käsitteet ja määritelmät -kappaleessa sekä tilaston laaturaportissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskenta perustuu nettokäyttökustannuksiin. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset ja vyörytysmenot. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatuotot, valmistevarastojen muutos, valmistus omaan käyttöön ja vyörytystuotot. Nettokäyttökustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Kuntien saama valtionosuus palvelujen tuottamiseen on sosiaalimenolaskelmassa jaettu yksittäisten palvelujen rahoitukseen tuotettujen palvelujen menojen suhteessa. Valtion rahoitusosuudeksi on katsottu kulloisenkin vuoden kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentin verran menoista. Rahoitusosuudet ovat tältä osin laskennallisia.

Kokonaisrahoitus jaetaan laskennallisesti eri etuuksille samassa suhteessa rahoitettavien etuuksien kustannusten kanssa, jos rahoitus-osuudet eivät ole suoraan saatavissa jonkin kohderyhmän eri etuuksien mukaan.

Tilastotietojen validointiprosessissa tehdään sallittujen arvojen tarkistuksia sekä loogisuustarkastuksia. Validointiprosessissa poikkeavat arvot vahvistetaan erikseen Eurostatille.

Tiedon revisioituminen

Eri organisaatioiden ylläpitämät tilastotietokannat päivittyvät jatkuvasti, joten tiedot saattavat tarkentua Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoa varten tehdyn poimintahetken jälkeen.

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Pääsääntöisesti tietoihin jälkikäteen tehtävät korjaukset ja niiden vaikutus tilastoon ovat vähäisiä. Tilaston kotisivuilla saatavilla olevan aikasarjan tietoja päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Käytännön syistä pienimuotoiset, epäviralliset ja satunnaisluontoiset tuet, kuten joulukeräykset ja tilapäinen humanitäärinen apu, jotka eivät vaadi säännöllistä kirjanpitoa, ovat tilaston ulkopuolella.
Eri organisaatioiden tietojen raportoinnissa tapahtuvissa muutostilanteissa otetaan tarvittaessa yhteyttä tiedontuottajiin tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Ennakkotiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavassa lokakuussa. Lopulliset tilastotiedot (ml. tilastoraportti) julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden jälkeen alkuvuodesta. Ennakkotiedoissa julkaistaan ainoastaan aikasarjatilasto sosiaaliturvan menoista pääryhmä-tasolla.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

THL (aikaisemmin Stakes) on kerännyt tietoja tilastovuodesta 1999 alkaen. Sitä ennen sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston on julkaissut sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedot on julkaistu nykymuodossa vuodesta 1980. Tilastovuodesta 2015 alkaen tilaston nimi on ollut Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tietosisällön pysyessä kuitenkin ennallaan.

Bruttokansantuoteluvut päivitetään tilastossa tuoreimpiin Tilastokeskuksesta saatavissa oleviin tietoihin. Mahdolliset muutokset aikasarjoissa voivat muuttaa sosiaaliturvan menojen suhdetta bruttokansantuotteeseen myös vanhemmilta vuosilta. Kansantalouden tilinpidon laskenta uudistettiin Suomessa heinäkuussa 2014 EU:n EKT 2010-laskentaa vastaavaksi. Bruttokansantuotesuhdelukujen aikasarja on päivitetty Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoraporttiin EKT 2010-laskentaa vastaavilla bruttokansantuoteluvuilla.

Tilastokeskus päivittää bruttokansantuotelukuja julkaisukalenterinsa aikataulujen mukaisesti. THL:n Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoraportissa on käytetty bruttokansantuotelukuja, jotka Tilastokeskus julkaisi 18.12.2024 (vuosi 2023 ennakkotietona). (Liitetaulukko 7.)

Eurostatin sosiaaliturvaa koskeva tietokanta päivittyy jatkuvasti. Tässä raportissa maiden väliseen vertailuun käytetyt EU-tiedot vuodelta 2022 on poimittu 3.12.2024.

Tilastokeskuksen tuottaman Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston laadinta ja raportointi päättyi tilastovuoteen 2014. Tilastovuodesta 2015 alkaen vastaavia tietoja on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntataloustilastossa. Tilastoinnin muutos heijastuu Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hallintoa koskevien tietojen vertailukelpoisuuteen aikaisempien vuosien kanssa. (ks. luku käsitteet ja määritelmät; Hallinto, Perhe ja lapset, Sairaus ja terveys, Toimintarajoitteisuus, Ikääntyminen).

Kuntataloustilaston laadinta ja raportointi päättyi tilastovuoteen 2020. Tilastovuodesta 2021 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vastaavia tietoja Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -tilastossa. Tilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimialan käyttötaloudesta ja investointimenoista palveluluokittain. Tiedoista on julkaistu tietokantaraporttien lisäksi tilastoraportti vuodesta 2023 alkaen. Kuntayhtymien raportoimissa tiedoissa tilastovuodesta 2021 on havaittu laatupuutteita, jonka vuoksi kuntayhtymien osalta osa tiedoista on saatavilla vain ennakkotietoina. Koska tilastoinnissa siirryttiin uuteen, tarkempi tasoiseen palveluluokitukseen, vuoden 2021 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin tilastovuosiin nähden. Vammaisten henkilöiden työllistämistä tukeva toiminta -luokasta on voitu erotella ja täten siirretty kuntouttava työtoiminta Muu sosiaaliturva -pääryhmään. Aiemmin tietolähteenä käytetyn Kuntataloustilaston Päihdehuollon erityispalvelut -luokka ja nykyisen tietolähteenä käytettävän Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -tilaston Päihdehuollon erityispalvelut -luokka eivät ole sisällöllisesti täysin toisiaan vastaavat. Kuntataloustilastossa yhdistetyt perusterveydenhuollossa tuotetut mielenterveys- ja päihdepalvelut kohdistettiin perusterveydenhuollon avopalvelujen kustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -tilastossa Päihdehuollon erityispalvelut -luokka sisältää päihde- ja mielenterveysongelmaisten avun, tuen, hoidon ja kuntoutuksen avopalvelukokonaisuuden (luokka on laskennallisesti jaettu kahteen osaan, joista toinen osa tässä tilastossa kohdistuu 8.2.2.Päihde- ja riippuvuuspalveluihin ja toinen osa 8.2.3.Muut -luokkaan). Vuodesta 2023 alkaen päihde- ja riippuvuuspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen erittely luokittelussa tarkentuu, mikä heijastuu tähän tilastoon Muu sosiaaliturva -pääryhmässä 8.2.2.Päihde- ja riippuvuuspalvelut ja 8.2.3.Muut -luokkien välisten kustannusten jaon tarkentumisena.

Vuodesta 2017 rahoituksen osalta laskenta on yhdenmukaistettu siten, että rahoitus, joka saadaan rahoittajien mukaan eriteltynä toimintakokonaisuuden osalta, mutta jota ei pystytä suoraan kohdentamaan kokonaisuuden alaisiin erillisiin (toiminta)kustannuksiin (esim. hallinto), on laskennallisesti arvioitu kohdentamalla rahoituserät toimintaan liittyvien etuuksien kustannusten suhteessa eri toiminnoille ja eri rahoittajille.

Vuodesta 2017 alkaen on korjattu tietoja palkattomien aikojen eläkerahoituksen osalta, jotka on kokonaan osoitettu valtion maksettaviksi. Myös työnantajan perhevapaakorvauksia on kohdennettu palveluluokituksesta toimeentuloturvan osalle. (ks. Toimeentuloturvan menot ja rahoitus 2017, liitetaulukko 10a, korjaus 14.8.2019.) Vuodesta 2022 alkaen työnantajalle maksettavien perhevapaakorvauksien kohdentumista tilastossa on edelleen tarkennettu siirtämällä korvaukset 1.1.1.Sairausvakuutuksen päiväraha -luokasta 5.1.3.Vanhempainpäivärahakauden palkat luokkaan.

Laskennallisesti arvioituihin kustannuksiin liittyvät laskennan oletusarvioihin päivitettävät muutokset, jotka ovat voimassa aina seuraa-vaan päivityspisteeseen asti. Esimerkiksi vuonna 2018 päivitettiin Sairaus ja terveys -pääryhmässä tiedot työvoimakustannusten rakenteesta kustannuserittäin, mikä vähensi sairausajan palkkakustannuksia 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti työttömyyskuluja vähensi tekninen muutos, jolla kulukorvaukset siirrettiin palveluista osaksi työttömyysturvan perustukia.

Vuodesta 2020 alkaen Sairaus ja terveys -pääryhmän palvelumenojen laskentaa on täsmennetty perusterveydenhuollon osalta. Perusterveydenhuollon menoihin on lisätty kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankintakustannukset. Kansallisessa rokotusohjelmassa olevat rokotteet hankitaan valtion kustannuksella hyvinvointialueiden (2022 saakka kuntien) käyttöön. Hyvinvointialueet (2022 saakka kunnat) vastaavat rokottamisen käytännön järjestämisestä. (Rokotukset, Sosiaali- ja terveysministeriö.)

Vuodesta 2020 alkaen Perhe ja lapset -pääryhmän toimeentuloturvan menojen laskentaa on täsmennetty elatustuen osalta. Vuodesta 2020 alkaen raportoidaan elatustukena ei-korvattavan elatustuen summa (aiemmin korvattavan elatustuen summa). (kts. Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2020, Laatuseloste.)

Tilastovuodesta 2021 alkaen erikoissairaanhoidon menot on jaettu avo- ja vuodeosastohoitoon raportoitavaa vuotta edeltäneen tilastovuoden osuuksien perusteella (Terveydenhuollon menot ja rahoitus -tilasto).

Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen asumismenoihin kohdistuva osa raportoidaan Asuminen-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.

Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin kohdistuva osa raportoidaan Sairaus ja terveys-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.

Tilastovuodesta 2023 alkaen kuntien lakisääteiset työvoimapalvelut sisältyvät tilastoon (aiemmin eivät olleet eroteltavissa kuntien tiedoissa).

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Sosiaaliturvan menoista ja rahoituksesta EU:n tilastovirasto Eurostatille tuotettava tiedonkeruu perustuu 25.4.2007 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EC) N:o 458/2007, 12.11.2007 annettuun komission asetukseen (EC) N:o 1322/2007 sekä 8.1.2008 annettuun komission asetukseen (EC) N:o 10/2008.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Keskeiset tiedot kootaan tilastoraporttiin, joka julkaistaan THL:n verkkosivulla. Tarvittaessa voi pyytää tarkempia tietoja tilastoon käytetyistä pohjatiedoista, käsitteistä ja määrittelyistä THL:stä raportin kirjoittajilta. Kaikki tiedot ovat julkisia, ja suurin osa tietopalvelusta on maksutonta. Tilaston tiedot on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tietoa Suomen sosiaaliturvan menoista, niiden rahoituksesta ja kehityksestä.

Sosiaaliturvan menoista julkaistaan ennakkotiedot THL:n verkkosivulla tilastovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Ennakkotiedot julkaistaan pääryhmätasolla.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

Tilaston vuoden 2023 erityiskysymykset2

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Helsingin kaupunki ja Ahvenanmaa eivät muodosta hyvinvointialueita, vaan huolehtivat alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, joiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen.
  • Työeläkeindeksi, palkkakerroin, kansaneläkeindeksi ja elinaikakerroin vahvistetaan vuosittain, jotta turvataan pitkäaikaisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien ostovoima.
  • Työeläkeindeksi nousi noin 6,8 prosenttia vuodesta 2022.
  • Kelan kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotettiin vuoden alussa 4,2 prosenttia.
  • Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 879,44 euroon kuukaudessa. Muita perhehoidon palkkioita ja korvauksia korotettiin indeksitarkistuksen mukaisesti.
  • Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta oli 24,48 euroa kuukaudessa.
  • Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia, jos työntekijä ansaitsee vähintään 800,02 euroa kuukaudessa (aiemmin 767,98 e/kk). Etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.

Sosiaaliturvan rahoitus

  • YEL-työtulon määrittämistä täsmennettiin yrittäjän eläkelain muutoksella, joka tuli voimaan 1.1.2023. Lain muutoksen tavoite on, että jatkossa yrittäjän työtulo vastaa paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa, alivakuuttaminen vähenee ja yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva paranee.
  • Vuonna 2023 kuntien valtionosuusprosentti oli 22,09 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 23,59 prosenttia. Valtionosuusprosentti määrittelee valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa peruspalvelujen rahoituksessa koko maan tasolla eikä yksittäisten kuntien saamaa valtionosuutta.
  • Vuonna 2023 kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä oli 692 euroa vuodessa. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen enimmäismäärät (maksukatto) ja tulorajat tarkistetaan joka toinen vuosi.
  • 2023 vuonna lääkekustannusten vuosiomavastuu pysyy 592,16 eurossa/kalenterivuosi. Omavastuun ylittymisen jälkeen asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
  • Opiskelijoiden terveydenhoitomaksun maksavat kaikki suomalaiseen korkeakouluun tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä oleviksi. Lukuvuodelta 2023 terveydenhoitomaksun suuruus oli 36,80 euroa.
  • Sairausvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain asetuksella.
  • Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain lailla. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,5 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,52 prosenttia palkasta 2 251 500 euron palkkasummaan asti ja sen ylittävältä osalta 2,06 prosenttia palkasta.
  • Eläkevakuutusmaksut 2023
    • Työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu oli 24,84 prosenttia palkasta.
      • Työntekijän eläkemaksun suuruus oli 7,15 % alle 53-vuotiaalla tai 63 vuotta täyttäneellä.
      • Työntekijän eläkemaksun suuruus oli 8,65 % 53–62-vuotiaalla.
    • Työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu oli 17,4 prosenttia.
      • maksu sisältää vuonna 2020 voimassa olleen tilapäisen työnantajamaksun alennuksen toisen takaisinmaksuerän 0,44 prosenttiyksikköä.
    • Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti on alle 53-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia.
    • Yrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti on alle 53-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia.
  • Kevan jäsenyhteisöjen työeläkemaksun eläkemenoperusteinen maksunosa poistui. Vuodesta 2023 alkaen kunnat ja hyvinvointialueet maksavat palkkaperusteisen maksun lisäksi euromääräistä tasausmaksua.
  • TyEL-eläkelaitokset ja Merimieseläkekassa vahvistavat vanhuuseläkevastuitaan vuosittain täydennyskerrointa vastaavalla vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkevastuiden tuotolla. Vuodesta 2023 alkaen täydennyskertoimen arvot voivat olla myös negatiivisia. Osaketuotto- ja täydennyskertoimen arvot lasketaan kuukausittain.

Sairaus ja terveys

  • 1.1.2023 tuli voimaan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten muutokset.
    • Kaikki yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynnit korvataan tasasuuruisesti (noin 8 euroa) pois lukien psykiatrin ja erikoishammaslääkärin vastaanottokäyntejä, jotka korvataan edelleen erikoistaksan perusteella.
    • Lääkärin tekemien toimenpiteiden korvattavuus poistuu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
    • Sairaanhoitoon liittyviä matkoja yksityiseen terveydenhuoltoon ja niihin liittyvä yöpymisraha korvataan niiltä osin, kuin hoito tai tutkimus korvataan sairausvakuutuslain mukaan.
  • Ulkomailla saadun sairaanhoidon kustannusten korvaaminen muuttui, mm.
    • Kumottiin sairausvakuutuslain säännös, joka koskee oikeutta korvaukseen muussa kuin EU- tai ETA-maassa annetun sairaanhoidon kustannuksista.
    • ulkomailla syntyneitä omatoimisesta hoitoon hakeutumisesta aiheutuneita kustannuksia korvataan enintään sen verran, mitä vastaava hoito olisi maksanut asiakkaan omalla hyvinvointialueella.
  • Sairauspäivärahan vähimmäismäärä suureni 31,99 euroon päivältä (aiemmin 30,71 e/pv).
  • Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuivat ja enimmäisaika piteni 120 arkipäivästä 150 arkipäivään.
  • 27.3.2021–30.6.2023 Kela korvasi koronarokotuksista syntyneitä kustannuksia työnantajille.
  • Kela korvasi koronarokotteeseen ja -testiin liittyviä matkakustannuksia ja yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä testejä 30.6.2023 asti.
  • Opiskelijoiden terveydenhoitomaksu oli 35,80 euroa vuonna 2023. Maksun maksavat opiskelijat, jotka suorittavat tutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa, ja ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä olevaksi.
  • Lääkekustannusten vuosiomavastuu pysyi ennallaan 592,16 eurossa.
  • 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueiden on järjestettävä välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluja paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville henkilöille.

Toimintarajoitteisuus

  • Vuonna 2023 Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi ansaita 922,42 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksun jatkumiseen.
  • Työeläkekuntoutuksen hakijalla on oltava työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireille tulokuukautta tai työkyvyttömäksi tuloa välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana. Työelämään vakiintuneisuuden edellytys poistui.
  • Kuntoutusrahan vähimmäismäärä suureni 31,99 euroon päivältä (aiemmin 30,71 e/pv).
  • Kelan kuntoutusrahaetuuden myöntämisedellytyksiä selkeytettiin muun muassa työstä estymisen ja odotus- ja väliajan kuntoutusrahan osalta sekä työkokeilun ajalta maksettavan kuntoutusrahan osalta. Työeläkekuntoutuksen edellytyksiä muutettiin kuntoutuksen hakijan työelämään vakiintumisen arvioinnin osalta. Kuntoutusrahan hakuaika piteni neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
  • Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä suureni 36,91 euroon päivältä (aiemmin 35,43 e/pv).
  • Omaishoidontuen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 439,70 euroon kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 879,40 euroon kuukaudessa. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
  • Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishinta pysyi samana kuin edellisvuonna ollen 1 050 euroa kuntoutettavaa kohti. Myös kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta pysyi samana kuin edellisvuonna ollen 1575 euroa kuntoutettavaa kohti.
  • Vammaisetuuksien määrät suurenivat indeksitarkistusten vuoksi.
    • Alle 16-vuotiaan/16 vuotta täyttäneen vammaistuki: perusvammaistuki 102,85 euroa kuukaudessa (aiemmin 98,78 e/kk), korotettu vammaistuki 240 euroa kuukaudessa (aiemmin 230,43 €/kk), ylin vammaistuki 465,38 euroa kuukaudessa (446,81 e/kk).
    • Eläkettä saavan hoitotuki: perushoitotuki 78,72 euroa kuukaudessa (aiemmin 75,58 e/kk), korotettu hoitotuki 171,49 euroa kuukaudessa (164,65 e/kk), ylin hoitotuki 362,62 euroa kuukaudessa (aiemmin 348,16 e/kk), veteraanilisä 118,81 euroa kuukaudessa (aiemmin 114,07 e/kk).

Ikääntyminen

  • Vuoden 2017 työeläkeuudistuksen mukana mm. vanhuuseläkkeen alaikäraja alkoi nousta asteittain vuonna 1955 syntyneistä alkaen silloisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Myöhemmin vanhuuseläkeikä sidotaan eliniänodotteeseen.
    • Vuonna 2023 työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä täyttyi vuonna 1959 syntyneillä (64 vuotta ja kolme kuukautta).
  • Täysimääräinen kansaneläke oli vuonna 2023 yksinasuvalle 732,67 euroa kuukaudessa (703,45 e/kk vuonna 2022) ja parisuhteessa elävälle 654,13 euroa kuukaudessa (628,03 e/kk vuonna 2022).
  • Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään vähimmäishenkilömitoituksesta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa (ent. tehostettu palveluasuminen) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. 1.10.2020 alkaen henkilömitoitus alkoi nousta porrastetusti alkaen 0,5 työntekijästä asiakasta kohden, ja tulee täysimääräisesti voimaan 1.1.2028, jolloin mitoitus on 0,7 työntekijää asiakasta kohden. (Tiedote 23.11.2023, STM.) Vuoden 2022 alusta lähtien henkilöstön vähimmäismitoitus oli 0,6 työntekijää asiakasta kohti.
  • Kotiin annettavien palvelujen ja asumispalvelujen säännökset uudistuivat:
    • Säännökset kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta yhdistettiin sosiaalihuoltolain kotihoidoksi (19 a §). Kotihoitoa voi saada tarpeen mukaan vuorokauden ajasta riippumatta. Kotihoitoon voi kuulua myös kotisairaanhoitoa.
    • Tukipalvelut on erotettu laissa kotipalvelusta omaksi palvelukseen.
    • Kotipalvelun käsite koskee jatkossa vain lapsiperheiden palvelua.
    • Asumispalveluja ovat vuodesta 2023 alkaen tilapäinen ja tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen (entinen palveluasuminen) ja ympärivuorokautinen palveluasuminen (entinen tehostettu palveluasuminen). Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisesta laitoshoidosta sosiaalihuollossa luovutaan kokonaisuudessaan vuoden 2027 loppuun mennessä.
  • Rintamalisän määrä oli 138,16 euroa kuukaudessa. Ylimääräisen rintamalisän määrä oli yksin asuvalle 284,27 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa elävälle 248,93 euroa kuukaudessa.
  • Omaishoidontuen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 439,70 euroon kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 879,40 euroon kuukaudessa. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Leski ja muut omaiset

  • Lesken alkueläke oli 362,04 euroa kuukaudessa ja jatkoeläkkeen perusmäärä 113,40 euroa kuukaudessa. Lapseneläkkeen perusmäärä oli 66,61 euroa kuukaudessa.

Perhe ja lapset

  • Vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä pysyi 31,99 eurossa/päivä.
  • Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenivat 4,2 %.
  • Lapsilisän määrää ei ole sidottu indeksiin. Lapsilisiin ei tullut korotusta, mutta Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotettiin 5 eurolla vuoden 2023 ajaksi.
  • Yksityisen hoidon tuen hoitolisään tehtiin indeksikorotus vuoden alusta, jolloin hoitolisän enimmäismäärä nousi 161,69 euroon. Lisäksi täyttä määrää korotettiin pysyvästi 100 eurolla 1.3.2023 alkaen.
  • Elatustukea ja elatusapua korotettiin elinkustannusindeksin mukaisesti 8,33 prosenttia. Täyden elatustuen määrä suureni 186,97 euroon/kuukausi (172,59 e/kk vuonna 2022).
  • Lastensuojelun sosiaalityöhön vähimmäishenkilöstömitoituksen mukaan vuosina 2022 ja 2023 yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaana enintään 35 lasta ja vuodesta 2024 alkaen enintään 30 lasta.

Työttömyys

  • Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suureni 37,21 euroon päivässä (34,50 e/pv vuonna 2022).
  • Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenivat
    • työttömyysetuuden korotusosa oli 5,29 euroa päivässä
    • lapsikorotukset olivat yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, kahdesta lapsesta yhteensä 10,29 euroa päivässä ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 13,26 euroa päivässä. Vuoden 2023 lapsikorotuksiin tehtiin indeksikorotuksen lisäksi ylimääräinen 20 prosentin korotus vuoden 2023 ajaksi.
  • Työttömyyspäivärahan lisäpäivät poistuvat asteittain niin, että vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä ei enää ole oikeutta työttömyyspäivärahan lisäpäiviin eikä niistä voi näin ollen karttua työeläkettä. 1963 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousi 63 vuoteen ja 1964 syntyneillä 64 vuoteen.
  • Työttömyysturvassa tuli voimaan uusi muutosturva yli 55-vuotiaille irtisanotuille. Muutosturva koostuu muutosturvakoulutuksesta ja muutosturvarahasta. Muutosturvarahalla pyritään helpottamaan uuden työpaikan löytämistä irtisanotulle. Muutosturvarahaa voivat hakea tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät, joilla on vähintään viiden vuoden työhistoria irtisanovan työnantajan palveluksessa. Muutosturvaraha vastaa irtisanotun yhden kuukauden palkkaa, ja muutosturvakoulutuksen arvo vastaa enintään irtisanotun kahden kuukauden palkkaa. Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassa tai Kela ja muutosturvakoulutuksen järjestää työ- ja elinkeinotoimisto.
    • Muutosturva rahoitetaan Työllisyysrahaston kautta muutosturvamaksulla, joka muodostuu irtisanovan työnantajan osasta sekä yhteisestä osasta. Yhteinen osa rahoitetaan korottamalla työttömyysvakuutusmaksua kaikilta työnantajilta.
  • Työllistymisvapaat pidentyvät ollen 2023 alkaen 5, 15 tai 25 päivää. Vapaita voi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen.
  • Työnantajan on ensisijaisesti pyrittävä järjestelmään työt niin, että osa-aikatyö onnistuisi, kun yli 55-vuotias, saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta työskennellyt esittää pyynnön siirtyä lyhennettyyn työaikaan.
  • Vuodesta 2023 alkaen kuntien lakisääteiset työvoimapalvelut sisältyvät tilastoon (aiemmin eivät olleet eroteltavissa kuntien tiedoissa).

Asuminen

  • Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotettiin 7,8 prosenttia vuoden 2023 alusta alkaen. Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen 7 493–9 287 euroa vuodessa (aiemmin 6 949–8 613 euroa vuodessa). Vesikustannuksina huomioidaan 32,40 euroa kuukaudessa, lämmityskustannuksena 2,07–2,35 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden ja omakotitalon kunnossapitokustannuksina huomioidaan 47,84 euroa kuukaudessa.
  • Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Erilliset lämmityskustannukset ja omakotitalon hoitomenot otetaan yleisessä asumistuessa huomioon normien mukaisesti. Normeja korotettiin 57 prosentilla vuoden 2022 tasosta. Vuonna 2023 erikseen maksettavien lämmityskulujen yläraja oli 66 e/kk, jos ruokakunnassa on yksi henkilö. Useamman henkilön ruokakunnassa lämmityskuluihin lisätään 22 euroa jokaista lisähenkilöä kohden. Myös omakotitalojen hoitonormeja korotettiin. Yhden hengen ruokakunnalla omakotitalon hoitomenoksi laskettiin yleensä 155 euroa kuukaudessa.
  • Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia asumistuen perusomavastuu pieneni vuonna 2023. Perusomavastuuta ei ole vuonna 2023 ollenkaan, jos ruokakunnan tulot ovat enintään 801 euroa kuukaudessa (746 e/kk vuonna 2022).

Muu sosiaaliturva

  • Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki olivat 922,42 euroa kuukaudessa (885,63 e/kk vuonna 2022).
  • Takuueläkkeen saaja voi ansaita 922,42 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa takuueläkkeen maksun jatkumiseen.
  • Toimeentulotuen perusosan määrä suureni 555,11 euroon kuukaudessa yksin asuvilla.
  • Vuoden 2023 ajaksi korotettiin toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa 10 prosentilla.

 

1 ESSPROS Manual and user guidelines. The European System of Integrated Social Statistics (ESSPROS). 2012 Edition. Eurostat, Methodologies and Working papers, ISNB: 978-92-79-24751-4. (Pdf 1 722 kt) [13.11.2024]. Uudemmat versiot.

2 Vuoden 2023 tilastossa huomioitavaa -osio on koostettu seuraavista lähteistä: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Vuodenvaihteen 2023 muutokset STM:n hallinnonalalla [viitattu 14.12.2024]; Kansaneläkelaitos (KELA), Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2023 [viitattu 13.12.2024]; Kansaneläkelaitos (KELA). Kelan tilastollinen vuosikirja 2023. Suomen virallinen tilasto (SVT). (pdf 5,6Mt) [viitattu 16.12.2024]; Eläketurvakeskus (ETK), eläketurvan muutokset 2023 [viitattu 1.12.2024]; Eläketurvakeskus (ETK), Rahoitusmuutokset vuosi vuodelta [viitattu 1.12.2024].

Päivitetty: