Sairaaloiden toiminta ja tuottavuus

Laatuseloste

Sairaaloiden toiminta ja tuottavuus -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

• Tilastotietojen relevanssi
• Tilaston menetelmäkuvaus
• Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• Tilastojen vertailukelpoisuus
• Tietojen saatavuus ja selkeys
• Vuoden 2023 tilaston erityiskysymykset

Tilastotietojen relevanssi

Tilastoraportti sisältää somaattisen erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen käyttöä, kustannuksia ja tuottavuutta koskevia tietoja sairaaloittain ja erikoisaloittain sekä hyvinvointialueittain ja kunnittain. Lisäksi sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustiedot (Benchmarking-tiedot) sisältävät tietoa NordDRG Full -potilasryhmittäin.

Tilastoraportti on tarkoitettu sairaaloiden somaattisen erikoissairaanhoidon hoitotoiminnan vertailuun, ohjaukseen, arviointiin, päätöksentekoon ja suunnitteluun. 
Tilastoaineisto perustuu sairaaloiden Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) toimittamiin Sosiaali- ja terveydenhuollon erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteritietoihin (Terveyshilmo) sekä erikseen kerättäviin kustannustietoihin.

Hilmo-tiedot perustuvat potilastietojärjestelmiin kirjattuihin diagnoosi- ja toimenpidetietoihin. Diagnoosi- ja toimenpidetietojen kirjaamisessa ja niiden poimimisessa potilastietojärjestelmistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) toimitettaviin Hilmo-tietoihin saattaa olla sairaalakohtaisia eroja, jotka vaikuttavat tuloksiin.

Kustannustiedot kerätään hyvinvointialue-, sairaala- ja erikoisalatasolla. Kustannustiedot perustuvat tilinpäätöstietoihin, erikoisalojen toiminnallisiin tuloslaskelmiin ja sisäisiin kustannuslaskentaraportteihin. Kustannustietojen poiminnassa ja kohdentamisessa erikoisaloittain saattaa olla sairaalakohtaisia eroja, jotka vaikuttavat tuloksiin. Yksityissairaaloiden kustannukset on arvioitu alue-episodeissa koko maan keskussairaaloiden keskiarvokustannusten mukaan.

Tiedonkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008). THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §).

Tilaston keskeiset käsitteet ja määritelmät on kuvattu tilastoraportin luvussa Käsitteet ja määritelmät.

Tilaston menetelmäkuvaus

Toiminta- ja tuottavuustiedoissa sairaaloiden hoitojaksoja ja käyntejä sekä muita avohoitokontakteja (hoitotoimintaa) tarkastellaan potilasryhmäkohtaisesti. Potilasryhminä käytetään NordDRG Full -ryhmiä, jotka muodostetaan ryhmittelemällä sekä sairaaloiden potilaskohtaiset avohoidon että vuodeosastohoidon suoritteet hoito-ongelman ja voimavarojen kulutuksen mukaan samankaltaisiin potilasryhmiin. Lähes 600 NordDRG Classic -ryhmän lisäksi NordDRG Full -ryhmittely sisältää avohoitopotilaille tehdyt tähystykset (700-alkuiset ryhmät), pientoimenpiteet (800-alkuiset ryhmät), kalliit lääkehoidot, diagnostiset toimenpiteet sekä sädehoidon (900-alkuiset ryhmät).

DRG-ryhmittelijänä on käytetty sekä aikasarjoissa että poikkileikkaustarkasteluissa vuoden 2023 NordDRG Full-ryhmittelijää. Vertailukelpoisuuden takia aikasarjassa ryhmitellään kaikki vuodet samalla ryhmittelijällä. Aineistossa kullekin DRG-ryhmälle annetaan kustannuspaino, joka kuvaa kyseisen potilasryhmän vaatimaa suhteellista voimavarojen tarvetta. Kustannuspainoina on käytetty THL:n laskemia vuoden 2023 NordDRG Full -raakapainoja, joita on korjattu siten, että ne vastaavat koko maan vuoden 2023 potilasrakennetta eli casemixiä (koko maan case mix=1). Laskenta pohjautuu HUS-yhtymän sekä Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden Hilmo-tietojen mukana toimitettuihin rivitason kustannustietoihin. Painojen laskentaan on otettu mukaan myös poikkeuksellisen kalliiden ja halpojen hoitojaksojen kustannukset (ns. outlier-kustannukset).

DRG-ryhmälle 470U, lyhyt hoito kelpaamaton diagnoosi, on annettu kustannuspaino 0,1 (case mix -korjattuna 0,11). Laatuselosteen taulukossa 1 on esitetty sairaaloittain näiden käyntien lukumäärä. Lukumääräisesti keskussairaaloiden osalta näitä käyntejä oli eniten Vaasan keskussairaalassa ja prosentuaalisesti Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Yliopistollisista sairaaloista näitä käyntejä oli eniten KYSissä sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti.

Laaturaportin taulukko 1. Käynnit, joissa kelpaamaton päädiagnoosi, lyhyt hoito (NordDRG 470U) sairaaloittain vuonna 2023.

Aluetiedoissa on laskettu tarvevakioidut tuottavuustiedot hyvinvointialueittain. Tarvevakioidut tiedot on laskettu myös kunnittain. Tarvevakioituja aluetietoja ei ole laskettu erikoisaloittain, koska tarvekertoimet on määritelty aluetasolla vain somaattinen erikoissairaanhoito yhteensä -tasolla. Alueelliset erikoisalakohtaiset tiedot on laskettu ikä- ja sukupuolivakioituna aiempien vuosien mukaisesti sekä hyvinvointialue- että kuntakohtaisesti.

Tuottavuutta on mitattu tuottavuuden muutoksena sairaaloiden omassa toiminnassa vuosien 2019–2023 aikavälillä (aikasarja-analyysi) tai tuottavuutta suhteessa toisiin, vastaaviin yksiköihin (poikkileikkaus vuonna 2023). Näkökulma voi olla tuottajakohtainen tai alueellinen. Alueellisessa näkökulmassa tarkastellaan tietyn hyvinvointialueen tai kunnan väestön käyttämiä palveluja ja niistä aiheutuneita laskennallisia kustannuksia. Alueellisessa näkökulmassa on otettu huomioon mm. alueen väestön sairastavuus sekä ikä- ja sukupuolirakenne.

Alueellisessa tarkastelussa hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon palvelujen ostot yksityisiltä palveluntuottajilta on otettu mukaan vain hyvinvointialueiden järjestämisvastuun näkökulmasta. Hilmo-tiedoista yksityisten palveluntuottajien osalta on otettu mukaan vain sellaiset suoritteet, jotka on ilmoitettu ostopalveluiksi tai palvelusetelillä maksetuiksi. 

Tuottavuustiedoissa hoitopäivät, hoitojaksot, avohoitokäynnit sekä muut mahdolliset yhteystavat ovat välisuoritteita tuotoksen aikaansaamiseksi. Loppusuorite eli varsinainen tuotos on episodi, joka muodostaa perustan tuottavuuden mittaamiselle. Tuotoksia laskettaessa erityyppisten episodien määrät korjataan niille lasketuilla kustannuspainokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien määrät. Aineistossa panoksina käytetään sairaaloiden kokonais- ja erikoisalakohtaisia kustannuksia.

Tilastoraportti pohjautuu Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhdessä vuosien 1997–2006 aikana kehittämään sairaaloiden toiminnan ja tuottavuuden seurannan tietojärjestelmään.
 

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen oikeellisuus riippuu tiedontuottajasta. Alustavat suorite- ja kustannustiedot kootaan yhteen erikoisaloittain THL:ssa ja tietoja verrataan vastaaviin edellisen vuoden tietoihin. Em. tiedot ja DRG-ryhmitelty Hilmo-aineisto toimitetaan sairaaloihin tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Mikäli Hilmo-aineiston mukana tulee erikoisalakohtaisia suoritetietoja, joille sairaala ei ole ilmoittanut kustannustietoja, siirretään sairaalasta saadun palautteen mukaan suoritteet niille erikoisaloille, joihin kustannukset on kohdistettu. Esim. lastenkirurgian (20L) erikoisalan suoritteet siirretään sairaalasta saadun palautteen mukaan joko kirurgian tai lastentautien erikoisaloille.

Erikoisalakohtaisia vertailuja on vaikeuttanut sairaaloiden yhteispäivystys ja akuuttilääketieteen erikoisalan käyttöönotto. Lähtökohtana vertailuissa on ollut aikaisemmin, että yleislääketieteen osuus sairaalan toiminnasta jätetään sekä suoritteiden että kustannusten osalta pois. Osassa sairaaloita yhteispäivystys on kirjattu kokonaan osaksi erikoissairaanhoitoa ja osassa sairaaloita on otettu akuuttilääketieteen (15) erikoisala käyttöön eivätkä kaikki sairaalat erottele akuuttilääketiedettä perustason (15Y) ja erikoistason (15E) päivystystoiminnaksi. Vuodesta 2017 lähtien on otettu mukaan tuottavuusvertailuun koko sairaalan yhteispäivystys sekä toiminnan että kustannusten osalta.

Tietojen vertailtavuutta heikentää sairaaloiden erilainen tai puutteellinen diagnoosi- ja toimenpidetietojen kirjaaminen perustietojärjestelmiin sekä tietojen yhdistely perustietojärjestelmistä THL:n hoitoilmoitustietosisällöksi. Hoitoilmoitusaineiston tietosisällöstä puuttuu systemaattinen lääkehoitotietojen keruu.

Ongelmana terveyskeskuksissa on käyntien osalta, että käytössä saattaa olla Avohilmon potilashallinnon järjestelmä, joten hoitoilmoitustiedon muuttaminen Hilmo-formaatin mukaiseen muotoon saattaa tuottaa suuria ongelmia tiedon tuottajille.

DRG-ryhmittelijän ominaisuudet ja DRG-kustannuspainot eivät nykyisellään ota välttämättä riittävästi huomioon potilaiden vaikeusastetta. Kustannuspainojen laskennan laajentaminen kaikkiin niihin sairaaloihin, jotka ovat toimittaneet Hilmon mukana myös rivitason kustannustiedot, on saattanut lisätä tietojen luotettavuutta.
 

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastoraportti ilmestyy vuosittain. Tuottavuustarkastelun aikajaksoksi on sovittu (aikanaan sairaanhoitopiirien kanssa) viisi vuotta. Jotta palvelutuotantoa voidaan vertailla eri vuosien välillä, jokainen vuosi on ryhmitelty viimeisen tarkasteluvuoden NordDRG Full -ryhmittelijällä. 

Tässä tilastoraportissa tarkastellaan vuosien 2019–2023 tietoja, ja palvelutuotanto on ryhmitelty vuoden 2023 NordDRG Full -ryhmittelijällä.

Tilastojen julkistamista hidastaa sairaaloista tulleet puutteelliset tai virheelliset aineistot, joita joudutaan korjaamaan ja täydentämään jälkikäteen. Lisäksi vuoden 2023 tilastoraportin julkaisua on viivästyttänyt siirtyminen aluetiedoissa sairaanhoitopiirikohtaisesta tarkastelusta hyvinvointialuekohtaiseen tarkasteluun.

THL julkaisi sairaaloiden tuottavuus -tilaston vuoden 2023 alustavat ennakkotiedot toiminta- ja tuottavuustietokantoina heinäkuussa 2024. Ennakkotietoja on korjattu sairaaloista saatujen palautteiden, Hilmo-aineistojen korjausten sekä THL:n havaitsemien virheiden pohjalta syksyn 2024 aikana. THL on julkaissut vuoden 2023 päivitetyt ennakkotiedot thl.fi-verkkosivulla Ennakkotiedot marraskuussa 2024.

Aikaisemmat tilastoraportit löytyvät julkari.fi-verkkosivulta. Tilaston tietokannat (Benchmarking-tiedot) päivitetään uusimmilla tiedoilla, joten aikaisempia tulostietoja ei ole saatavilla julkisesti verkosta.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastoaineistossa on mukana kaikkien hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon palvelutuotanto.

Alueellisissa tarkasteluissa on mukana myös hyvinvointialueiden yksityisiltä palveluntuottajilta ostetut erikoissairaanhoidon palvelut, mikäli kyseessä on ostopalvelusta tai palvelusetelillä maksetusta suoritteesta.

Aineiston laatua ja luotettavuutta parannetaan jatkuvasti. Sairaaloiden kirjaamiskäytännöissä ja kustannuslaskennassa on edelleen eroja, joilla saattaa olla vaikutusta tuloksiin ja tätä kautta vertailukelpoisuuteen sairaaloiden ja hyvinvointialueiden välillä. Kirjaamiskäytäntöjen ja kustannuslaskennan yhdenmukaistamiseksi tehdään valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä, mikä parantaa aineiston laatua ja keskinäistä vertailtavuutta. Myös kansallinen ja kansainvälinen DRG:n kehittämistyö parantaa tämän aineiston laatua. DRG-kehittämistyötä tarvitaan erityisesti erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen ml. etäpalvelujen luokittelussa.

Aikasarjavertailuun vaikuttaa vielä jonkin verran vuoden 2019 Hilmo-tietosisällön muutos, jossa aiemmin käytössä olleet terveydenhuollon palveluala- ja saapumistapaluokitukset korvattiin uusilla yhteystapa- ja kiireellisyys -luokituksilla. Aikasarjavertailun 2019–2023 ensimmäisenä vuonna moni tiedontoimittaja käytti vielä vanhaa palvelualaluokitusta. Vuonna 2023 enää muutama tiedontoimittaja toimitti tiedot vanhalla palvelualaluokituksella. (Laatuselosteen taulukko 2.)

Laaturaportin taulukko 2. Hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) yhteystapa- ja kiireellisyys-luokituksen sekä palvelualaluokituksen muuntotaulu 2019–2023.

Yhteystapa-luokituksessa ei ole erillistä luokkaa päiväkirurgialle, mutta päiväkirurgian tiedot kerätään hoitoilmoitusrekisteriin (Hilmo) toimenpiteiden tiedoissa ja raportoidaan avohoidon kiireettöminä käynteinä. Uuden tietosisällön mukaisesti ilmoitetuista Hilmo-tiedoista ei voida määritellä kaikilta osin luotettavasti päiväkirurgian tietoja. Tämä johtuu siitä, että kaikki tiedontoimittajat eivät ole ilmoittaneet leikkaus-tietoa, mikä kertoo, onko toimenpide tehty leikkaussalimaisissa olosuhteissa, ja jonka avulla päiväkirurgian suoritteet on erotettu muista kiireettömistä avohoidon käynneistä.

Kiireellisen hoidon ja päivystyksen osalta tilastotarkastelun tiedoissa on mukana vain potilaan fyysiset käynnit päivystysyksikössä (yhteystapa R10 - Asiakkaan käynti vastaanotolla). Eri tiedontoimittajien välillä oli suuria eroja siinä, mitä yhteystapoja ne olivat ilmoittaneet, kun kiireellisyys-tieto oli 5 tai 6 (Hoito akuutti-, kiirevastaanotolla tai päivystysyksikössä).

Vertailukelpoisuutta heikentää myös se, että joissakin sairaaloissa on ollut virheellisiä Hilmo- tai kustannustietoja aikasarjan aikaisempina vuosina. Jos niitä ei ole korjattu aikaisempaan dataan, muutokset näyttävät suuremmilta kuin ne todellisuudessa ovat.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tuottavuuden mittaamisessa on käytetty yleistä tuottavuuden mittaamistapaa: toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välistä suhdetta. Tuotoksena on käytetty yleisesti sairaaloissa käytössä olevia vuodeosastohoitojaksoja ja avohoitokäyntejä (NordDRG Full -hoitojaksoja) sekä loppusuoritteena aikanaan sairaanhoitopiirien kanssa yhdessä kehitettyä episodia. Koska tuottavuuden vertailuun vaikuttaa keskeisesti sairaaloiden potilasrakenne, on tuotoksessa otettu huomioon sairaaloiden erilainen potilasrakenne NordDRG Full -ryhmityksellä ja niiden painokertoimilla. NordDRG on Pohjoismaissa ja Suomessa yleisesti käytetty luokitus, josta on olemassa julkiset luokitusperusteet.

Tilastoraportti julkaistaan vuosittain verkkojulkaisuna thl.fi-verkkosivulla Sairaaloiden tuottavuus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää sairaaloiden ja alueiden hoitotoiminnan vertailun mahdollistavia sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokantoja, joista saa monipuolista tietoa somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä, kustannuksista ja tuottavuudesta tuottajittain (sairaaloittain) ja alueittain (hyvinvointialueittain ja kunnittain) sekä erikoisaloittain. Tuottajatietokantaan sisältyy myös psykiatrian tietokanta (aikasarja).

Vuoden 2023 tilaston erityiskysymykset

Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille. Tilastotarkastelussa on mukana kaikkien hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin oma erikoissairaanhoidon palvelutuotanto (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla 615/2021, 4 §).

Vuoden 2023 tuottajakohtaisissa tarkasteluissa sairaalat ovat jaetut kahteen ryhmään: yliopistollisiin sairaaloihin ja keskussairaaloihin. Helsingin sosiaali- ja terveystoimi/terveydenhuolto on mukana tuottajakohtaisessa vertailussa vain sairaalaryhmien yhteensä-tason keskimääräisessä tarkastelussa. Helsingin kaupunki on mukana alueellisessa tarkastelussa. Alueellisissa tarkasteluissa ovat mukana myös, hyvinvointialueiden järjestämisvastuun perusteella, yksityisiltä palveluntuottajilta ostetut (ostopalvelu/palveluseteli) erikoissairaanhoidon palvelut. Ahvenanmaa ei ole mukana tilastotarkastelussa.
Vuoden 2023 tuottajakohtaisessa tarkastelun sairaalaryhmissä, yliopistosairaalat ja keskussairaalat, ovat mukana alla luetellut hyvinvointialueiden ja -yhtymien sairaalat. Alla on tarkennettu myös mihin hyvinvointialueiden sairaaloihin on yhdistetty tilaston aiempina vuosina omina sairaaloina käsitellyt sairaalat.
 
Yliopistosairaalat

• HUS-yhtymä (aiemmin HYKS) = HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

1.1.2023 alkaen Helsingin yliopistollinen keskussairaala siirtyi HUS-yhtymään, ja alueen erikoissairaanhoito tilastoidaan yliopistosairaaloiden sairaalaryhmään.
HUS-yhtymä sisältää jo aiemmin HYKSiin liitetyt Jorvin ja Peijaksen sairaalat (liitetty vuonna 2001), Raaseporin (ent. Länsi-Uudenmaan) sairaalan (liitetty vuonna 2018) sekä Helsingin kaupungin erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan neurologian toiminnan (liitetty vuonna 2018) ja pääosan Helsingin kaupungin muusta erikoissairaanhoidosta (liitetty vuonna 2019) sekä Malmin ja Haartmanin sairaaloiden yhteispäivystykset, mukaan lukien päivystyksen kuusi tukivuodeosastoa (liitetty vuonna 2019). 
Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon aluesairaalat olivat liitetyt osaksi HYKSin tilastotietoja sairaalaryhmien vertailukelpoisuuden parantamiseksi vuonna 2019. 
Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon aluesairaalat siirtyivät HUS-yhtymään ja tilastoidaan HUS-yhtymään 1.1.2023 alkaen.

• KYS = Kuopion yliopistollinen sairaala

1.1.2023 alkaen Kuopion yliopistollinen sairaala siirtyi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, ja alueen erikoissairaanhoito tilastoidaan yliopistosairaaloiden sairaalaryhmään.
Iisalmen ja Varkauden sairaalat, mitkä sisältyivät vuonna 2022 muiden sairaaloiden ryhmään, siirtyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja tilastoidaan KYSiin 1.1.2023 alkaen.
Kuopion terveyskeskus, mikä sisältyi vuonna 2022 erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden ryhmään, siirtyi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja tilastoidaan KYSiin 1.1.2023 alkaen.

• OYS = Oulun yliopistollinen sairaala

1.1.2023 alkaen Oulun yliopistollinen sairaala siirtyi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, ja alueen erikoissairaanhoito tilastoidaan yliopistosairaaloiden sairaalaryhmään.
Oulun yliopistollinen sairaala sisältää jo aiemmin OYSiin liitetyt Raahen ja Oulaskankaan sairaalat. Raahen sairaalan leikkaustoiminta oli liitetty osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin OYSin toimintaa 1.1.2018. Raahen sairaalan operatiivinen osasto oli suljettu 1.7.2019. Oulaskankaan sairaala, mikä kuului aiemmin muiden sairaaloiden ryhmään ja mikä oli liitetty osaksi OYSin tilasto-tietoja sairaalaryhmien vertailukelpoisuuden parantamiseksi vuonna 2019, liitettiin OYSiin vuonna 2022. 
Kuusamon ja Oulun terveyskeskukset, mitkä sisältyivät vuonna 2022 erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden ryhmään, siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ja tilastoidaan OYSiin 1.1.2023 alkaen.

• TAYS = Tampereen yliopistollinen sairaala

1.1.2023 alkaen Tampereen yliopistollinen sairaala siirtyi Pirkanmaan hyvinvointialueelle, ja alueen erikoissairaanhoito tilastoidaan yliopistosairaaloiden sairaalaryhmään.
Tampereen yliopistollinen sairaala sisältää jo aiemmin TAYSiin liitetyt Mäntän sairaalan (liitetty vuonna 2013), Vammalan ja Valkeakosken sairaalat (liitetty vuonna 2017, mutta tilastoraportissa vasta vuonna 2018) ja Tampereen Hatanpään terveyskeskussairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon (liitetty vuonna 2018).

• TYKS = Turun yliopistollinen keskussairaala

1.1.2023 alkaen Turun yliopistollinen keskussairaala siirtyi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, ja alueen erikoissairaanhoito tilastoidaan yliopistosairaaloiden sairaalaryhmään.
Turun yliopistollinen keskussairaala sisältää jo aiemmin TYKSiin liitetyt Raision aluesairaalan (liitetty vuonna 2003), Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaalat (liitetyt vuonna 2015) sekä Turunmaan sairaalan (liitetty vuonna 2020).
Turun kaupunginsairaala, mikä sisältyi vuonna 2022 erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden ryhmään, siirtyi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ja tilastoidaan TYKSiin 1.1.2023 alkaen.

Keskussairaalat

• Etelä-Karjalan keskussairaala (Etelä-Karjalan hyvinvointialue) 
• Kainuun keskussairaala (Kainuun hyvinvointialue) 
• Kanta-Hämeen keskussairaala (Kanta-Hämeen hyvinvointialue)
• Forssan sairaala, mikä sisältyi vuonna 2022 muiden sairaaloiden ryhmään, siirtyi Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ja tilastoidaan osana Kanta-Hämeen keskussairaalaa 1.1.2023 alkaen.
• Keski-Pohjanmaan keskussairaala (Keski-Pohjanmaan hyvinvointi-alue) 
• Kymenlaakson keskussairaala (Kymenlaakson hyvinvointialue)
• Pohjois-Kymen sairaala (ent. Kuusankosken aluesairaala) on sisältynyt Kymenlaakson keskussairaalaan vuodesta 2018 alkaen. Toukokuussa 2022 käyttöönotetun Ratamokeskuksen erikoisairaanhoidon tiedot tilastoidaan osana Kymenlaakson keskussairaalaa.
• Lapin keskussairaala (Lapin hyvinvointialue)
• Länsi-Pohjan keskussairaala (Lapin hyvinvointialue)
• Mikkelin keskussairaala (Etelä-Savon hyvinvointialue)
• Pohjois-Karjalan keskussairaala (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue)
• Päijät-Hämeen keskussairaala (Päijät-Hämeen hyvinvointialue)
• Heinolan terveyskeskus, mikä sisältyi vuonna 2022 erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden ryhmään, siirtyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle ja tilastoidaan osana Päijät-Hämeen keskussairaalaa 1.1.2023 alkaen.
• Sairaala Nova, keskussairaala (Keski-Suomen hyvinvointialue)
• Satasairaala, keskussairaala (Satakunnan hyvinvointialue)
• Rauman sairaala on sisältynyt osaksi Satakunnan keskussairaalaa 1.7.2020 alkaen.
• Savonlinnan keskussairaala (Etelä-Savon hyvinvointialue)
• Seinäjoen keskussairaala (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue);
• Vaasan keskussairaala (Pohjanmaan hyvinvointialue)

Pietarsaaren (ent. Malmin) sairaala on sisältynyt Vaasan keskussairaalaan vuodesta 2022 alkaen.
Turun terveyskeskuksen vuoden 2022 kustannustiedot puuttuvat. Tämän takia aikasarjatarkastelua varten Varsinais-Suomen vuoden 2022 kustannuksiin lisättiin Turun terveyskeskuksen raportoimat vuoden 2021 kustannustiedot. Turun terveyskeskuksen vuoden 2022 suoritteet voitiin pitää tarkastelussa mukana, ja vuosien 2022–2023 välinen vertailu on todenmukaisempi, kun Varsinais-Suomen vuoden 2023 tiedot sisältävät turun terveyskeskuksen suoritetiedot ja kustannukset.