Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi – MoniSuomi

Laatuseloste

Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin.

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tilasto kuvaa maahanmuuttaneen aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia sekä palveluja alueittain ja väestöryhmittäin. MoniSuomi-kyselytutkimukseen poimittiin edustava otos Suomessa asuvista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista. Kyselytutkimus on jatkoa vuosina 2018–2019 kerä-tylle FinMonik-tutkimukselle.

MoniSuomi-aineistosta julkaistaan sekä aluetasoista- että seurantatietoa aiheista, joita rekisterien avulla ei pystytä kuvaamaan. Tilaston aihealueita ovat elinolot ja elämänlaa-tu, koulutus, työllisyys, osallisuus, toimintakyky, terveys, elintavat, päihteet ja riippu-vuudet, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, asuinkunnan palvelut, digitalisaatio sekä syrjintä-, häirintä- ja väkivaltakokemukset. Tiedot julkaistaan sukupuolittain, ikäryhmit-täin, taustamaaryhmittäin, koulutuksen ja maahanmuuttosyyn mukaan sekä alueittain suurimmista hyvinvointialueista ja valikoiduista kaupungeista.

Tietoa käyttävät erityisesti kotoutumisen toimijat, päättäjät, virkamiehet, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset alueilla ja valtakunnallisesti sekä tutkijat. Tietoja käytetään useiden eri hallinnonalojen lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi muun muassa kotoutumisen ja syrjintäkokemusten seurannassa, yhdenvertaisten palvelujen kehittämisessä, palvelutarpeiden seurannassa, terveyden edistämisen suunnittelussa sekä väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimuksessa.

Menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu MoniSuomi-tutkimukseen, joka toteutetaan neljän vuoden välein. Tut-kimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä lomakkeella, postitse lähetetyllä paperilomakkeella tai puhelinhaastattelussa. Tutkimuksen otos poimittiin ositetulla satunnaisotannalla elokuussa 2022. Otokseen poimittiin 18 600 Suomessa vähintään 12 kuukautta asuneita ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia, jotka olivat otoksen poimintahetkellä 20–74-vuotiaita. Otos ositettiin alueittain 23 ositteeseen. Oman alueensa muodostivat neljä tutkimusta rahoittanutta kaupunkia, 12 hyvinvointialuetta, joissa maahanmuuttanutta väestöä asuu eniten sekä muu Manner-Suomi, joka muodosti oman ositteensa. Lisäksi Turun kaupunki oli ositettu kahdeksaan alueeseen.

Liitetaulukko 1. Otos ja osallistuneet alueittain MoniSuomi 2022 -aineistossa.

Tutkimuksen kyselylomake oli noin 20 sivua pitkä ja se oli saatavilla 20 kielellä: arabia, kurdi (sorani), saksa, englanti, espanja, viro, farsi, suomi, ranska, puola, dari, venäjä, somali, albania, ruotsi, thai, turkki, ukraina, vietnam ja kiina. Lomakkeella käytettiin ensisijaisesti Terve Suomi -tutkimuksen ruotsin, englannin ja venäjän kielten käännök-siä. Lisäksi hyödynnettiin FinMonik- ja MigCovid -tutkimusten lomakekäännöksiä, jotka oli tehty 17 kielelle. Uudet kielet, saksa ja ukraina, sekä uudet kysymykset muille kielille käännettiin käännöstoimistossa, jossa oikolukija tarkasti käännetyn tekstin. Lisäksi useimmat kielet tarkastettiin kolmannella, natiivilla kielenosaajalla tai ammattikääntä-jällä.

Tutkittaville lähetettiin postitse kutsukirje sekä kaikki myöhemmät karhukirjeet oman äidinkielen lisäksi suomeksi tai ruotsiksi. Ne, joille kyselylomake ei ollut saatavilla omalla äidinkielellään, saivat kutsun englanniksi sekä suomeksi tai ruotsiksi. Tutkittavia lähestyttiin postitse noin kuukauden välein, kunnes tutkittava vastasi tai kieltäytyi tut-kimuksesta. Tutkittavia lähestyttiin postitse yhteensä viisi kertaa. Ensimmäisessä, kolmannessa ja viidennessä postituksessa lähetettiin kirjautumistunnukset sähköiselle lomakkeelle. Toisella ja neljännellä kerralla kirjeet sisälsivät takaisin postitettavan paperilomakkeen kahdella kielellä.

Toisen ja kolmannen postituksen välissä vastaajia alettiin tavoitella puhelimitse, jos puhelinnumero löytyi massahausta. Numeroita löytyi 24,7 prosentille otoksesta. Tutkittaville yritettiin soittaa yhteensä viisi kertaa, kunnes tutkittava osallistui tutkimukseen tai kieltäytyi tutkimuksesta. Tiedonkeruun alkupuolella tutkittavia motivoitiin vastamaan ensisijaisesti pitkälle paperilomakkeelle tai sähköiselle lomakkeelle. Puhelimessa toteutettu haastattelu oli näitä lomakkeita suppeampi, mutta mahdollisti myös luku- ja digitaidottomien osallistumisen. Puhelinhaastattelulomakkeelle valittiin keskeisimmät puhelinhaastatteluun sopivat kysymykset kustakin osa-alueesta. Vastaajia tavoiteltiin suomen kielen lisäksi 15 kielellä: arabia, kurdi (sorani), englanti, espanja, viro, farsi, puola, dari, venäjä, somali, albania, ruotsi, turkki, vietnam ja kiina.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tutkimukseen osallistui yhteensä 7 838 henkilöä, joista 4 698 vastasi sähköiselle lomak-keelle, 2 649 paperilomakkeelle ja 491 haastateltiin puhelimitse. Otoksesta poistettiin ne, jotka olivat väestörekisterin mukaan kuolleet tai muuttaneet pois ennen viimeistä postituskierrosta. Lisäksi henkilöt, joiden kutsukirjeitä Posti ei kyennyt toimittamaan perille eikä heille löytynyt uutta osoitetta, tulkittiin ulkomaille muuttaneiksi ja ylipeitoksi. Ylipeiton poistamisen jälkeen otoksen koko oli 17 789 ja tutkimuksen vastausaktiivisuus 44,1 %.

Vastauskadon korjaamiseksi aineistolle laskettiin analyysipainot, joiden avulla kaikki aineistosta julkaistavat tulokset on painotettu. Painot on laskettu inverse probablility weighting (IPW) -menetelmällä. IPW-menetelmässä kullekin tutkimukseen osallistuneelle estimoidaan todennäköisyys tutkimukseen osallistumiselle ja sen käänteisluku yhdistetään tietoon henkilön todennäköisyydestä tulla poimituksi otokseen. Estimointi tehtiin R-tilasto-ohjelmiston randomforest-paketin predict-funktiolla, jonka jälkeen painot kalibroitiin vastaamaan koko kohdejoukon jakaumia R:n icarus-paketilla. Estimoinnissa käytetyt rekisteritiedot olivat sukupuoli, ikä, Suomen kansalaisuus, siviilisääty, taustamaaryhmä, kuntaryhmä, taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä, taloudessa asuvien alaikäisten lukumäärä, asuinalue, Suomessa asuttu aika, maahanmuuttoikä, sosio-ekonominen asema, koulutustaso ja käyntien määrä erikoissairaanhoidossa välillä 7.8.2021–31.12.2022. Kalibroinnissa käytetyt tiedot olivat asuinalue, sukupuoli, ikä ja koulutus.

Kattavuus on matalin alle 15-vuotiaana Suomeen muuttaneissa sekä matalasti koulutet-tujen keskuudessa. Lisäksi taustamaaryhmien välillä oli merkittäviä eroja vastausaktiivisuudessa: heikoiten osallistuivat Lähi-itä- ja afrikkalaistaustaiset sekä virolaistaustai-set.

Liitetaulukko 2. Vastausaktiivisuus (%) sukupuolittain, ikäryhmittäin, taustamaaryhmit-täin ja alueittain MoniSuomi 2022 -aineistossa. 

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Monisuomi-tutkimus toteutetaan neljän vuoden välein. Viimeisin tiedonkeruu kesti syys-kuusta 2022 maaliskuuhun 2023 ja tiedot julkaistaan noin kolme kuukautta tiedonkeruun päättymisestä. Otanta-asetelma mahdollistaa vertailun suurimmista hyvinvointialueista. 

 Tilastojen vertailukelpoisuus

MoniSuomi-tutkimuksen kysymyksistä suurin osa on vertailukelpoisia koko väestön Terve Suomi-tutkimuksen kanssa. Lisäksi yli puolet kysymyksistä on vertailukelpoisia neljä vuotta aikaisemmin tehtyyn FinMonik-tutkimukseen. Tiedonkeruumenetelmät ovat identtisiä verrattuna Terve Suomi 2022 -tutkimuksen kyselyosuuteen ja FinMonik -tutkimuksiin. Puhelinhaastattelujen osuus koko aineistosta poikkeaa tutkimusten välillä jonkin verran, mikä voi vaikuttaa tutkimustulosten vertailtavuuteen.

Tutkimuksen otanta-asetelma on lähes samanlainen kuin FinMonik-tutkimuksessa. Ikäryhmää on hieman muutettu edellisestä tutkimuksesta 18–64-vuotiaista 20–74-vuotiaisiin. Ositus on tehty samankaltaisesti hyvinvointialueittain/maakunnittain. Poikkeuksena MoniSuomi-tutkimuksessa oman ositteensa muodostavat vain 12 suurinta aluetta, kun FinMonik-tutkimuksessa jokainen maakunta muodosti oman ositteensa. Lisäksi pääkaupunkiseudulta ja Turusta on suurempi otos kuin FinMonik-tutkimuksessa aiemmin.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

MoniSuomi-tutkimuksen tiedonkeruun lomakkeella olevat aihealueet ovat samoja kuin FinMonik 2018–2019 ja Terve Suomi (2022) -tutkimuksissa. Myös suuri osa kysymyksistä on pysyviä eri tiedonkeruuvuosina. Pysyviä kysymyksiä ovat keskeiset kotoutumisen seurantaan, väestön hyvinvointiin, osallisuuteen, terveyteen ja elintapoihin liittyvät kysymykset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä koskevat kysymykset.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta keskeisimmät lisäykset vuoden 2018 lomakkeeseen verrattuna ovat lyhyt positiivisen mielenterveyden mittari (SWEMWBS), osallisuusindikaattori ja terveyslukutaito. Vastaavasti lomakkeelta poistettiin kysymyksiä, jotka koskivat pitkäaikaissairauksia, naisten lisääntymisterveyttä sekä osallistumista järjestettyyn toimintaan. Useita elintapoihin liittyviä kysymyksiä uudis-tettiin vastaamaan Terve Suomi -tutkimuksen kysymysmuotoja. Kysymys syrjintäkokemuksista uudistettiin siten, että nykyisessä syrjintäkokemuksia koskevassa-kysymyksessä arvioidaan syrjintäkokemuksia yleisesti sekä tietyissä julkisissa palveluissa.

Päivitetty: