Sosiaalipalvelujen toimintatilasto
Laatuseloste
Sosiaalipalvelujen toimintatilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin Suomen virallisen tilaston (SVT) laatuselostesuosituksen mukaan.
- Tilastotietojen relevanssi
- Menetelmäkuvaus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
- Sosiaalipalveluiden toimintatilaston erityiskysymykset
Tilastotietojen relevanssi
Terveyden ja hyvinvoinnin latoitos (THL) kerää vuosittain kaikilta Suomen kunnilta tietoja kunnan kustantamista sosiaalipalveluista eli palveluista, jotka kunta on asukkailleen joko itse tuottanut tai ostanut muilta julkisyhteisöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta.
Tilasto kuvaa sosiaalihuoltolain sekä erityislakien perusteella annettuja palvelujen asiakasmääriä. Tilasto koostuu neljästä osasta:
• Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu (kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, ensikodit, sijaisperheiden määrä)
• Vammaispalvelut
• Tukipalvelut, omaishoidon tuki ja vanhusten perhehoito
• Päihdehuolto
Tilasto sisältää sosiaalipalveluiden asiakasmäärätietoa sellaisissa sosiaalipalveluissa, joista tietoja ei kerätä osana muita THL:n tiedonkeruita.
Tietojenkeruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Tietoja hyödynnetään muun muassa osana sosiali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen kustannusvaikuttavuus mittaristossa (KUVA) ja THL:n arviointitoiminnossa.
Tilaston määritelmät ja luokitukset on kuvattu sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedonkeruuohjeessa.
Menetelmäkuvaus
THL on kerännyt tiedot toimintavuodesta 2015 lähtien. Tätä ennen Tilastokeskus toteutti tiedonkeruun. Sotkanet -indikaattoripalveluun on tuotu myös vuotta 2015 edeltävät tiedot.
Tiedot kerätään kunnilta tilastovuosittain tammi-helmikuussa. Kunnat hyödyntävät asiakas- ja potilastietojärjestelmätoimittajien tekemiä tilastohakuja, joiden tulokset kunnat syöttävät THL:n sähköiselle lomakkeelle.
Tiedot kerätään vain summatasolla – toisin sanoen tietojentoimituksessa THL:lle ei siirry yksilöivää tietoa asiakkaista kuten henkilötunnusta.
Mikäli kunta kuuluu kuntayhtymään, kuntayhtymä ilmoittaa tiedot usein kunnan puolesta. Ahvenanmaan kuntien tiedot kerää ja toimittaa THL:ään Ålands statistik- och utredningsbyrå.
Kunnille, jotka eivät vastaa määräaikaan mennessä, lähetään muistutus.
Tietoihin tehdään joitakin loogisuuskorjauksia THL:ssä. Käytäntö on myös osoittanut, että kuntien käyttämät tietojärjestelmäpoiminnat aiheuttavat samantyyppisiä virheitä eri kunnissa, joita voidaan THL:ssä korjata yhtenevästi.
Lisäksi tiedonantajia pyydetään korjaamaan tietoja, jotka vaikuttavat virheellisiltä – tyypillisesti lukuja verrataan edelliseen vuoden tietoihin.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa tiedonantajien toimittamien tietojen laatu. Tiedonantaja on voinut jättää tiedot toimittamatta tai toimittaa ne puutteellisena tai vastoin tilaston määrittelyjä. Esimerkiksi kerättävien tietojen sisältö on voitu ymmärtää väärin, taulukoinnissa on voitu tehdä virheitä tai päädytty toimittamaan sisällöllisesti lähin käytettävissä oleva tieto.
THL pyytää tietoihin tarkennuksia tai korjauksia tilannekohtaisesti. Tyypillisesti tarkennusta kysytään tiedontoimittajalta, jos tilaston luvut eroavat suuresti aiemmista vuosista. Tällaisissa tapauksissa selittävänä tekijänä on joskus aito toiminnan muutos, mutta usein muutosta selittävät tietohallinnan muutos: on muutettu tapaa, jolla tieto poimitaan, on päivitetty tai vaihdettu tietojärjestelmää tai tehty tietohuoltotyötä, jolloin esimerkiksi päättyneitä asiakkuuksia on suljettu.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tiedot kerätään tilastovuoden päätyttyä ja pyritään julkaisemaan viimeistään kesäkuussa. Tietojen julkaisua hidastavat puuttuvat tiedot sekä tietojen tarvitsemat korjaukset.
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tiedot julkaistaan Sotkanet -indikaattoripalvelussa.
Tilastojen vertailukelpoisuus
Tietosisältöjen jatkuvuus
THL on kerännyt tiedot toimintavuodesta 2015 lähtien. Kun tiedonkeruu siirtyi THL:lle, tietosisällöstä poistettiin kysymykset, jotka oli päällekkäisiä THL:n sosiaalihuollon rekisteritiedonkeruisiin kuten lastensuojelun laitoshoito ja sijaisperhehoito (Lastensuojelurekisteri) ja iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden laitos- ja asumispalvelut (Sosiaali-huollon hoitoilmoitusrekisteri).
Aiemmin useammat tiedot kysyttiin eriteltynä tuottajatyypeittäin (oma tuotanto, julkisyhteisöltä ostettu, muualta ostettu, tuotettu muille). Lisäksi vuoteen 2014 asti kunnilta, kuntayhtymiltä tai valtiolta ostetut palvelut kerättiin erikseen, mutta vuoden 2015 jälkeen yhdistetyssä luokassa julkisyhteisöiltä ostetut palvelut.
Tilastokeskuksen toimintavuoteen 2014 saakka toteuttaman tiedonkeruun mukaiset tietosisällöt on kuvattu Suomen Kuntaliiton julkaisussa Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset.
Tilaston tietosisältöä päivitetään tarvittaessa. Tilastoitiin tulee muutoksia lähivuosina, kun raportoinnissa voidaan vaiheittain hyödyntää uuden sosiaalihuollon seurantarekisteri Sosdatan tietoja.
Tilaston kokonaisuuteen ovat aiemmin kuuluneet myös:
• 2015-2020 Varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset. Vastaavat tiedot kerätään nykyisin Varda-järjestelmällä.
• 2015-2019 Kotipalvelua saaneet asiakkaat. Vastaavia tietoja saadaan Avohilmo-tiedonkeruun kautta.
• 2015-2020 Taloustietojen kerääminen jäi Tilastokeskukselle, kunnes taloustietojen kerääminen siirtyi 2022 alkaen Valtionkonttorille.
Alueellinen vertailtavuus
Kuntien toimittamat tiedot ovat periaatteessa vertailukelpoisia – ohjeet ovat olleet kaikille samanlaiset. Tosiassa vertailtavuus on kuitenkin puutteellista. Tiedot perustuvat paikallisesti tehtyihin tietopoimintoihin ja alueiden toimittamissa tiedoissa on puutteita, jotka vähentävät tietojen vertailukelpoisuutta. Esimerkiksi osa kunnista osassa palveluita poimii tiedot päätöksiltä ja osa taas toteumatiedoista.
Lisäksi eri alueilla palvelujärjestelmät ovat kehittyneet erilaisiksi. Indikaattoreita tulkittaessa onkin otettava huomioon, että sisällöltään vastaavaa palvelua voidaan antaa myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi päihdehuollon osalta A-klinikkatoimintaa vastaavia palveluita voidaan antaa osassa alueita terveydenhuollon palveluna, jolloin toiminnan tiedot eivät sisälly tähän tilastoon. Myös kasvatus- ja perheneuvonnan kaltaista palvelua voidaan antaa osana terveydenhuoltoa, jolloin palveluiden sisältyminen tähän tilastoon on vaihtelevaa.
Lapsiperheiden palvelu- ja lastensuojelutietojen erityispiirteet ja tietosisältömuutokset
Vuoden 2015 sosiaalihuoltolain (1301/2004) muutoksen myötä lisättiin kunnissa lapsiperheiden ehkäiseviä ja kohdennettuja sosiaalipalveluita. Tämän muutoksen seuraamiseksi tiedonkeruuta laajennettiin 2014 uusilla indikaattoreilla.
Tässä yhteydessä myös lopetettiin aiemmin kerätty tieto kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden lapsiperheiden lukumäärästä (Sotkanet-indikaattorit 2037 ja 2911) ja ryhdyttiin keräämään erikseen sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain perusteella annettava kotipalvelutieto. Jälkikäteen voidaan todeta, että aiempi indikaattori vastaa melko hyvin nykyisin kerättävää tietoa ’Perheitä vuoden aikana lapsiperhepalveluiden kotipalveluissa (SHL 19 §)’ kuten kuviosta 1 voidaan todeta.
Kuvio 1. Perheitä kodin- ja lastenhoitopalveluissa. Aikasarja muodostettu yhdistämällä vuoteen 2014 asti kerätty tieto ja vuoden 2014 jälkeen kerätty tieto.
Samaan ajankohtaan ajoittuu myös tiedonkeruun siirto Tilastokeskuksesta THL:ään. Tässä yhteydessä luovuttiin useista lastensuojelun hoitopäiviä koskevista tiedoista, koska vastaavat tiedot olivat saatavissa lastensuojelurekisteristä. Sijoitusten tuottajan tyyppiä kuvaavaa tietoa ei kuitenkaan saada lastensuojelurekisteristä, kuten kuvio 2 havainnollistaa lastensuojelulaitosten osalta.
Kuvio 2. Lastensuojelulaitosten sijoituspäivät tuottaja tyypin mukaan. Aikasarja muodostettu yhdistämällä vuoteen 2014 asti kerätty tieto sekä vastaava tieto lastensuojelurekisteristä vuodesta 2015.
Myös kasvatus- ja perheneuvonta- ja ensikotitiedot ilmoitettiin tuottajatyypeittään vuoteen 2014 asti.
Tiedonkeruussa käytettyjä termejä on harmonisoitu vastamaan sosiaalihuollon asiakastietomallin käsitteitä toimintavuodesta 2021 alkaen. Indikaattoreiden nimet on harmonisoitu tiedonkeruussa käytettyihin käsitteisiin vuoden 2022 aikana.
Vammaispalvelutietojen erityispiirteet ja tietosisältömuutokset
Vuodesta 2021 tiedonkeruussa käytettyjä määritelmiä yhtenäistettiin Sosiaalihuollon asiakastietomallin käsitteisiin. Samassa yhteydessä palveluiden kuvaamisessa siirryt-tiin enenevästi hyödyntämään palvelutehtävä-luokitusta.
Aiemmin tietosisältöä on määritelty sen mukaan minkä lain pohjalta palvelua on myönnetty. Tietojärjestelmillä on kuitenkin haasteita hakea tietoja yhtenäisesti. Joillakin kunnilla on ollut vaikeuksia erotella kehitysvammahuollon asiakkaat mukaan (tai poissulkea erityisesti palveluasumisen osalta). Lisäksi vammaisille henkilöille on myönnetty tässä tiedonkeruussa tarkoitettuja palveluita sosiaalihuoltolain mukaan ja myös näiden palveluiden ilmoittamisessa on kuntakohtaisia eroja.
Vuodesta 2019 tietoihin on sisällytetty myös palvelusetelillä järjestetyt palvelut. Muutos vaikutti eniten Helsingin tietoihin. Jotkut kunnat olivat sisällyttäneet tietoihin palvelusetelillä tuotettujen palvelujen asiakasmäärät jo ennen muutosta.
Perhehoitolain (263/2015) säätämisen jälkeen, vammaispalveluiden perhehoitoa koskevaa ohjetta täsmennettiin koskemaan perhehoitolain mukaista hoitoa, joka voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja osa- tai ympärivuorokautista.
Tukipalvelutietojen erityispiirteet ja tietosisältömuutokset
Tietoihin tehdään joitakin loogisuuskorjauksia THL:ssä. Käytäntö on myös osoittanut, että kuntien käyttämät tietojärjestelmäpoiminnat aiheuttavat samantyyppisiä virheitä eri kunnissa, joita voidaan THL:ssä korjata yhtenevästi. Tällaisia korjauksia ovat:
- Osa kunnista ei kykene toimittamaan omaishoitajien määrää, jolloin indikaattoritarkastelussa vaikuttaa, että kunnassa on omaishoidettavia, mutta ei yhtään omaishoitajaa. Koska omaishoitajien ja omaishoidettavien määrä vastaa pääosin toisiaan (yleensä 0–3 % ero), THL:ssä omaishoitajien määräksi korjataan omaishoidettavien määrä, jos luku puuttuu kokonaan.
- Tukipalveluiden saajia yhteensä – tietona ilmoitetaan hyvin usein 0–64-vuotiaiden asiakkaiden määrä. Tällöin yhteensä lukuun korjataan eri ikäryhmien (ml. oletettu 0–64-vuotiaiden asiakkaiden määrä) yhteenlaskettu määrä.
Kotipalvelutietojoja kerättiin osana tiedonkeruuta 2015-2019.
Tukipalveluita koskevien tietoon on suhtauduttava erittäin varauksellisesti. Tietojen määrittely ja hakeminen tilastokäyttöön ei ole vakiintunutta, jolloin määrittelyn muutoksilla, uusilla tietojärjestelmillä tai työntekijöiden vaihtumisella voi suuriakin muutoksia. Tukipalveluiden kuvaamista tiedonkeruu-ohjeissa on vuosien varrella muutettu.
Vuoteen 2019 asti tiedonkeruussa kysyttiin tietoja kotipalveluista. Tietojen kerääminen lopettiin, koska jossain määrin vastaavia tietoja oli saatavissa Avohilmo-tiedokeruusta. Kotipalvelu-käynnit tietokantaraportilla.
Vuodesta 2021 alkaen tukipalveluita koskien tietoihin pyydettiin sisällyttämään myös palvelusetelitiedot aiemmista vuosista poiketen. Lisäksi kysyttiin kaksi muutoksen suuruutta selventävää laatu kysymystä. Muutoksen vaikutuksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin kohdassa ”Sosiaalipalveluiden toimintatilaston erityiskysymykset tilastovuonna 2021”.
Tukipalvelutiedot kerätään ikäryhmittäin. Kaikki tietojärjestelmät eivät kuitenkaan kykene toimittamaan tietoja ikäryhmittäin, jolloin ilmoitetaan vain tukipalvelujen saajat yhteensä. Nämä asiakkaat jäävät pois Sotkanet-indikaattorista, jotka perustuvat ikään.
Ikääntyneiden perhehoidon erityispiirteet ja tietosisältömuutokset
Vuodesta 2021 tiedonkeruussa käytettyjä määritelmiä yhtenäistettiin Sosiaalihuollon asiakastietomallin käsitteisiin.
Omaishoito ja omaishoitajien määrän erityispiirteet ja tietosisältömuutokset
Tiedonkeruussa ei ole tapahtunut muutoksia. Myös annetut tiedot ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla. THL korjaa omaishoitajia lukumääräksi omaishoidettavien yhteismäärän, mikäli tiedonantaja ei pysty toimittamaan tietoa. Vastaava korjausta ei pystytä tekemään yli 65-vuotiaiden omaishoitajien osalta. Tästä syystä omaishoitajien ja yli 65-vuotiaiden omaishoitajien määrää tulisi tarkastella ainoastaan alueilla, joilla myös ilmoitettu yli 65-vuotiaiden hoitajien määrä. Vuoden 2021 osalta 59 prosenttia omaishoitajista oli yli 65 vuotiaita niissä kunnissa, jotka pystyivät ilmoittamaan tiedot.
Päihdehuollon tietojen erityispiirteet ja tietosisältömuutokset
Tuotantotapaa kuvaavia indikaattoreita vähennettiin vuoden 2014 uudistuksessa.
Osa kuntayhtymistä ja kunnista järjestää päihdepalvelut kokonaan tai osittain terveydenhuollossa, eivätkä ne siten toimita tietoja sosiaalipalveluiden toimintatilastoon.
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastoon kerätään tiedot koko maasta.
Sosiaalipalveluiden toimintatilaston erityiskysymykset
Lapsiperheiden palvelua ja lastensuojelua koskevat tuoreimmat tiedot:
- Hyvinvointialueiden aloituksesta johtuvista tietojärjestelmä- ja henkilöstömuutoksista johtuen vuoden 2022 toimintatietojen haku oli paikoin hyvin haastavaa. Tilastojen käsittelyyn poikkeusvuosi vaikutti siten, että
o alle 5 000 asukkaan kuntien puuttuvia tietoja karhuttiin hyvinvointialueilta useasti, mutta ei yhtä peräänantamattomasti kuin aiempina vuosina.
o mikäli tietojen hakeminen oli hyvin haastavaa, tietojen antajille tarjottiin aktiivisesti mahdollisuutta arvioida asiakasmääriä asiakastietojärjestelmästä poiminnan sijaan. Tällöin suositeltiin lisäksi, että mikäli palveluiden volyymi pääpiirteittäin vastasi vuoden 2021 tilannetta, arvioksi valitaan täsmällisesti vuoden 2021 luvut, jotta tietojen hyödyntäjä voisi mahdollisimman helposti kiinnittää huomiota, siihen että tietoihin liittyy jotakin poikkeuksellisuutta.
- Vuoden 2022 tiedot puuttuivat koko osion osalta kunnista: Karvia, Kustavi, Oripää, Närpiö, Taivassalo.
- Vuoden 2021 tiedot saatiin ainakin osittain kaikista kunnista.
Vammaispalveluita koskevat tuoreimmat tiedot
- Hyvinvointialueiden aloituksesta johtuvista tietojärjestelmä- ja henkilöstömuutoksista johtuen vuoden 2022 toimintatietojen antaminen oli paikoin vaikeaa.
- Useamman kunnan tiedot jäävät puuttumaan kuin aiempina vuosina. Viime vuonna tiedot puuttuivat vain muutamasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöosuus oli vain 0,3 %. Tänä vuonna tiedot jäivät puuttumaan kunnista, joiden yhteenlaskettu osuus väestöstä oli 2 prosenttia.
- Vammaispalveluita kosket puutteet eivät ole aina yhtenäisiä – esimerkiksi henkilökohtaisen avun tiedot on voitu antaa, vaikka liikkumista tukevia palveluita koskevia tietoja ei ole annettu. Tämä selittyy sillä, että organisaatiossa tietoja toimittavat eri henkilöt, erilaisilla järjestelmillä. Tästä syystä paikoin on myös vaikea täsmällisesti arvioida, onko tiedot jätetty toimittamatta vai eikö palveluita ole annettu.
- Puuttuvia tietoja pyydetään tietojen toimittajilta useamman kerran – kuitenkin siten että isojen ja keskisuurten kuntien tietojen saamiseksi ja korjaamiseksi nähdään enemmän vaivaa kuin pienten kuntien tietojen.
- Hyvinvointialueiden aloituksesta johtuen, tietojenantajille tarjottiin korjauskierroksella mahdollisuutta arvioida asiakasmääriä asiakastietojärjestelmä-poiminnan sijaan. Tällöin suositeltiin, että mikäli palveluiden volyymi pääpiirteittäin vastasi vuoden 2021 tilannetta, arvioksi valitaan täsmällisesti vuoden 2021 luvut. Vain muutama yksittäinen kunta hyödynsi tätä ns. imputointi mahdollisuutta.
| Hyvinvointialue | Väestöosuus | |
|---|---|---|
| Koko maa | 2 % | |
| Etelä-Pohjanmaa | 11 % Kurikka | |
| Lappi | 4 % Muonio, Pello, Utsjoki | |
| Pohjois-Pohjanmaa | 4 % Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä | |
| Varsinais-Suomi | 9 % Pyhäranta, Raisio, Rusko, Somero, Vehmaa | |
| Hyvinvointialue | Väestöosuus | |
|---|---|---|
| Koko maa | 2 % | |
| Etelä-Pohjanmaa | 11 % Kurikka | |
| Lappi | 3 % Muonio, Pello, Utsjoki | |
| Pohjois-Pohjanmaa | 3 % Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä | |
| Varsinais-Suomi | 9 % Pyhäranta, Raisio, Rusko, Somero, Vehmaa | |
Tukipalveluita, omaishoitoa ja ikääntyneiden perhehoitoa koskevat tuoreimmat tiedot
- Hyvinvointialueiden aloituksesta johtuvista tietojärjestelmä- ja henkilöstömuutoksista johtuen vuoden 2022 toimintatietojen antaminen oli paikoin vaikeaa.
- Useamman kunnan tiedot jäävät puuttumaan kuin aiempina vuosina. Tukipalveluita, omaishoitoa ja ikääntyneiden perhehoitoa koskevat puutteet
- eivät ole aina yhtenäisiä – esimerkiksi omaishoidon tiedot on voitu antaa, vaikka liikkumista tukevia palveluita koskevia tietoja ei ole annettu. Tämä selittyy sillä, että organisaatiossa tietoja toimittavat eri henkilöt, erilaisilla järjestelmillä. Tästä syystä paikoin on myös vaikea täsmällisesti arvioida, onko tiedot jätetty toimittamatta vai eikö palveluita ole annettu.
- Omaishoidon tiedot puuttuivat viime vuonna vain muutamasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöosuus oli vain 0,3%. Tänä vuonna tiedot jäivät puuttumaan kunnista, joiden yhteenlaskettu osuus väestöstä oli 3 prosenttia.
- Liikkumista tukevat palvelut puuttuivat viime vuonna vain muutamasta kun-nasta, joiden yhteenlaskettu väestöosuus oli 2%. Tänä vuonna tiedot jäivät puuttumaan kunnista, joiden yhteenlaskettu osuus väestöstä oli 8 prosenttia.
- Tukipalveluita koskevat tiedot puuttuivat viime vuonna kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöosuus oli 6 %. Tänä vuonna tiedot jäivät puuttumaan kunnista, joiden yhteenlaskettu osuus väestöstä oli 33 prosenttia. Koska tuki-palveluiden määrittely on muuttunut ja kysymys poistuu seuraavana vuonna, tietoja ei systemaattisesti karhuttu.
- Puuttuvia tietoja pyydetään tietojen toimittajilta useamman kerran – kuitenkin siten että isojen ja keskisuurten kuntien tietojen saamiseksi ja korjaamiseksi nähdään enemmän vaivaa kuin pienten kuntien tietojen.
- Hyvinvointialueiden aloituksesta johtuen, tietojenantajille tarjottiin korjauskierroksella mahdollisuutta arvioida asiakasmääriä asiakastietojärjestelmä-poiminnan sijaan. Tällöin suositeltiin, että mikäli palveluiden volyymi pääpiirteittäin vastasi vuoden 2021 tilannetta, arvioksi valitaan täsmällisesti vuoden 2021 luvut. Vain muutama yksittäinen kunta hyödynsi tätä ns. imputointi mahdollisuutta.
| Hyvinvointialue | Tiedot puuttuvat Väestöosuus |
Imputoitu edellisen vuoden tiedot Väestöosuus |
|---|---|---|
| Koko maa | 3 % | 2 % |
| Etelä-Pohjanmaa | 0 % | 1 % Vimpeli |
| Etelä-Savo | 25 % Savonlinna | 3 % |
| Kanta-Häme | 0 % | 1 % Ypäjä |
| Keski-Pohjanmaa | 0 % | 4 % Toholampi |
| Keski-Suomi | 0 % Luhanka | 2 % Joutsa |
| Lappi | 0 % | 2 % Rahua |
| Länsi-Uusimaa | 0 % | 2 % Hanko |
| Pirkanmaa | 0 % | 11 % Juupajoki, Lempäälä, Nokia |
| Pohjanmaa | 5 % Laihia | 3 % Luoto |
| Pohjois-Karjala | 0 % | 3 % Juuka |
| Pohjois-Pohjanmaa | 9 % Ii, Lumijoki, Muhos, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi | 3 % Kalajoki, Merijärvi |
| Pohjois-Savo | 1 % Rautalampi | 0 % |
| Päijät-Häme | 0 % | 3 % Iitti |
| Varsinais-Suomi | 10 % Kemiönsaari, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Somero, Vehmaa | 0 % |
| Hyvinvointialue | Tiedot puuttuvat Väestöosuus |
Imputoitu edellisen vuoden tiedot Väestöosuus |
|---|---|---|
| Koko maa | 2 % | 2 % |
| Etelä-Karjala | 0 % | 3 % Savitaipale |
| Etelä-Savo | 0 % | 13 % Pieksämäki |
| Kainuu | 0 % | 51 % Kajaani |
| Kanta-Häme | 11 % Humppila, Janakkala | 0 % |
| Keski-Suomi | 9 % Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Luhanka, Saarijärvi, Viitasaari | 0 % |
| Keski-Uusimaa | 100 % Kaikki | 0 % |
| Lappi | 2 % Kolari | 0 % |
| Pirkanmaa | 12 % Lempäälä, Nokia, Urjala | 3 % Ikaalinen, Orivesi |
| Pohjois-Pohjanmaa | 10 % Ii, Lumijoki, Muhos, Oulainen, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi | 3 % Kalajoki |
| Pohjois-Savo | 5 % Rautalampi, Suonenjoki, Vesanto | 0 % |
| Vantaa-Kerava | 0 % | 14 % Kerava |
| Varsinais-Suomi | 14 % Kemiönsaari, Parainen, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Somero, Vehmaa | 1 % Aura |
Päihdehuoltoa koskevat tuoreimmat tiedot
- Hyvinvointialueiden aloituksesta johtuvista tietojärjestelmä- ja henkilöstömuutoksista johtuen vuoden 2022 toimintatietojen antaminen oli paikoin vaikeaa.
- Useamman kunnan tiedot jäävät puuttumaan kuin aiempina vuosina. Päihdehuoltoa koskevat puutteet eivät ole aina yhtenäisiä – esimerkiksi päihdehuollon asumispalvelutiedot on voitu antaa, vaikka mielenterveysongelmaisten palvelu- ja tukiasumista koskevia tietoja ei ole annettu. Tämä selittyy sillä, että organisaatiossa tietoja toimittavat eri henkilöt, erilaisilla järjestelmillä. Tästä syystä paikoin on myös vaikea täsmällisesti arvioida, onko tiedot jätetty toimittamatta vai eikö palveluita ole annettu.
- Päihdehuollon palveluasumisen tiedot puuttuivat viime vuonna kunnista, joiden yhteenlaskettu väestöosuus oli 8 %. Tänä vuonna tiedot jäivät puuttumaan kunnista, joiden yhteenlaskettu osuus väestöstä oli 6 prosenttia.
- Mielenterveysongelmaisten palvelu- ja tukiasumista koskevat tiedot puuttuivat viime vuonna kunnista, joiden yhteenlaskettu väestöosuus oli 2 %. Tänä vuonna tiedot jäivät puuttumaan kunnista, joiden yhteenlaskettu osuus väestöstä oli 6 prosenttia.
- Myös a-klinikan asiakasmäärätiedot jäivät puuttumaan kunnista, joiden väestöosuus oli 6 prosenttia. Viime vuonna vastaava osuus oli 3 prosenttia. Luku ei sisällä kuntia, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä ei ollut yhtään a-klinikan asiakasta. Asiakasmäärä voi olla nolla, jos vastaava palvelu tarjotaan terveydenhuoltona, eikä sosiaalihuoltona.
- Puuttuvia tietoja pyydetään tietojen toimittajilta useamman kerran – kuitenkin siten että isojen ja keskisuurten kuntien tietojen saamiseksi ja korjaamiseksi nähdään enemmän vaivaa kuin pienten kuntien tietojen.
- Hyvinvointialueiden aloituksesta johtuen, tietojenantajille tarjottiin korjauskierroksella mahdollisuutta arvioida asiakasmääriä asiakastietojärjestelmä-poiminnan sijaan. Tällöin suositeltiin, että mikäli palveluiden volyymi pääpiirteittäin vastasi vuoden 2021 tilannetta, arvioksi valitaan täsmällisesti vuoden 2021 luvut. Vain muutama yksittäinen kunta hyödynsi tätä ns. imputointi mahdollisuutta.
| Hyvinvointialue | Kunta | Päihdehuollon palveluasuminen |
Mielenterveys- ongelmaisten palvelu- ja tukiasuminen |
A-klinikan asiakasmäärä |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Pohjanmaa | Isojoki | A-klin. as. puuttuu | ||
| Etelä-Pohjanmaa | Isokyrö | Palveluas. puuttuu | A-klin. as. puuttuu | |
| Itä-Uusimaa | Askola | Mt. as. puuttuu | ||
| Itä-Uusimaa | Sipoo | Palveluas. puuttuu | ||
| Kanta-Häme | Forssa | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Kanta-Häme | Hattula | Palveluas. puuttuu | ||
| Kanta-Häme | Hausjärvi | Mt. as. puuttuu | ||
| Kanta-Häme | Humppila | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Kanta-Häme | Jokioinen | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Kanta-Häme | Loppi | Mt. as. puuttuu | ||
| Kanta-Häme | Tammela | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Kanta-Häme | Ypäjä | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Keski-Suomi | Kannonkoski | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Keski-Suomi | Karstula | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Keski-Suomi | Kivijärvi | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Keski-Suomi | Konnevesi | A-klin. as. puuttuu | ||
| Keski-Suomi | Kyyjärvi | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Keski-Suomi | Petäjävesi | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Keski-Suomi | Saarijärvi | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | |
| Keski-Suomi | Toivakka | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Lappi | Kolari | Palveluas. puuttuu | A-klin. as. puuttuu | |
| Lappi | Muonio | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Lappi | Pello | Mt. as. puuttuu | ||
| Lappi | Ranua | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Lappi | Rovaniemi | Mt. as. puuttuu | ||
| Lappi | Simo | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Lappi | Utsjoki | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Länsi-Uusimaa | Inkoo | Mt. as. puuttuu | ||
| Länsi-Uusimaa | Kauniainen | Mt. as. puuttuu | ||
| Pirkanmaa | Juupajoki | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Pirkanmaa | Lempäälä | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Pirkanmaa | Punkalaidun | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Pirkanmaa | Sastamala | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Pohjois-Pohjanmaa | Kempele | Mt. as. puuttuu | ||
| Pohjois-Pohjanmaa | Liminka | Palveluas. puuttuu | A-klin. as. puuttuu | |
| Pohjois-Pohjanmaa | Merijärvi | Mt. as. puuttuu | ||
| Pohjois-Pohjanmaa | Nivala | Mt. as. puuttuu | ||
| Pohjois-Pohjanmaa | Sievi | Mt. as. puuttuu | ||
| Pohjois-Pohjanmaa | Tyrnävä | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Pohjois-Pohjanmaa | Vaala | Mt. as. puuttuu | ||
| Pohjois-Savo | Iisalmi | Palveluas. puuttuu | ||
| Pohjois-Savo | Kiuruvesi | Palveluas. puuttuu | ||
| Pohjois-Savo | Rautalampi | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Pohjois-Savo | Siilinjärvi | Palveluas. puuttuu | A-klin. as. puuttuu | |
| Pohjois-Savo | Sonkajärvi | Palveluas. puuttuu | ||
| Pohjois-Savo | Tuusniemi | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Pohjois-Savo | Varkaus | Palveluas. puuttuu | ||
| Pohjois-Savo | Vieremä | Palveluas. puuttuu | ||
| Päijät-Häme | Lahti | A-klin. as. puuttuu | ||
| Satakunta | Harjavalta | Palveluas. puuttuu | ||
| Satakunta | Rauma | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Varsinais-Suomi | Pyhäranta | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Varsinais-Suomi | Uusikaupunki | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
| Varsinais-Suomi | Vehmaa | Palveluas. puuttuu | Mt. as. puuttuu | A-klin. as. puuttuu |
