Sairaaloiden toiminta ja tuottavuus

Laatuseloste

Sairaaloiden toiminta ja tuottavuus -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

• Tilastotietojen relevanssi
• Tilaston menetelmäkuvaus
• Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• Tilastojen vertailukelpoisuus
• Tietojen saatavuus ja selkeys
• Vuoden 2022 tilaston erityiskysymykset

Tilastotietojen relevanssi

Tilastoraportti sisältää sairaalapalveluiden käyttöä, kustannuksia ja tuottavuutta koskevia tietoja sairaanhoitopiireittäin, hyvinvointialueittain, kunnittain, sairaaloittain ja erikoisaloittain. Lisäksi sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustiedot (Benchmarking-tiedot) sisältävät tietoa NordDRG Full -potilasryhmittäin.

Tilastotarkastelussa ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirit, neljä aikaisemmin sairaanhoitopiireihin kuulunutta sairaalaa (entiset aluesairaalat tai vastaavat: muu sairaala) sekä viisi perusterveydenhuollon erikoislääkärijohtoista terveyskeskussairaalaa.

Alueellisessa tarkastelussa on mukana myös yksityissairaaloiden erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito sekä lähes koko yksityissektorin päiväkirurgia. Hilmo-tieto saattaa puuttua joiltakin yksityissektorin toimijoilta.

Tilastoraportti on tarkoitettu sairaaloiden hoitotoiminnan vertailuun, ohjaukseen, arviointiin, päätöksentekoon ja suunnitteluun.
Tilastoaineisto perustuu sairaaloiden toimittamiin Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteritietoihin (Hilmo) sekä erikseen kerättäviin kustannustietoihin.

Hilmo-tietoja käytetään tuottavuusaineiston hoitojaksojen ja käyntien DRG-ryhmittelyssä sekä episodien muodostuksessa. Diagnoosi- ja toimenpidetietojen kirjaamisella ja poimimisella potilastietojärjestelmistä Hilmo-tietoihin on keskeinen vaikutus tuloksiin.

Kustannustiedot kerätään sairaanhoitopiiri-, sairaala- ja erikoisalatasolla. Kustannus-tiedot perustuvat tilinpäätöstietoihin, erikoisalojen toiminnallisiin tuloslaskelmiin ja sisäisiin kustannuslaskentaraportteihin. Kustannustietojen poiminnassa ja kohdenta-misessa erikoisaloittain saattaa olla sairaalakohtaisia eroja, jotka vaikuttavat tuloksiin. Yksityissairaaloiden kustannukset on arvioitu alue-episodeissa koko maan keskiarvo-kustannusten mukaan.

Tiedonkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008). THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §) THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §).

Tilastoraportin tekstiosassa on kuvattu keskeiset käsitteet ja määritelmät.

Tilaston menetelmäkuvaus

Toiminta- ja tuottavuustiedoissa hoitoa tarkastellaan potilasryhmäkohtaisesti. Potilasryhminä käytetään NordDRG Full -ryhmiä, jotka muodostetaan ryhmittelemällä sairaaloiden potilaskohtaiset avo- ja vuodeosastohoitojaksot hoito-ongelman ja voimavarojen kulutuksen mukaan samankaltaisiin potilasryhmiin. Lähes 600 NordDRG Classic -ryhmän lisäksi Full -ryhmittely sisältää avohoitopotilaille tehdyt tähystykset (700-alkuiset ryhmät), pientoimenpiteet (800-alkuiset ryhmät), kalliit lääkehoidot, diagnostiset toimenpiteet sekä sädehoidon (900-alkuiset ryhmät).

DRG-ryhmittelijänä on käytetty sekä aikasarjoissa että poikkileikkaustarkasteluissa vuoden 2022 NordDRG Full-ryhmittelijää. Vertailukelpoisuuden takia aikasarjassa ryhmitellään kaikki vuodet samalla ryhmittelijällä. Aineistossa kullekin NordDRG-ryhmälle annetaan kustannuspaino, joka kuvaa kyseisen potilasryhmän vaatimaa suhteellista voimavarojen tarvetta. Kustannuspainoina on käytetty THL:n laskemia vuoden 2022 NordDRG Full -raakapainoja, joita on korjattu siten, että ne vastaavat koko maan vuoden 2022 potilasrakennetta eli casemixiä (koko maan case mix=1). Laskenta pohjautuu Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien Hilmo-tietojen mukana toimitettuihin rivitason kustannustietoihin. Painojen laskentaan on otettu mukaan myös poikkeuksellisen kalliiden ja halpojen hoitojaksojen kustannukset (ns. outlier-kustannukset). DRG-ryhmälle 470U, lyhyt hoito kelpaamaton diagnoosi, on annettu kustannuspaino 0,1 (case mix -korjattuna 0,11).

Tuottavuutta on mitattu tuottavuuden muutoksena omassa toiminnassa vuosien 2018–2022 aikavälillä (aikasarja-analyysi) tai tuottavuutta suhteessa toisiin, vastaaviin yksiköihin (poikkileikkaus vuonna 2022). Näkökulma voi olla tuottajakohtainen tai alueellinen. Alueellisessa näkökulmassa tarkastellaan tietyn alueen, sairaanhoitopiirin, hyvinvointialueen tai kunnan väestön käyttämiä palveluja ja niistä aiheutuneita las-kennallisia kustannuksia. Alueellisessa näkökulmassa on otettu huomioon mm. alueen väestön sairastavuus ja ikä- ja sukupuolirakenne.

Tuottavuustiedoissa hoitopäivät, hoitojaksot, avohoitokäynnit sekä muut mahdolliset yhteystavat ovat välisuoritteita tuotoksen aikaansaamiseksi. Loppusuorite eli varsinai-nen tuotos on episodi, joka muodostaa perustan tuottavuuden mittaamiselle. Tuotok-sia laskettaessa erityyppisten episodien määrät korjataan niille lasketuilla kustannus-painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien määrät. Aineistossa panoksina käytetään sairaaloiden koko-nais- ja erikoisalakohtaisia kustannuksia.

Tilastoraportti pohjautuu Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhdessä vuosien 1997–2006 aikana kehittämään sairaaloiden toiminnan ja tuottavuuden seurannan tietojärjestelmään.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen oikeellisuus riippuu tiedontuottajasta. Alustavat suorite- ja kustannustiedot kootaan yhteen erikoisaloittain THL:ssa ja tietoja verrataan vastaaviin edellisen vuoden tietoihin. Em. tiedot ja DRG-ryhmitelty Hilmo-aineisto toimitetaan sairaaloihin tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Mikäli Hilmo-aineiston mukana tulee erikoisalakohtaisia suoritetietoja, joille sairaala ei ole ilmoittanut kustannustietoja, siirretään sairaalasta saadun palautteen mukaan suoritteet niille erikoisaloille, joihin kustannukset on kohdistettu. Esim. lastenkirurgian (20L) erikoisalan suoritteet siirretään sairaalasta saadun palautteen mukaan joko kirurgian tai lastentautien erikoisaloille.

Erikoisalakohtaisia vertailuja on vaikeuttanut sairaaloiden yhteispäivystys ja akuuttilääketieteen erikoisalan käyttöönotto. Lähtökohtana vertailuissa on ollut aikaisemmin, että yleislääketieteen osuus sairaalan toiminnasta jätetään sekä suoritteiden että kustannusten osalta pois. Osassa sairaaloita yhteispäivystys on kirjattu kokonaan osaksi erikoissairaanhoitoa ja osassa sairaaloita on otettu akuuttilääketieteen (15) erikoisala käyttöön eivätkä kaikki sairaalat erottele akuuttilääketiedettä perustason (15Y) ja erikoistason (15E) päivystystoiminnaksi. Vuodesta 2017 lähtien on otettu mukaan tuottavuusvertailuun koko sairaalan yhteispäivystys sekä toiminnan että kustannusten osalta.

Tietojen vertailtavuutta heikentää sairaaloiden erilainen tai puutteellinen diagnoosi- ja toimenpidetietojen kirjaaminen perustietojärjestelmiin sekä tietojen yhdistely perustietojärjestelmistä THL:n hoitoilmoitustietosisällöksi. Hoitoilmoitusaineiston tietosisällöstä puuttuu systemaattinen lääkehoitotietojen keruu.

Ongelmana terveyskeskuksissa on käyntien osalta, että käytössä saattaa olla Avohilmon potilashallinnon järjestelmä, joten hoitoilmoitustiedon muuttaminen Hilmo-formaatin mukaiseen muotoon saattaa tuottaa suuria ongelmia tiedon tuottajille.

DRG-ryhmittelijän ominaisuudet ja DRG-kustannuspainot eivät nykyisellään ota välttämättä riittävästi huomioon potilaiden vaikeusastetta. Kustannuspainojen laskennan laajentaminen kaikkiin niihin sairaaloihin, jotka ovat toimittaneet Hilmon mukana myös rivitason kustannustiedot, on saattanut lisätä tietojen luotettavuutta.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tässä tilastoraportissa tarkastellaan vuosien 2018–2022 tietoja. Tuottavuustarkaste-lun aikajaksoksi on sovittu sairaanhoitopiirien kanssa viisi vuotta. Jotta palvelutuotan-toa voidaan vertailla eri vuosien välillä, jokainen vuosi on ryhmitelty viimeisen tarkas-teluvuoden NordDRG Full -ryhmittelijällä. Tilastoraportti ilmestyy vuosittain. Tilastojen julkistamista hidastaa sairaaloista tulleet puutteelliset tai virheelliset aineistot, joita joudutaan korjaamaan ja täydentämään jälkikäteen.

THL on julkaissut sairaaloiden tuottavuus 2022 ennakkotiedot toiminta- ja tuottavuus-tietokantoina heinäkuussa 2023 (poikkileikkausaineisto koskien vuotta 2022). Ennak-kotietoja on korjattu sairaaloista saatujen palautteiden, Hilmo-aineistojen korjausten ja THL:n havaitsemien virheiden pohjalta kevään ja alku kesän 2024 aikana. 

Aikaisemmat tilastoraportit löytyvät: www.julkari.fi

 Sähköiset tietokannat (sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannat = Benchmarking-kuutiot) päivitetään uusilla tiedoilla, joten aikaisempia kuutioita ei ole saatavilla julkisesti verkosta.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Aineiston laatua ja luotettavuutta parannetaan jatkuvasti. Sairaaloiden kirjaamiskäytännöissä ja kustannuslaskennassa on edelleen eroja, jotka saattavat vaikuttaa tuloksiin. Kirjaamiskäytäntöjen ja kustannuslaskennan yhdenmukaistamiseksi tehdään valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä, mikä parantaa aineiston laatua ja keskinäistä vertailtavuutta. Myös kansallinen ja kansainvälinen DRG:n kehittämistyö parantaa tämän aineiston laatua. DRG-kehittämistyötä tarvitaan erityisesti erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen ml. etäpalvelujen luokittelussa.

Tietojen vertailukelpoisuuteen tulee suhtautua varauksella erityisesti erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden osalta. Niiden toiminta vaihtelee eri sairaaloissa ja eri erikoisaloilla. DRG-mittausmenetelmä ei välttämättä pysty kaikkia näitä eroja ottamaan riittävästi huomioon.

Muun sairaalan ryhmässä on tapahtunut myös rakenteellisia muutoksia, millä on vaikutusta vertailutietoihin. Muu sairaalaryhmä on myös supistunut, koska tästä ryhmästä on poistettu yliopistosairaanhoitopiirien muut sairaalat, jotka on liitetty yliopistosairaaloihin vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistosairaaloiden ryhmässä.

Vertailukelpoisuutta vaikeuttaa yhteispäivystyksen aiheuttamat muutokset päivystys-toimintojen kirjaamisessa. Osalla sairaaloista koko yhteispäivystys kustannuksineen on siirretty osaksi erikoissairaanhoitoa. Tämä on lisännyt episodien lukumäärää. Päivys-tyskäyntejä kirjataan perinteisille erikoisaloille ja osassa sairaaloita akuutti- sekä yleis-lääketieteen erikoisaloille. Kirjaamiskäytäntöjen erilaisuudella on vaikutusta erityisesti erikoisalakohtaiseen vertailuun. Kun vuosien 2018–2022 tietoihin on lisätty sairaaloi-den koko yhteispäivystystoiminta ml. perustason päivystys, on se lisännyt viimeisten vuosien kustannuksia ja päivystyskäyntien määrää. Tämä on kuitenkin parantanut tietojen vertailukelpoisuutta, kun sairaaloiden tietoihin on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lisätty sairaaloiden koko yhteispäivystys. Sairaalan oman tuottavuuden kehitykseen yhteensä sillä ei pitäisi olla vaikutusta, koska lisääntyneiden suorit-teiden mukana ovat myös kustannukset lisääntyneet.

Myös yksityisten tuottajien kanssa tekemät sopimukset/ulkoistukset vaikeuttavat vertailua, koska kustannustiedot ja Hilmo-tiedot saattavat näiltä osin olla puutteelliset.

Käyntitietojen poiminnat hoitoilmoitusaineistoon poikkeavat myös jonkin verran toi-sistaan. Hoitoilmoitukseen on saatettu vastoin Hilmo-ohjeita poimia jo vuoden 2018 aikana hoitokirjeitä, lähetekonsultaatioita, E-käyntejä, vuodeosastopotilaiden konsul-taatiokäyntejä sekä hoitajien puheluja. Tuottavuusaineistosta on aikaisemmin THL:n toimesta pyydetty poistamaan sellaisia käyntitietoja, jotka eivät vuoden 2018 ja sitä edeltävien vuosien Hilmo-oppaan tietosisällön mukaan kuulu Hilmo-aineistoon. Aineistossa saattaa kuitenkin joidenkin sairaaloiden osalta olla edelleen mukana sinne kuulumattomia käyntejä. Näiden käyntien merkitys on kuitenkin tuottavuuden näkökulmasta vähäinen, koska niiden kustannuspaino on alhainen. Usein nämä muut yhteys-tavat kuin käynnit sisältyvät episodiin.

Aikasarjavertailuun on vaikuttanut vuoden 2019 Hilmo-tietosisällön muutos, jossa aiemmin käytössä olleet terveydenhuollon palveluala- ja saapumistapa-luokitukset korvattiin uusilla yhteystapa- ja kiireellisyysluokituksilla. Uuden tietosisällön mukaisesti ilmoitetuista Hilmo-tiedoista ei voida kaikilta osin määritellä luotettavasti päiväkirur-gian tietoja. Osa sairaaloista toimitti tiedot vielä vuoden 2018 Hilmo-tietosisällön mukaan ja osa uudella tietosisällöllä ja osa molemmilla (laatuselosteen taulukko 1).

Vertailukelpoisuutta heikentää myös se, että joissakin sairaaloissa on aikasarjan aikaisempina vuosina ollut virheellisiä Hilmo- tai kustannustietoja. Jos niitä ei ole korjattu aikaisempaan dataan, muutokset näyttävät suuremmilta kuin ne todellisuudessa ovat.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tuottavuuden mittaamisessa on käytetty yleistä tuottavuuden mittaamistapaa: toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välistä suhdetta. Tuotoksena on käytetty yleisesti sairaaloissa käytössä olevia hoitojaksoja ja avohoito-käyntejä (NordDRG Full -hoitojaksoja) sekä loppusuoritteena sairaanhoitopiirien kans-sa yhdessä kehitettyä episodia. Koska tuottavuuden vertailuun vaikuttaa keskeisesti sairaaloiden potilasrakenne, on tuotoksessa otettu huomioon sairaaloiden erilainen potilasrakenne NordDRG Full -ryhmityksellä ja niiden painokertoimilla. NordDRG on Pohjoismaissa ja Suomessa yleisesti käytetty luokitus, josta on olemassa julkiset luokitusperusteet.

Tilastoraportti julkaistaan kokonaisuudessaan THL:n verkkosivuilla verkkojulkaisuna:

Sairaaloiden tuottavuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää sairaaloiden ja alueiden hoitotoiminnan vertailun mahdollistavia sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokantoja, joista saa monipuolista tietoa somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä, kustannuksista ja tuottavuudesta tuottajittain (sairaaloittain) ja alueittain (sairaanhoitopiireit-täin, sairaanhoitoalueittain, kunnittain ja hyvinvointialueittain) sekä erikoisaloittain. Tuottajatietokantaan sisältyy myös psykiatrian tietokanta (aikasarja).
 

Vuoden 2022 tilaston erityiskysymykset

Vuoden 2022 aikana palvelutuotanto, niin DRG-painotettu kuin DRG-painottamatonkin, laski yliopisto- ja keskussairaaloiden osalta vuoteen 2021 verrattuna. Sekä yliopisto- että keskussairaaloiden osalta kustannukset nousivat molemmissa sairaalaryhmissä noin kolme prosenttia käyvin hinnoin. Deflatoituna vuoden 2018 hintatasoon, kustannukset laskivat molemmissa sairaalaryhmissä noin yhden prosentin. Johtuen palvelutuotannon voimakkaammasta laskusta, kääntyi tuottavuus laskuun molempien sairaalaryhmien sisällä. 

Tässä raportissa päiväkirurgian tiedot on raportoitu aluetietojen osalta yhdistettynä ajanvarauskäynteihin. Tuottajakohtaisissa tiedoissa päiväkirurgian tiedot on raportoi-tu sekä erikseen että yhdessä muiden ajanvarauskäyntien kanssa. Tämä helpottaa etenkin vertailua eri vuosien välillä. Päiväkirurgisten tietojen luotettavuus ei ole riittävä johtuen päiväkirurgiaa koskevien Hilmo-tietojen puutteista, jotka liittyvät Hilmo-tietosisällön muutokseen 2019. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta tuottavuuteen.

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysyksikön vuosien 2021 ja 2022 sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysyksikön vuoden 2022 Hilmo -tiedoissa suurin osa päivystyskäynneistä on kirjattu virheellisesti kiireettömäksi hoidoksi (Kiireellisyys=E, Kiireetön hoito). Nämä käynnit muutettiin edellä mainittujen sairaaloiden osalta kiireelliseksi hoidoksi (Kiireellisyys=6, Hoito päivystysyksikössä) ja ne raportoidaan päivystyskäyntien alla. Tällä korjauksella ei ole vaikutusta tuotoksen muodostumisen ja täten tuottavuuteen.

Vaasan keskussairaalan suoritteista jätettiin laskelmissa vuosien 2022 ja 2021 osalta pois sellaiset hoitotapahtumat, joilla hoidon kiireellisyys oli 6 eli hoito päivystysyksikössä ja yhteystapa oli R52 eli reaaliaikainen etäasiointi. Näistä tapauksista (68 448 kpl) päädiagnoosi oli noin 71 prosentilla U072 Epäily COVID-19-virusinfektiosta, ei varmistettu/DRF22f-ryhmä 918O Infektio, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä ja noin 27 prosentilla päädiagnoosi puuttui. Tämä olisi vastannut noin 20 prosenttia kaikista DRG22f-ryhmän 918O tapauksissa koko maassa vuonna 2022. Nämä ovat olleet koronatestaukseen liittyviä puheluita. 

Myös Kymenlaakson keskussairaalan suoritteista jätettiin laskelmissa vuosien 2022, 2021 ja 2020 osalta pois sellaiset hoitotapahtumat, joilla hoidon kiireellisyys oli 6 eli hoito päivystysyksikössä ja yhteystapa oli R52 eli reaaliaikainen etäasiointi. Nämä ovat olleet päivystysapupuheluita. Monesti tällaista tapahtumaa seurasi päivystyskäynti päivystysyksikössä lyhyen ajan sisällä. 

Iisalmen sairaalan päädiagnoositiedot puuttuvat noin 70 %:lla käynneistä. Tämä vaikuttaa alentavasti Iisalmen sairaalan tuottavuuslukuihin. Tuotosmäärä jää puuttuvien diagnoositietojen vuoksi alemmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Mutta on hyvä huomata, että muiden sairaaloiden ryhmässä myös Forssan ja Varkauden sairaaloilla päädiagnoositieto puuttui yli puolelta käynneistä.

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen suoritteet jätettiin kokonaan pois vuoden 2022 tiedoista. Potilastietojärjestelmän vaihtumisen takia, vain pieni osa vuoden 2022 sisä-tautien erikoissairaanhoidon käyntitietoista on siirtynyt THL:ään. Myös vuoden 2021 Helsingin terveyskeskuksen tiedoissa näyttää olevan puutteita, kun niitä vertaa vuoden 2020 käyntimääriin. Tämä vaikuttaa aluetietojen kuntakohtaisessa tarkastelussa etenkin Helsingin palvelujen käyttöä koskeviin tietoihin, koska nyt Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tuottamat erikoissairaanhoidon suoritteet puuttuvat niistä.

Laatuselosteen taulukko 1. Hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) yhteystapa- ja kiireellisyysluokituksen sekä palvelualaluokituksen muuntotaulu 2019–2022

DRG-ryhmälle 470U, lyhyt hoito kelpaamaton diagnoosi, on annettu kustannuspaino 0,1 (casemix -korjattuna 0,11). Laatuselosteen taulukosta 2 näkyy sairaaloittain näiden käyntien lukumäärä. Lukumääräisesti näitä käyntejä oli eniten Vaasan keskussairaalassa. Prosentuaalisesti näitä käyntejä oli eniten Iisalmen keskussairaalassa. Yliopistollisista sairaaloista näitä käyntejä oli eniten OYSissa sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti.

Laatuselosteen taulukko 2. Käynnit, joissa kelpaamaton päädiagnoosi, lyhyt hoito (NordDRG 470U) sairaaloittain vuonna 2022

Aluetiedoissa on laskettu tarvevakioidut tuottavuustiedot myös hyvinvointialueittain. Tarvevakioidut tiedot on laskettu myös sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain. Tarvevakioituja aluetietoja ei ole laskettu erikoisaloittain, koska tarvekertoimet on määritelty aluetasolla vain somaattinen erikoissairaanhoito yhteensä -tasolla. Alueelliset erikoisalakohtaiset tiedot on laskettu ikä- ja sukupuolivakioituna aiempien vuosien mukaisesti sairaanhoitopiiri-/sairaanhoitoaluealue- sekä kuntakohtaisesti.