Terveydenhuollon menot ja rahoitus

Laatuseloste

Terveydenhuollon menot ja rahoitus -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tilastotietojen relevanssi

THL siirtyi vuonna 2016 tilastotovuoden 2014 terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevassa tilastoinnissa OECD:n, Eurostatin ja WHO:n terveystilinpitojärjestelmän SHA 2011 (SHA, System of Health Accounts) mukaisia käsitteitä ja luokituksia noudattavaan raportointiin.  Terveydenhuollon menoja, rahoitusta ja tuottajia koskeva raportointi on ollut 1.1.2016 alkaen EU-jäsenmaita velvoittava.  SHA 2011 tilastointijärjestelmä vastaa sekä kansallisiin että kansainvälisiin raportointitarpeisiin niin, että kansallista raportointia varten on tuotettu terveystilinpitojärjestelmän tietosisällöistä johdetut ja kansalliset erityispiirteet huomioivat raportointitaulukot. Kansallisesti raportoidaan tarkennettuja tietoja muun muassa ikääntyneidn palvelujen ja lääkkeiden menoista. SHA 2011 –tilastointijärjestelmään pohjautuvan kansallisen tilaston tietosisällöt ja lähteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin erillisessä tilastovuosikohtaisessa Excel-dokumentaatiossa.

Tilasto on tuotettu tukemaan erityisesti kansallista sosiaali- ja terveyspoliittista päätöksentekoa ja ohjausta. Tilasto on suunnattu sosiaali- ja terveysalan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille, alan tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille, jotka tarvitsevat perustietoa terveydenhuollon menojen ja rahoituksen kehityksestä ja tilastoinnista kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tilaston menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu SHA 2011 -tilastointijärjestelmään, jossa tarkastellaan terveydenhuollon toimintoja, tuottajia, rahoittajia, rahoituslähteitä, resursseja ja investointeja. Tilastointikehikon avulla terveydenhuoltojärjestelmää voidaan tarkastella kansantalouden tilinpidon kanssa yhteneväisestä näkökulmasta. Terveydenhuoltomenojen tarkastelun perustana on kansainvälinen terveystilinpidon luokittelu ICHA (International Classification for Health Accounts). Kansallinen terveydenhuoltomenojen tilastointi perustuu terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevien tietojen raportointiin.

Tilaston tiedot kerätään vuosittain eri tilastoja, rekistereitä, tutkimusraportteja ja tilinpäätöstietoja hyödyntäen. Tilastoaineistojen puutteista tai rajoitteista johtuen tilastossa on osin jouduttu käyttämään arviolaskelmia. Esimerkiksi Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston  perusterveydenhuollon avo- ja vuodeosastohoidon menoja on tarkennettu edelleen muun muassa THL:n Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (ml. Avohilmo) tietoja hyödyntäen.

SHA 2011 -tilastointijärjestelmän keskiössä ovat terveydenhuollon käyttömenot, jolloin terveydenhuollon kokonaismenoista on vähennetty investointimenot. SHA -käsitteistön mukaisessa terveydenhuollon menojen tilastoinnissa nojaudutaan kansantalouden tilinpidon määritelmiin tuotannon ja kulutusmenojen laskennassa.  Tuotanto arvotetaan markkinatuotteiden eli yksityisen sektorin tuottamien palveluiden osalta sen mukaan mitä palveluista on maksettu (perushinta). Markkinattomien tuotteiden eli kuntien ja kuntayhtymien tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut arvotetaan tuotantokustannuksia vastaavaan arvoon. Tämän seurauksena asiakasmaksut on vähennetty kuntien ja kuntayhtymien tuotoksesta. Julkisen sektorin asiakasmaksut eivät näin ollen sisälly terveydenhuollon käyttömenoihin.

Vaikka kotitalouksien maksamat terveydenhuollon asiakasmaksut on vähennetty paikallishallintosektorin tuotoksesta, pidetään ne mukana laskettaessa eri sektoreiden rahoitusosuuksia. Rahoitusnäkökulmasta tarkasteltuna kotitalouksien maksamat asiakasmaksut on vähennetty kuntien rahoitusosuudesta.

Menojen kiinteähintaistamiseen viimeisimmän tilastovuoden hintoihin käytetään seuraavia indeksejä:

  • Matkat - Liikenteen kuluttajahintaindeksi (Tilastokeskus)
  • Reseptilääkkeet - reseptilääkkeiden tukkuhintaindeksi (Tilastokeskus)
  • Käsikauppalääkkeet - käsikauppalääkkeiden tukkuhintaindeksi (Tilastokeskus)
  • Muut lääkinnälliset kulutustavarat - farmaseuttisten tuotteiden kuluttajahintaindeksi (Tilastokeskus)
  • Muut terveydenhuollon toiminnot - Julkisten menojen kuntatalouden terveystoimen hintaindeksi (Tilastokeskus).

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen oikeellisuus riippuu keskeisesti tiedontuottajien toimittamien tietojen oikeellisuudesta ja tarkkuudesta. Tietoja tarkistetaan tilastotuotantoa koskevan prosessin eri vaiheissa. Tietojen tallennus- ja raportointivaiheessa tietoja verrataan aikaisempien vuosien tietoihin erilaisilla tarkistusprosesseilla. Epäselvissä tapauksissa otetaan virheiden välttämiseksi ja muutosten syiden selvittämiseksi yhteyttä tiedontuottajaan.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

THL tuottaa terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevan tilaston kerran vuodessa laskentaan tarvittavien tietojen valmistuttua. Lopulliset tiedot sisältävä tilasto ilmestyy vuosittain 14 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Vuoden 2019 tilasto ilmestyy 17 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö tuottaa kyseisten tietojen pohjalta vuotuiset kansalliset ja kansainväliset terveydenhuoltomenojen ja rahoituksen ennakko- ja ennustetiedot. Kansainvälisessä raportoinnissa noudatetaan EU-asetuksen määrittelemiä aikatauluja. Tiedot tuotetaan samalla aikataululla myös muille kansainvälisille tilasto-organisaatioille (OECD ja WHO).

 

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Keskeiset terveydenhuollon meno- ja rahoitustiedot kootaan THL:n verkkosivuilla julkaistavaan tilastoraporttiin. Keskeisimpiä tietoja raportoidaan kansallisesti myös THL:n ja Tilastokeskuksen tilastollisissa vuosikirjoissa. Kansainvälisesti SHA -tilastointijärjestelmän mukaiset tiedot raportoidaan OECD:n, Eurostatin, WHO:n ja NOMESKOn tietokannoissa ja julkaisuissa.

 

Tilastojen vertailukelpoisuus

SHA 2011 mukaiseen terveystilinpitojärjestelmään pohjautuvan kansallisen tilaston tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia tilastovuotta 2000 edeltävien tietojen kanssa. Merkittävin sisällöllinen ero aikaisempaan tilastointiin on laajempi ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoidon menojen sisällyttäminen tilastointiin tilastovuodesta 2000 alkaen. Metodologisesti suurin ero aikaisempaan tilastointiin on siirtyminen käyttömenojen (terveydenhuoltomenoista on vähennetty investointimenot) tarkasteluun kokonaismenojen sijasta. Myös kansainväliset tilasto-organisaatiot (Eurostat, OECD ja WHO) ovat siirtyneet käyttämään terveydenhuollon käyttömenoja muun muassa tarkasteltaessa terveydenhuoltomenojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. SHA 2011 -tilastointijärjestelmän mukaiset vertailukelpoiset tiedot on tuotettu takautuvasti tilastovuoteen 2000 asti.

Tilastokeskuksen Kuntatalous-tilaston uudistus ja siinä tehdyt tietosisällölliset muutokset tehtäväluokissa tilastovuodesta 2015 alkaen vaikuttavat kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hallintoa koskevien tietojen vertailukelpoisuuteen aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon kulut kohdennetaan uudessa kuntatalouden tiedonkeruussa suoraan sosiaali- ja terveystoimen tehtäväluokille. Edelleen, kuntatalouden tiedonkeruun perusterveydenhuollon avohoidon tehtäväluokka ei ole sisältänyt enää tilastovuodesta 2015 alkaen kotisairaanhoidon menoja. Toisaalta kuntatalouden tiedonkeruun uudet, aikaisempaa yksityiskohtaisemmat tehtäväluokat tarkentavat kustannuserittelyjä. Esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluista on kerätty kustannustiedot tilastovuodesta 2015 alkaen omissa erillisissä tehtäväluokissaan.

Tilastovuodesta 2015 alkaen Tilastokeskuksen Kuntataloustilaston kotisairaanhoitoa ja kotipalveluita koskeneen muutoksen takia päädyttiin sisällyttää kuntatalous -tilaston koko kotihoidon (sis. kotisairaanhoidon ja kotipalvelut) -tehtäväluokan kustannukset terveydenhuollon menoihin. Aiemmin, vuosina 2000 – 2014, kotisairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset oli sisällytetty perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) -tehtäväluokan kustannuksiin ja raportoitu perusterveydenhuollon avohoidon kotisairaanhoidon -toiminnon alla. Kotipalveluiden kustannukset raportoitiin omalla tehtäväluokalla. Tilastovuodesta 2015 alkaen kotisairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset sisältyvät kotihoidon -tehtäväluokan kustannuksiin yhdessä kotipalveluiden kustannusten kanssa. Kotisairaanhoidon ja kotipalveluiden osuuksien arviointi kotihoidon tehtäväluokan kustannuksista on epäluotettavaa perusterveydenhuollon avokäyntien tietojen pohjalta, koska suurin osa (noin 75 prosenttia) käynneistä kirjataan kotihoidon palvelumuodolle. Ensisijaisesti tilastoinnissa on pyrittävä erittelemään kotipalveluiden ja kotisairaanhoidon palvelut, mutta mikäli toiminnot eivät ole eroteltavissa, kirjataan toiminto kotihoidoksi. SHA2011-ohjeistuksen mukaan sellaisten kotipalveluiden käynneistä aiheutuneet kustannukset, jotka liittyvät kotihoidon potilaan päivittäisistä perustoiminnoista selviytymiseen (ADL, Activities of Daily Living, esim. kyky peseytyä, syödä, käydä wc:ssä), katsotaan kuuluviksi terveydenhuollon menoihin. 

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Terveydenhuollon meno- ja rahoitustiedot kerätään koko maan tasolla. Tiedoista tuotettava tilasto ja raportointi sisältävät siten koko maan kattavat terveydenhuollon meno- ja rahoitustiedot. Tämän lisäksi terveydenhuollon meno- ja rahoitustilastosta laadittava tilastoraportti sisältää kansainvälisen, SHA -tilastointijärjestelmän mukaisen terveydenhuollon käyttömenojen ja rahoituksen vertailun OECD-maissa.

Vuoden 2019 tilaston erityiskysymykset

Vuoden 2019 tilastoraportin yhteydessä korjattiin takautuvasti vuoden 2018 tietoja kansantalouden tuotanto- ja tulonmuodostustilien paikallishallinnon sektorin terveyspalveluiden toimialan tiedossa tapahtuneiden korjausten myötä. Lisäksi vuoden 2018 työterveydenhuollon menot korjattiin lopullisten tietojen mukaisiksi.

Vuonna 2019 terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tiedonkeruun tehtyjen muutosten takia somaattisen erikoissairaanhoidon päiväkirurgian menot eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien tietojen kanssa. Edellä mainittu johtuu Hilmo -tiedonkeruuseen tehdyistä muutoksista. Muutos koskee Hilmo - Yhteystapa- ja Kiireellisyys -luokituksen käyttöönottoa, jotka korvaavat aiemmin käytössä olleen Hilmo -Palveluala -luokituksen.  Hoitoilmoitusrekisterin tietoja hyödynnetään jaettaessa Kuntatalous -tilaston erikoissairaanhoidon -tehtäväluokan menoja tarkemmille erikoissairaanhoidon toiminnoille. Muutoksesta johtuen päiväkirurgialle kohdistui aiempaa enemmän suoritteita ja tätä kautta enemmän menoja, koska avohoidon käyntien ja päiväkirurgian suoritteiden erottamine toisistaan vaikeutui. Tieto on vertailukelpoisempi somaattinen erikoissairaanhoidon päiväkirurgia ja avohoito yhteensä -tasolla. 

Muilta osin vuoden 2019 tilastoraportti noudattaa aiempia vuosia.
 

 

 

Päivitetty: