Toimeentulotuki

Tällä sivulla

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Toimeentulotukitilasto sisältää tietoja toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Tilasto pohjautuu Toimeentulotukirekisteriin, johon on kerätty tieto Suomessa myönnetystä toimeentulotuesta vuodesta 1985 alkaen. Rekisterin tiedot kerätään kerran vuodessa Kelasta ja hyvinvointialueilta. Pakolaisille, paluumuuttajille, turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua saaville myönnetyt valtion kokonaan korvaamat avustukset on rajattu rekisterin ulkopuolelle, jonka vuoksi raportin perustoimeentulotuen luvut poikkeavat Kelan perustoimeentulotuen luvuista.

Raportti on tarkoitettu viranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille, joilla on tarve saada tietoa toimeentulotuen saajista. Tiedonkeruu perustuu Toimeentulotukilakiin (1412/1997) sekä lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008 2 §:n 1 momentin kohdat 1–3, 4 ja 4 d).

Relevanssi

Tilasto on tuotettu tukemaan kansallista sosiaalipoliittista päätöksentekoa ja ohjausta. Se on suunnattu sosiaalialan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille, alan tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille, jotka tarvitsevat perustietoa toimeentulotuen kehityksestä.

Vain tästä tilastosta on saatavissa tieto toimeentulotuen kokonaisuudesta sisältäen kaikki toimeentulotuen muodot: perustoimeentulotuki, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki.

Tilaston tietosisältö

Tilasto kattaa kaikki Suomessa toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, sekä kotitalouksille myönnetyt euromäärät lukuun ottamatta valtion kokonaan rahoittamaa toimeentulotukea. Tilastossa esitettään koko vuoden osalta tuensaajien ikärakenne, kotitaloustyyppi, tuen kesto, tuen euromäärä sekä tuen saajien määrä kalenterivuoden kunakin kuukautena. Lukuja myös suhteutetaan alueiden väestöön ikäluokittain. Marraskuun poikkileikkaustietoja ovat tuensaajien tulolähteet ja marraskuun toiminta.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilasto pohjautuu THL:n toimeentulotukirekisteriin, joka sisältää tietoja toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Rekisteriin kerätään tiedot perus-, täydentävän sekä ehkäisevän toimeentulotuen saajista. Tuen hakijan ja tämän mahdollisen puolison henkilötunnukset kerätään Toimeentulotukirekisteriin. Toimeentulotuki myönnetään kotitaloudelle, joten toimeentulotukirekisteriin kerätään myös henkilötunnukseton lukumäärätieto kotitalouden mahdollisten alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärästä.

Perustoimeentulotuen tiedot kerätään Kelasta, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tiedot hyvinvointialueilta. Rekisteriin on kerätty tietoa vuodesta 1985 alkaen.

Bruttomenojen päivittämisessä käytetään Tilastokeskuksen elinkustannusindeksin vuosikeskiarvopistelukua.

Tiedonkeruumenetelmä

Hyvinvointialueet saavat kunkin vuoden tammikuussa tilastoaineiston keruuohjeet ja muun tiedonkeruussa tarvittavan materiaalin. Hyvinvointialueet toimittavat tietokantapoimintana kotitalouskohtaiset toimeentulotuen vuositiedot THL:lle helmikuun puoleen väliin mennessä.

Tiedonkeruun ohjeet

Ne hyvinvointialueet, jotka eivät lähetä tietoja määräaikaan mennessä, saavat asiasta muistutuksen. Jos hyvinvointialue ei toimita tietoja ollenkaan, ilmoitetaan koko alueen tieto puuttuvaksi. Jos hyvinvointialue ei pysty toimittamaan jonkun kunnan tietoja, ilmoitetaan kyseisen kunnan tieto puuttuvaksi.

Kela toimittaa THL:lle tiedot tietojärjestelmistään kuukausitasoisina tietosiirtoina THL:n antamien määrittelyjen mukaisesti. THL muodostaa Kelan ja hyvinvointialueiden yhdistetyistä tiedoista vuositiedon toimeentulotukirekisteriin.

Manner-Suomesta poiketen Ahvenanmaalla perustoimeentulotuen myöntävät Kelan sijaan kunnat. Tämän vuoksi THL kerää erikseen Ahvenanmaalta perus-, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tiedot.

Tietojen validointi

Tietojen oikeellisuus on riippuvaista Kelan ja hyvinvointialueiden toimittamien tietojen laadusta. Tietojen oikeellisuutta tarkastellaan kuntakohtaisesti ja valtakunnallisesti sekä erikseen (Kelan ja hyvinvointialueen tiedot), että yhdistettynä (yhteensä -tiedot).

Hyvinvointialueiden tiedonkeruuohjeiden yhteydessä esitetään myös loogisuustestit, jotka ovat luettavissa tilaston verkkosivuilta. Aineistossa tarkastellaan sekä tilastoyksikköjen luotettavuutta että aineiston sisäistä johdonmukaisuutta. Tarvittaessa pyydetään tarkistus toimeentulotukitiedot toimittaneelta hyvinvointialueelta.

Tiedon käsittely

Saapuneelle tiedolle suoritetaan erilaisia automaattisia tarkastuksia, joilla varmistetaan sen oikeellisuus. Tietoa verrataan myös aiempien vuosien tietoon. Jos tiedot poikkeavat aikaisempien vuosien tiedoista tai niissä on epäloogisuuksia, niin tiedonlähettäjää pyydetään varmistamaan tiedon oikeellisuus.

Tiedonkeruun päätyttyä hyvinvointialueilta ja Ahvenanmaalta, THL lähettää henkilöiden henkilötunnukset Kelaan. Kela täydentää näiden asiakkaiden tietoihin marraskuun tiedot asiakkaiden tulonlähteistä ja pääasiallisesta toiminnosta ja lähettää täydennetyt tiedot takaisin THL:lle. Tämän jälkeen aineistolle tehdään sarja tarkastuksia tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi, jonka jälkeen kaikki tieto yhdistetään Toimeentulotukirekisteriksi.

Tiedon revisioituminen

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Tietoihin jälkikäteen tehtävien korjausten vaikutus lukuihin on pääsääntöisesti arvioitu pieneksi.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot pohjautuvat tiedontuottajien ilmoituksiin ja tietojen oikeellisuus riippuu pääosin tiedonantajilta saaduista tiedoista. THL kerää perustoimeentulotuen tiedot Kelasta ja täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tiedot hyvinvointialueilta. Ahvenanmaa toimittaa tiedot kaikista toimeentulotuen lajeista suoraan THL:lle.

Tiedot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määristä sisältävät päällekkäisyyksiä, koska sama henkilö tai kotitalous on voinut asioida useammassa kunnassa tai sama henkilö on saattanut olla osallisena eri kotitalouksissa tarkasteltuna ajanjaksona.

Tilastovuoteen 2016 asti nämä päällekkäisyydet poistettiin niin, että yksi kotitalous esiintyy vain kerran sekä rekisterissä että tilastoissa ja yksi henkilö (viitehenkilö ja/tai puoliso) esiintyy vain yhdessä kotitaloudessa. Korjaus toteutettiin vuoteen 2016 asti siten, että kotitalous (ja/tai henkilö) kaikkine kustannuksineen esiintyy vain siinä kunnassa, jossa asiointikuukausia on ollut eniten vuoden aikana. Toissijaisena valikointikriteerinä ovat kotitaloudelle maksettujen tukien euromäärien kohdentuminen.

Tilastovuodesta 2017 lähtien kotitalouksien päällekkäisyyksiä ei ole poistettu kuntatasolla. Tiedot poimitaan toimeentulotukirekisteristä, jolloin toimeentulotukea saavan henkilön aluetieto perustuu saajan kotitalouden jäsenten ensisijaiseen oleskelukuntaan. Vuositiedoissa saaja on tilastoitu kaikkiin niihin oleskelukuntiin, joissa henkilö on saanut toimeentulotukea. Näin ollen sama henkilö, joka on asioinut useammassa kunnassa tarkasteltuna ajanjaksona tai sama henkilö, joka on ollut osallisena eri kotitalouksissa tarkasteltuna ajanjaksona, lasketaan tilastoon eri kotitaloutena. Koko maan tiedoissa kukin saaja on tilastoitu vain kerran.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus on valtaosin hyvä. Poikkeuksen muodostaa viitehenkilön ja puolison sosioekonominen asema, jonka luotettavuus on heikentynyt. Hyvinvointialueet eivät enää juurikaan toimita näitä tietoja, koska THL pyrkii saamaan ne Kelan toimittamista tiedoista. Kuitenkin osassa Kelan aineistoa sosioekonomisen aseman tieto puuttuu, on vanhentunut tai merkitty 'tuntemattomaksi'. Näiden laatupoikkeamien vuoksi sosioekonomisen aseman tietoa ei ole esitetty tilastoissa vuoden 2016 jälkeen.

Ennen tilastovuotta 2023 toimeentulotukirekisteriin kerätyn kuntouttavan työtoiminnan tietojen luotettavuus vaihtelee. Kuntakohtaisia tietoja puuttuu ja osin tiedoissa on huomattavia poikkeamia edellisvuoteen verrattuna.

Tilastosta löytyneet mahdolliset virheet korjataan. Tämä koskee myös aiempien vuosien tietoja.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Vuositilasto on raportointivuotta edeltävän vuoden tilasto. Raportissa julkaistut tiedot raportoidaan tilastovuoden aluejaolla.

Toimeentulotuen menot raportoidaan tilastovuoden hinnoin. Bruttomenojen päivittämisessä käytetään Tilastokeskuksen elinkustannusindeksin vuosikeskiarvopistelukua.

Toimeentulotuen tiedot julkaistaan myös tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä. Indikaattorit saadaan näkyviin Sotkanetin linkin kautta tai esim. asiasanoilla: toimeentulo, toimeentulotuki, toimeentuloturva.

Sotkanet

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Toimeentulotuen rekisteritasoinen tiedonkeruu ja tilastointi alkoivat vuonna 1969. Tämän jälkeen tuotetut tiedot ja aikasarjat ovat vertailukelpoista. Vuosina 1969–1983 tilastotiedot perustuvat huoltoapua saaneiden kotitalouksien määrään. Toimeentulotukirekisteriin on alettu kerätä tietoja vuodesta 1985 lähtien.

Vuonna 2001 tiedonkeruuseen lisättiin seuraavat tiedot: tukikuukaudet, marraskuun tulolähde -luokitus sekä viitehenkilön ja puolison toiminta marraskuussa. Tieto marraskuun tuen tarpeen taustatekijöistä poistettiin ja sosioekonomisen aseman luokittelua karkeistettiin. Lisäksi sähköistä asiakastietojärjestelmää käyttäviltä kunnilta alettiin kerätä hieman eri sisältöistä tietoa kuin niin sanotuilta "manuaalikunnilta". Marraskuun poikkileikkaustiedot kerätään vain sähköisiä tietojärjestelmiä hyödyntäviltä kunnilta.

Vuonna 2002 tiedonkeruuseen lisättiin kuntouttavan työtoiminnan tiedot, kuukausien lukumäärä sekä toimintarahan ja matkakustannusten euromäärä. Markat muuttuivat euroiksi.

Vuonna 2003 samaa sukupuolta olevien rekisteröityjen parien parisuhteet rinnastettiin aviopareihin. Samana vuonna lisättiin myös marraskuun tulolähteisiin elatusapu/elatustuki.

Vuonna 2006 toimeentulotuen bruttomenojen tietojen keruutapa muuttui, kun varsinainen toimeentulotuki jaettiin kahteen osaan, perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimentulotukeen. Jakoa ei kuitenkaan toteutettu Ahvenanmaan alueella. Muutoksen jälkeen varsinaisen toimeentulotuen määrä ei enää valtakunnallisesti täsmää perus- ja täydentävän toimeentulotuen summatietoon. Vuodesta 2018 alkaen myös Ahvenanmaalta on saatu perus- ja täydentävän toimeentulotuen tiedot eroteltuna.

Vuonna 2013 tiedonkeruun ohjeistusta täsmennettiin siten, että kansainvälistä suojelua ja maahanmuuttajia koskevien avustusten määrittelyt ovat yhtenäiset STM:n oppaan kanssa (Opas toimeentulotukilain soveltajille).

Vuoden 2014 tilastoraportista lähtien kustannustiedot on esitetty reaalihinnoin, jolloin raportin liitetauluissa olevat kustannustiedot lasketaan viimeisen tilastovuoden hintoihin suhteutettuna. Tämä takaa paremman vuosittaisen tietojen vertailukelpoisuuden.

Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely, myöntäminen ja maksatus siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi 1.1.2017. Perustoimeentulotuen Kela-siirto ei koske Ahvenanmaata, joten Ahvenanmaan osalta kaikkien toimeentulotukilajien tiedot saadaan Ahvenanmaan kunnista.

Perustoimeentulotuen Kela-siirron siirtymäaika päättyi 31.3.2017. Kunnalle oli voinut koitua perustoimeentulotuen menoja vielä siirtymäkauden (1.1.–31.3.2017) jälkeenkin ja tämä asia otettiin huomioon vuoden 2017 tilastotiedoissa.

Tilastovuodesta 2017 lähtien toimeentulotukirekisterissä esiintyy yksi henkilö tilastovuoden aikana, mutta henkilö voi esiintyä useammassa kotitaloudessa tilastovuoden aikana.

Tilastovuodesta 2017 lähtien toimeentulotuen asiakkaiden viitehenkilöiden ja puolisojen sosioekonomisen aseman tietojen ensisijainen lähde on Manner-Suomen kunnissa Kela ja toissijainen kuntien tiedonkeruu. Ahvenanmaan kuntien toimeentulotuen asiakkaiden viitehenkilöiden ja puolisoiden sosioekonomisen aseman tiedot saadaan kunnista.

Tilastovuodesta 2017 lähtien sosioekonomisen aseman tietoa ei ole esitetty tilastoraportissa tiedon laadun ja poikkeavuuksien takia.

Marraskuussa toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien tulolähdetietojen ja pääasiallisen toiminnan tietojen ensisijainen lähde on Manner-Suomen kunnissa Kela ja toissijainen hyvinvointialueiden tiedonkeruu. Ahvenanmaan kuntien toimeentulotuen asiakkaita koskevat tulolähde- ja pääasiallisen toiminnan tiedot kerätään vain sähköisiä asiakastietojärjestelmiä käyttävistä kunnista.

Tilastovuodesta 2021 alkaen jätettiin pois aiempi liitetaulukko ”kuntouttavan työtoiminnan toimintarahaa ja matkakorvauksia saaneet henkilöt” tiedon heikon luotettavuuden vuoksi. Myös aiempi liitetaulukko ”toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloustyypin mukaan Suomen kotitalouksista” jätettiin pois tilastovuodesta 2021 alkaen.

Tilastovuodesta 2023 alkaen kuntouttavan työtoiminnan tietoja toimintarahoista ja matkakorvauksista ei ole kerätty toimeentulotukirekisteriin. Hyvinvointialueet ovat yhä voineet ilmoittaa näitä tietoja tiedonkeruun yhteydessä, mutta ne pyritään poistamaan THL:n aineiston tarkistus- ja validointiprosessissa.

Toimivaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu Toimeentulotukilakiin (1412/1997), lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.

Tilastojen julkaisukalenteri

Tilastoraportit ovat julkisia. Sen sijaan rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää lupia tietojen käyttöön perustuen lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019).

Findata

Toimeentulotuen vuositilasto julkaistaan THL:n verkkosivuilla. Toimeentulotuen vuositilaston verkkosivuille päivitetään tilaston julkaisemisen yhteydessä myös linkki tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetin toimeentulotuen indikaattoreihin.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Vuonna 2024 toimeentulotuen tiedot saatiin kerättyä koko maasta. Muutaman kunnan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tietoja ei pystytty hyvinvointialueilla erittelemään toisistaan. Vuoden 2024 tiedoissa Kangasalan luvut sisältävät myös Kuhmoisten tiedot, Inarin luvut sisältävät Utsjoen tiedot ja Espoon luvut sisältävät Kauniaisten tiedot.

Päivitetty: