Rokotukset

Tilastotietojen relevanssi

Valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla THL seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman kattavuutta, vaikutuksia ja turvallisuutta. Rokotusrekisteristä voidaan tuottaa tietoa valtakunnallisista ja alueellisista rokotuskattavuuksista, seurata rokotuskattavuuden ajallisia muutoksia ja tarkastella rokotuskattavuutta väestöryhmittäin. Lisäksi yhdistämällä rokotusrekisterin tiedot muihin kansallisiin terveysrekistereihin, saadaan näyttöön perustuvaa tietoa rokotusten vaikutuksista tautitaakkaan, mikä auttaa määrittelemään kustannusvaikutuksiltaan parhaan kansallisen rokotusohjelman.

Rokotusrekisteriin perustuvan kattavuusraportoinnin avulla kunnat ja hyvinvointialueet saavat tietoa paikallisista rokotuskattavuuksista, voivat vertailla omia rokotuskattavuuksiaan muiden alueiden ja koko Suomen kattavuuksiin sekä voivat arvioida oman alueensa väestön rokotussuojaa ja kehittää alueen rokotustoimintaa.

Menetelmäkuvaus

Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän valtakunnallisen rokotusrekisterin tietoihin. Rokotusrekisterin tiedot perustuvat julkisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta kerättyihin tietoihin, jotka saadaan rokotusrekisteriin osana hoitoilmoitusjärjestelmän (Hilmo) tiedonkeruuta. THL tuottaa saaduista tiedoista raportointia verkkopalveluna.

Valtakunnallisen rokotusrekisterin tiedot kerätään potilastietojärjestelmistä Kansallisen Terveysarkiston tietomallin mukaisella määrityksellä. Suurin osa kansallisen rokotusohjelman rokotuksista annetaan perusterveydenhuollossa, kuten neuvoloissa. Kuitenkin myös yksityiset palveluntuottajat ja sairaalat toteuttavat rokotuksia.

Lue lisää: Rokotusohjelma lapsille ja aikuisille

Rokotustietoja on kerätty ajantasaisesti osana perusterveydenhuollon Avohilmo-tietokeräystä vuodesta 2012 lähtien ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (Terveyshilmo) tietokeräystä vuodesta 2019 lähtien. Yksityiset perusterveydenhuollon tuottajat liittyivät Avohilmoon vuonna 2020.

Rokotustietoja on kerätty rekisteriin myös takautuvasti julkisen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä erillisinä kertapoimintoina. Kertapoimintoina kerätyt rokotustiedot ulottuvat vuoteen 2009 saakka.

Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin onnistuu vain, jos rokotukset on kirjattu noudattaen yhtenäisiä kansallisia luokituksia ja tilastoitu oikein potilastietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmä on myös oltava kytkettynä Hilmo-tiedonsiirtoon. Rokotustietojen kirjaamisohjeet on kuvattu THL:n verkkosivulla Rokotusten kirjaaminen ja Hilmo-oppaassa.
Rokotusten kirjaaminen

Rokotusrekisterin tieto annetusta rokotuksesta yhdistetään rokotteen saaneen kotikuntatietoon. Ajantasaiset väestötiedot saadaan Digi- ja väestötietovirastosta.
Uusia rokotustietoja vastaanotetaan Hilmoon jatkuvasti.

Rokotuskattavuutta ei voi arvioida, jos alueelta ei kerry riittävästi tietoja.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tietojen oikeellisuus on riippuvainen tiedonantajien toimittamien tietojen laadusta ja oikeellisuudesta.

Rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi rokotustiedot ovat ajoittain puutteellisia. Rokotustietojen täydellisyyttä arvioidaan kuukausittain. Arviot tehdään erikseen koko väestölle ja alle kahden vuoden ikäisille lapsille, koska näiden väestöryhmien käyntitiheys on avohoidossa erilainen.

Hilmo-tiedonkeruun mukaiset tiedot toimitetaan erissä, jotka sisältävät uusia rokotustietoja, päivityksiä ja korjauksia aiemmin toimitettuihin tietoihin. Rokotuksen saanut henkilö tunnistetaan henkilötunnuksella. Annettu rokotus tunnistetaan tuotekohtaisesti ensisijaisesti eränumeron ja tämän jälkeen kauppanimen, rokotelyhenteen ja ATC-koodin perusteella ottaen huomioon myös oikeinkirjoitus- ja lyöntivirheet (Taulukko 1). Rokotustapahtuma määritellään rokotetun henkilötunnisteen, annetun rokotteen ja rokotteen antopäivän mukaan. Ensimmäiseksi toimitettu rokotustapahtuma otetaan jatkokäsittelyyn ja Hilmo-tiedonkeruun kautta toimitettu tapahtuma on etusijalla kertakeräyksen kautta tulleeseen.

Tunnistustapa	2018	2019	2020	2021	2022
Rokote tunnistettu	99,3	99,4	99,5	99,9	99,5
Tunnistettu eränumeron perusteella	86,8	84,3	89,1	92,7	86,1
Tunnistettu kauppanimen perusteella	12,2	12,6	9,3	6,7	12,3
Tunnistettu muiden kirjausten perusteella	0,3	2,4	1,1	0,5	1,1
Rokotetta ei tunnistettu	0,7	0,6	0,5	0,1	0,5

Annettujen annosten määrä lasketaan erikseen kullekin rokotteelle. Vaikka kansallisen rokotusohjelmassa suositellaan, että pikkulasten rokotukset annetaan tietyssä iässä (esim. DTaP-IPV-Hib-rokotteen ensimmäinen, toinen ja kolmas annos suositellaan annettavaksi 3, 5 ja 12 kuukauden iässä), annosten lukumäärä ei ole ikäkohtainen vaan kumulatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäistä kirjattua rokotustapahtumaa pidetään ensimmäisenä annoksena ja toista kirjattua rokotustapahtumaa pidetään toisena annoksena riippumatta siitä, minkä ikäinen lapsi oli rokotettaessa.

Ainoat poikkeukset tähän sääntöön ovat MPR- ja kausi-influenssarokotukset. Ensimmäinen MPR-rokotus, joka on annettu ennen 3 vuoden ikää, pidetään ensimmäisenä annoksena. Ensimmäinen MPR-rokotus, joka on annettu 3 vuoden iän jälkeen ja ennen 8 vuoden ikää, pidetään toisena annoksena riippumatta siitä, onko lapsi saanut MPR-rokotuksen ennen 3 vuoden ikää. Kausi-influenssarokotusten annosluku on kausikohtainen, joten se nollataan joka vuosi elokuun ensimmäisenä päivänä.

Rokotuskattavuuden arviointiin otetaan mukaan vain henkilöt, jotka ovat asuneet sellaisilla alueilla, mistä on toimitettu riittävän täydelliset rokotustiedot kiinnostavana havaintojaksona. Esimerkiksi alle kaksivuotiaiden lasten kohortin osalta tietojen on oltava riittävän täydelliset koko kahden vuoden eliniän ajalta, kun taas influenssarokotusten osalta tietojen on oltava riittävän täydelliset influenssakauden ajalta.

Koronarokotuskattavuuden arvioinnissa ovat mukana kaikki Suomessa asuvat henkilöt riippumatta siitä, ovatko he asuneet sellaisilla alueilla, mistä on toimitettu riittävän täydelliset rokotustiedot.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan rokotusrekisteriin osana Hilmo-tiedonkeruuta. Hilmo-tietokeräyksen toimitusaikataulu ja -viive vaihtelee hyvinvointialueittain. Rokotusrekisterin tiedot täydentyvät joka yö.

Saatavuus ja selkeys

THL julkaisee vuosittain kattavuustiedot pikkulasten rokotuksista, influenssarokotuksista ja HPV-rokotuksista. Kattavuusraportit julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi.

Vertailukelpoisuus

Rokotusrekisteri otettiin käyttöön vuonna 2009. Ennen kuin rokotusrekisteri otettiin käyttöön, pikkulasten rokotuskattavuutta selvitettiin tuhannen lapsen otantatutkimuksilla. Niiden avulla pystyttiin arvioimaan vain valtakunnallista rokotuskattavuutta. Mahdollisista alueellisista eroista ei saatu tietoa.

Vuodesta 2013 lähtien alueellisia ja valtakunnallisia rokotuskattavuuksia on raportoitu valtakunnallisen rokotusrekisteriin perustuen.