Sosiaalipalveluiden koontitilasto

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Sosiaalipalveluiden koontitilasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain julkaisema tilasto hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä Ahvenanmaan kustantamista sosiaalipalveluista eli palveluista, jotka hyvinvointialue on asukkailleen joko itse tuottanut tai ostanut muilta julkisyhteisöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Tilasto julkaistaan kerran vuodessa ja uusin tilasto käsittelee julkaisua edeltävää kalenterivuotta. Tilastosta on aiemmin käytetty nimitystä Sosiaalipalveluiden toimintatilasto.

Tilasto kuvaa sosiaalihuoltolain sekä erityislakien perusteella annettuja palvelujen asiakasmääriä. Tilasto koostuu neljästä osasta: 

• Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu (kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, ensikodit, sijaisperheiden määrä)
• Vammaispalvelut
• Omaishoidon tuki, liikkumista tukeva palvelu sekä vanhusten perhehoito
• Päihdehuolto

THL on kerännyt tiedot toimintavuodesta 2015 lähtien. Tätä ennen Tilastokeskus toteutti tiedonkeruun. Tietojenkeruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Tietoja hyödynnetään muun muassa osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen kustannusvaikuttavuus mittaristossa (KUVA) ja THL:n arviointitoiminnossa.

Relevanssi

Tilasto sisältää sosiaalipalveluiden asiakasmäärätietoa sellaisissa sosiaalipalveluissa, joista tietoja ei kerätä osana muita THL:n tiedonkeruita. Tilaston tarkoitus on tuottaa laaja-alaista tietoa erityyppisten sosiaalipalveluiden keskeisistä luvuista ja vertailukelpoista tietoa eri alueiden palveluista.

Tiedot kerätään hyvinvointialueilta pääsääntöisesti kunnittain lukumäärätasolla. Tietoja ei voi pitää yhtä luotettavana kuin henkilötasoiseen rekisteritietoon pohjautuvia tiedonkeruita.

Tilaston tietosisältö

Tilaston perusjoukon muodostavat sosiaalihuollon asiakkaat, jotka ovat vastaanottaneet tilastoitavia sosiaalipalveluita. Tilasto sisältää laaja-alaisesti aggregoitua summatason tietoa erilaisista asiakasmääristä, käyntimääristä ja asumispäivistä.
 

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilaston tiedot perustuvat alueiden vuosittain lähettämiin aggregoituihin summatason tietoihin, jotka alueet poimivat tietojärjestelmistään THL:n ohjeiden mukaisesti. Tiedonkeruun ohjeet ovat luettavissa tilaston verkkosivuilta.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot kerätään hyvinvointialueilta tilastovuosittain tammi-helmikuussa. Hyvinvointialueet hyödyntävät asiakas- ja potilastietojärjestelmätoimittajien tekemiä tilastohakuja, joiden tulokset hyvinvointialueet syöttävät THL:n sähköiselle lomakkeelle.

Tiedot kerätään vain summatasolla – toisin sanoen tietojentoimituksessa THL:lle ei siirry yksilöivää tietoa asiakkaista kuten henkilötunnusta.

Tietojen validointi

THL pyrkii tarkistamaan ja korjaamaan tietoja mahdollisimman laajasti. Tiedoista pyritään tunnistamaan puuttuvat ja selkeästi virheelliset arvot, kuten poikkeavat tai epäloogiset tiedot. Tietojen validointi tapahtuu ohjelmoiduilla automaattitarkistuksilla, jotka tunnistavat virheelliset ja poikkeavat arvot. Tarkastukset voivat koskea esimerkiksi virheellisiä asiakasmääriä tai epäjohdonmukaisuuksia eri vuosien välillä.

Tiedon käsittely

THL:ssä on kehitetty aineistolle automaattisesti tehtäviä korjaus- ja päivitystoimenpiteitä sekä sähköisiä raportteja, joista virheet voidaan tunnistaa tarkemmin. Alueiden vastauksia vertaillaan viimeisen kolmen vuoden takaisiin vastauksiin. Jos vastaukset eroavat oleellisesti aiempien vuosien vastauksista, THL pyytää erikseen aluetta tarkastamaan lähettämänsä vastaukset ja tarvittaessa korjaamaan tiedot.

Tiedon revisioituminen

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Tietoihin jälkikäteen tehtävien korjausten vaikutus lukuihin on pääsääntöisesti arvioitu pieneksi.
 

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa tiedonantajien toimittamien tietojen laatu. Tiedonantaja saattaa jättää tiedot toimittamatta tai toimittaa ne puutteellisina tai virheellisinä. Tiedonantajat voivat esimerkiksi ymmärtää kerättävien tietojen sisällön väärin, tehdä virheitä taulukoinnissa tai toimittaa sisällöltään lähintä saatavilla olevaa tietoa, joka ei täytä tilaston tarkempia määritelmiä.

THL tarkistaa tiedot ja pyytää tarvittaessa tarkennuksia tai korjauksia tiedonantajilta. Tyypillisesti tarkennusta kysytään silloin, jos tilaston luvut poikkeavat merkittävästi edellisten vuosien vastaavista tiedoista. Poikkeamat voivat johtua useista syistä, kuten aidoista toiminnan muutoksista, mutta usein poikkeamat selittyvät tietohallinnan ja tiedonkeruuprosessien muutoksilla. Esimerkiksi tiedonkeruun käytäntöjä on voitu muuttaa, tietojärjestelmät voivat olla päivittyneet tai vaihtuneet, tai tietohuoltotöiden myötä päättyneitä asiakkuuksia on voitu sulkea tai poistaa.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tiedot kerätään tilastovuoden päätyttyä tammi-helmikuussa ja pyritään julkaisemaan viimeistään kesäkuussa. Tietojen julkaisua hidastavat puuttuvat tiedot sekä tietojen tarvitsemat korjaukset.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia eri ajanjaksojen ja alueiden välillä, mutta tiedonkeruuprosessien muutokset ja alueelliset eroavaisuudet voivat vaikuttaa vertailukelpoisuuteen. Tiedot eri hyvinvointialueilta ovat periaatteessa vertailukelpoisia, sillä ohjeet ovat olleet yhtenäiset kaikille alueille. Kuitenkin käytännössä vertailtavuus on rajoittunut paikallisista eroista, kuten alueiden poikkeavista tietopoimintakäytännöistä ja eri tapojen käyttämisestä päätöksentekoon ja toteumatietoihin. Näiden erojen vuoksi tietojen vertailukelpoisuus voi olla heikompaa alueiden välillä, erityisesti silloin, kun tiedot perustuvat joko päätöksentekotietoihin tai toteumatietoihin.

Lisäksi eri alueilla palvelujärjestelmät ovat kehittyneet erilaisiksi. Indikaattoreita tulkittaessa onkin otettava huomioon, että sisällöltään vastaavaa palvelua voidaan antaa myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi päihdehuollon osalta palveluita voidaan antaa osassa alueita terveydenhuollon palveluna, jolloin toiminnan tiedot eivät sisälly tähän tilastoon. Myös kasvatus- ja perheneuvonnan kaltaista palvelua voidaan antaa osana terveydenhuoltoa, jolloin palveluiden sisältyminen tähän tilastoon on vaihtelevaa.

Aiemmin useammat tiedot kysyttiin eriteltynä tuottajatyypeittäin (oma tuotanto, julkisyhteisöltä ostettu, muualta ostettu, tuotettu muille). Lisäksi vuoteen 2014 asti kunnilta, kuntayhtymiltä tai valtiolta ostetut palvelut kerättiin erikseen, mutta vuoden 2015 jälkeen yhdistetyssä luokassa julkisyhteisöiltä ostetut palvelut. Tilastovuodesta 2023 alkaen tiedonkeruu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille. Vuoden 2023 tiedot on toimitettu hyvinvointialueilta.

Tilastokeskuksen toimintavuoteen 2014 saakka toteuttaman tiedonkeruun mukaiset tietosisällöt on kuvattu Suomen Kuntaliiton julkaisussa Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset.

Tilaston tietosisältöä päivitetään tarvittaessa. Tilastointiin tehdään muutoksia lähivuosina, kun raportoinnissa voidaan vaiheittain hyödyntää uuden sosiaalihuollon seurantarekisterin tietoja.

Tilaston kokonaisuuteen ovat aiemmin kuuluneet myös varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset vuosina 2015–2020, mutta nämä tiedot kerätään nykyisin Varda-järjestelmällä. Lisäksi vuosina 2015–2019 kotipalvelua saaneet asiakkaat on tilastoitu, mutta vastaavat tiedot kerätään nykyisin Avohilmo-tiedonkeruulla. Vuosina 2015–2020 taloustietojen kerääminen kuului Tilastokeskukselle, mutta taloustietojen kerääminen siirtyi 2022 alkaen Valtiokonttorille.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus - Lapsiperheiden palvelut- ja lastensuojelu

 Vuoden 2024 tilaston erityiskysymykset

Kanta-Hämeen hyvinvointialue ei pystynyt erottelemaan Forssan, Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän tietoja vuoden aikana lapsiperhepalveluiden perhetyössä ja -kotipalveluissa, mutta pystyi tuottamaan kuntien yhteenlasketun summan perheistä. Perheet ovat THL:n toimesta jaettu kuntien kesken samassa suhteessa, kuin ne jakaantuivat tilastovuotena 2023.

Pohjanmaan hyvinvointialue on ilmoittanut, että kasvatus- ja perheneuvonnan vuoden 2024 asiakasmäärät ovat todellisuudessa ilmoitettuja korkeammat. Virheet johtuvat kirjaamisprosessin haasteista.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Taivalkoski pystyi tuottamaan vastaukset koskien lasten ja perheiden avopalvelua vain ajalta 1.1.-31.5.2024. Tyrnävän osalta näitä tietoja ei saatu lainkaan.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ilmoittanut epäluotettavuutta koskien tilastovuoden 2024 tietoja ensikodeista.

Pirkanmaan hyvinvointialueella Ruoveden tiedot koskien perhetyön perheiden (SHL 18§) lukumäärä sisältyvät Virtain tietoihin. Punkalaitumen lapsiperheiden kotipalvelun perheiden ja kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat on kirjattu Sastamalan tietoihin.

Vantaa-Keravan hyvinvointialue korjasi tilastovuoden 2023 tietoja koskien perheitä vuoden aikana lapsiperhepalveluiden kotipalveluissa Vantaan ja Keravan osalta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue korjasi laaja-alaisesti tilastovuoden 2023 tietoja koskien kaikkia kuntakohtaisia tietoja.

Ajallinen vertailukelpoisuus: tiedonkeruun kehitys

Vuoden 2015 sosiaalihuoltolain (1301/2004) muutoksen myötä lisättiin kunnissa lapsiperheiden ehkäiseviä ja kohdennettuja sosiaalipalveluita. Tämän muutoksen seuraamiseksi tiedonkeruuta laajennettiin 2014 uusilla indikaattoreilla.

Tässä yhteydessä myös lopetettiin aiemmin kerätty tieto kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden lapsiperheiden lukumäärästä (Sotkanet-indikaattorit 2037 ja 2911) ja ryhdyttiin keräämään erikseen sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain perusteella annettava kotipalvelutieto. Jälkikäteen voidaan todeta, että aiempi indikaattori vastaa melko hyvin nykyisin kerättävää tietoa ’Perheitä vuoden aikana lapsiperhepalveluiden kotipalveluissa (SHL 19 §)’ kuten kuviosta 1 voidaan todeta.

Kuvio 1. Perheitä kodin- ja lastenhoitopalveluissa. Aikasarja muodostettu yhdistämällä vuoteen 2014 asti kerätty tieto ja vuoden 2014 jälkeen kerätty tieto.

Samaan ajankohtaan ajoittuu myös tiedonkeruun siirto Tilastokeskuksesta THL:ään. Tässä yhteydessä luovuttiin useista lastensuojelun hoitopäiviä koskevista tiedoista, koska vastaavat tiedot olivat saatavissa lastensuojelurekisteristä. Sijoitusten tuottajan tyyppiä kuvaavaa tietoa ei kuitenkaan saada lastensuojelurekisteristä, kuten kuvio 2 havainnollistaa lastensuojelulaitosten osalta.

Kuvio 2. Lastensuojelulaitosten sijoituspäivät tuottajan tyypin mukaan. Aikasarja muodostettu yhdistämällä vuoteen 2014 asti kerätty tieto sekä vastaava tieto lastensuojelurekisteristä vuodesta 2015

Myös kasvatus- ja perheneuvonta- ja ensikotitiedot ilmoitettiin tuottajatyypeittään vuoteen 2014 asti.

Tiedonkeruussa käytettyjä termejä on harmonisoitu vastamaan sosiaalihuollon asiakastietomallin käsitteitä toimintavuodesta 2021 alkaen. Indikaattoreiden nimet on harmonisoitu tiedonkeruussa käytettyihin käsitteisiin vuoden 2022 aikana.

Lastensuojelun perhehoitoa toimeksiantosuhteisesti antavien perheiden lukumäärä tiedot poikkeavat huomattavasti vuodesta 2023 alkaen. Sama perhe voi tarjota perhohoitoa usealle lapselle ja näille lapsilla voi olla useita ns. sijoittajahyvinvointialueita. Tällaisissa tapauksissa sama perhe esiintyy koko maan tilastossa useita kertoja, koska useampi alue ilmoittaa saman perheen.  Vuodesta 2023 eli kun tiedot ilmoitettu hyvinvointialuekohtaisesti, päällekkäisyyksiä on kuitenkin huomattavasti vähemmän, kun ennen vuotta 2023. Muutos on niin merkittävä, että sotkanet-palvelussa on luotu omat indikaattorit kuntatasoille tiedolle (3515, 3510) ja hyvinvointialueiden toimittamalle tiedolle (6416, 6417).

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus – Vammaispalvelut

Vuoden 2024 tilaston erityiskysymykset

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella 561 asiakasta sai vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä kotiinsa. Hyvinvointialue ei pystynyt toimittamaan tietoja ikäluokittain. Jako ikäluokkiin on tehty jakamalla 561 asiakasta ikäluokkiin samassa suhteessa, kuin ne ovat alueella jakaantuneet vuosina 2019–2022.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) tiedot perhehoidosta sisältävät vain toimeksiantosuhteisen pitkäaikaisen perhehoidon. Lyhytaikaista perhehoitoa ei pystytty poimimaan. Lisäksi hyvinvointialue ei pystynyt poimimaan seuraavia tietoja ikäjaoteltuna: vaikeavammaisten palveluasumispalveluja vuoden aikana, vaikeavammaisten liikkumista tukevia palveluja vuoden aikana ja asunnon muutostöitä vuoden aikana. Alue pystyi toimittamaan kysymysten kokonaislukumäärät. THL on jakanut vastaukset ikäluokittain suhteutettuna alueen tilastovuoden 2023 tietoihin.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Kauniaisten kaikki vammaispalveluita koskevat vastaukset on klapsirjattu Espoon lukuihin.

Keski-Uusimaan vastaukset kysymyksessä asiakkaita vammaispalveluiden perhehoidossa 31.12 sisältää vain toimeksiantosuhteisen pitkäaikaisen perhehoidon. Luvuissa ei ole mukana lyhytaikainen perhehoito.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue korjasi laaja-alaisesti tilastovuoden 2023 tietoja.

Pirkanmaan hyvinvointialue korjasi tilastovuoden 2023 tietoja koskien perhehoitoa.

Ajallinen vertailukelpoisuus: tiedonkeruun kehitys

Vuodesta 2021 tiedonkeruussa käytettyjä määritelmiä yhtenäistettiin Sosiaalihuollon asiakastietomallin käsitteisiin. Samassa yhteydessä palveluiden kuvaamisessa siirryttiin enenevästi hyödyntämään palvelutehtäväluokitusta.

Aiemmin tietosisältöä on määritelty sen mukaan minkä lain pohjalta palvelua on myönnetty. Tietojärjestelmillä on kuitenkin haasteita hakea tietoja yhtenäisesti. Joillakin kunnilla on ollut vaikeuksia erotella kehitysvammahuollon asiakkaat mukaan (tai poissulkea erityisesti palveluasumisen osalta). Lisäksi vammaisille henkilöille on myönnetty tässä tiedonkeruussa tarkoitettuja palveluita sosiaalihuoltolain mukaan ja myös näiden palveluiden ilmoittamisessa on kuntakohtaisia eroja.

Vuodesta 2019 tietoihin on sisällytetty myös palvelusetelillä järjestetyt palvelut.  Muutos vaikutti eniten Helsingin tietoihin. Jotkut kunnat olivat sisällyttäneet tietoihin palvelusetelillä tuotettujen palvelujen asiakasmäärät jo ennen muutosta.

Perhehoitolain (263/2015) säätämisen jälkeen, vammaispalveluiden perhehoitoa koskevaa ohjetta täsmennettiin koskemaan perhehoitolain mukaista hoitoa, joka voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja osa- tai ympärivuorokautista. Vuodesta 2023 alkaen perhehoidon hoitopäivät ja perhehoitokotien määrät on kerätty hyvinvointialueittain.  Muutos on niin merkittävä, että sotkanet-palvelussa on luotu omat indikaattorit kuntatasoille tiedolle (3469) ja hyvinvointialueiden toimittamalle tiedolle (6418).

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus – Omaishoidon tuki, liikkumista tukeva palvelu sekä vanhusten perhehoito

Vuoden 2024 tilaston erityiskysymykset

Päijät-Hämeen hyvinvointialue ei pystynyt erottelemaan 65 vuotta täyttäneiden omaishoitajien lukumäärää vuoden aikana, mutta pystyivät poimimaan kaikkien omaishoitajien kokonaismäärän kunnittain. THL on laskenut alueen kuntien (Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) 65 vuotta täyttäneiden omaishoitajien määrän jakamalla omaishoitajat ikäluokkiin samassa suhteessa, kuin ne ovat jakautuneet koko maassa vuosina 2019–2023.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Ruskon luvut koskien kysymystä sosiaalihuoltolain perusteella liikkumista tukevia palveluja saaneet on sisällytetty Raision lukuihin.

Lapin hyvinvointialue ei pystynyt tuottamaan lukuja Posiosta kysymykseen liikkumista tukemista palvelua saaneet.

Pohjois-Pohjanmaan tiedot Merijärveltä koskien kysymystä liikkumista tukevia palveluita on sisällytetty Kalajoen vastauksiin.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue korjasi laaja-alaisesti tilastovuoden 2023 tietoja. 
Pirkanmaan hyvinvointialue korjasi tilastovuoden 2023 tietoja koskien perhehoitoa.

Ajallinen vertailukelpoisuus: tiedonkeruun kehitys

Osa hyvinvointialueista ei kykene toimittamaan omaishoitajien määrää, jolloin indikaattoritarkastelussa vaikuttaa, että kunnassa on omaishoidettavia, mutta ei yhtään omaishoitajaa. Koska omaishoitajien ja omaishoidettavien määrä vastaa pääosin toisiaan (yleensä 0–3 % ero), THL:ssä omaishoitajien määräksi korjataan omaishoidettavien määrä, jos luku puuttuu kokonaan. Omaishoitajien määrä myös korjattu vastaamaan omaishoidettavien määrää, mikäli ero omaishoidettavien määrään on ollut +/- 20 %. Tilastovuonna 2024 omaishoitajien määriä ei jouduttu korjaamaan yllä olevalla tavalla.

Vastaavaa korjausta ei pystytä tekemään yli 65-vuotiaiden omaishoitajien osalta. Tästä syystä omaishoitajien ja yli 65-vuotiaiden omaishoitajien määrää tulisi tarkastella ainoastaan alueilla, joilla myös ilmoitettu yli 65-vuotiaiden hoitajien määrä. Vuoden 2021 osalta 59 prosenttia omaishoitajista oli yli 65-vuotiaita niissä kunnissa, jotka pystyivät ilmoittamaan tiedot.

Kotipalvelutietoja kerättiin osana tiedonkeruuta 2015–2019.

Vuoteen 2022 asti kerättiin tukipalveluita koskevia tietoja. Tietojen määrittelyyn ja hakeminen tilastokäyttöön ei ollut vakiintunutta, jolloin määrittelyn muutoksilla, uusilla tietojärjestelmillä tai työntekijöiden vaihtumisella oli suuriakin muutoksia. Sen vuoksi tukipalveluita koskeviin tietoihin on suhteuduttava varauksella. Esimerkiksi vuodesta 2021 alkaen tukipalveluita koskien tietoihin pyydettiin sisällyttämään myös palvelusetelitiedot aiemmista vuosista poiketen.

Vuoteen 2019 asti tiedonkeruussa kysyttiin tietoja kotipalveluista. Tietojen kerääminen lopetettiin, koska jossain määrin vastaavia tietoja oli saatavissa Avohilmo-tiedokeruusta. Kotipalvelukäynnit tietokantaraportilla.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus – Päihdehuolto

Osa hyvinvointialueista järjestää päihdepalvelut kokonaan tai osittain terveydenhuollossa, eivätkä ne siten toimita tietoja sosiaalipalveluiden toimintatilastoon.

Päihdehuollon lakimuutokset ovat siirtäneet päihdehoidon painopistettä terveydenhuoltoon, mikä on pienentänyt päihdehoidon vuoden 2023 asiakasmääriä huomattavasti.

Päihdehuollon tiedonkeruu uudistettiin kokonaan vuodelle 2024 vastamaan nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Uudet kysymykset olivat tilastovuoden 2024 vastaajille vapaaehtoisia ja heiltä pyydettiin palautetta niiden toimivuudesta. Uusia tietoja ei julkaista Sotkanet-palvelussa vielä huhtikuussa 2025.

Muutokset tiedonkeruussa:

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana A-klinikoilla
→ Vuodesta 2024: Sosiaalihuollon aikuisten avomuotoinen päihde- ja riippuvuustyö, asiakkaiden ja käyntien lukumäärää

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana nuorisoasemilla
→ Vuodesta 2024: Sosiaalihuollon nuorten avomuotoinen päihde- ja riippuvuustyö, asiakkaiden ja käyntien lukumäärää

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana ensisuojissa
→ Tiedonkeruu lopetettu

Hoitovuorokaudet ensisuojissa, eriteltynä tuotantotavoittain
→ Tiedonkeruu lopetettu

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana katkaisuhoitoasemilla
→ Tiedonkeruu lopetettu

Hoitovuorokaudet katkaisuhoitoasemilla, eriteltynä tuotantotavoittain
→ Tiedonkeruu lopetettu

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana kuntoutuslaitoksissa
→ Tiedonkeruu lopetettu

Hoitovuorokaudet kuntoutuslaitoksissa, eriteltynä tuotantotavoittain
→ Tiedonkeruu lopetettu

Asukkaita 31.12. päihdeongelmaisten palvelu- ja tukiasunnoissa
→ Tiedonkeruu lopetettu

Asukkaita 31.12. mielenterveysongelmaisten palvelu- ja tukiasunnoissa
→ Tiedonkeruu lopetettu

Lisäksi tiedonkeruuseen lisättiin kysymys: 
→ Vuodesta 2024: Päihteitä käyttäville tarkoitetut päiväkeskukset, asiakkaiden ja käyntien lukumäärää

Lisäksi päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaita ja hoitovuorokausia koskevat tiedot pyydettiin hyvinvointialuekohtaisesti, eikä enää kotikunnan perusteella.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet. 
 

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.

Sosiaalipalveluiden koontitilastosta ei julkaista erillistä tilastoraporttia vaan laaja-alaisesti erilaisia Sotkanet-indikaattoreita ja Kuva-mittareita.

Tilastojen julkaisukalenteri.
 

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Tilastovuonna 2024 hyvinvointialueiden kyvykkyys toimittaa tilaston vaatimia laaja-alaisia tietoja parani huomattavasti verrattuna edellisvuoteen sekä aikaan ennen hyvinvointialueita.

Erityiskysymykset on käsitelty erikseen kunkin teeman osalta osiossa Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

Huomiot tilaston käytössä

Sosiaalipalveluiden toimintatilaston tiedoille on aina ollut tyypillistä alueittainen ja teemakohtainen vaihtelu. Yksittäisen indikaattorin yksittäistä vuotta kuvaavissa tiedoissa voi olla liiallista heittelyä, mutta tiedot ovat silti hyödyllisiä trendien ja suuruusluokan kuvaamisessa.

Näin voit hyödyntää tilaston tietoja:

• Miten koko maan tiedot ovat kehittyneet edellisinä vuosina? Jos kehitys on ollut tasaista, muutoksia palvelutarjonnassa tai tietojen määrittelyssä on todennäköisesti ollut vähemmän. Huomaathan, että vakaa koko maan keskiarvo voi piilottaa suuriakin vastakkaisia alueellisia muutoksia.
• Onko hyvinvointialueiden välillä suuria alueellisia eroja? Lähes kaikille sosiaalipalveluille on ominaista huomattavat erot palveluiden yleisyydessä siten, että hyvinvointialueella, jolla asiakkaita on eniten, asiakkaita on puolet enemmän kuin alueella, jolla asiakkaiden määrä on vähäisin. Onko eroissa vielä tätäkin suurempia, moninkertaisia eroja
• Miten hyvinvointialueen tai sen kuntien tiedot ovat kehittyneet viime vuosina? Jos muutokset ovat olleet hyvin suuria, THL on pääosin pyytänyt tarkistamaan tietoja. Tarkistuksilla pyritään varmistamaan, ettei tietojen syötössä ole tapahtunut mm. näppäilyvirheitä tai että alueen tiedot eivät jää kokonaan puuttumaan. Jos luotettavia tietoja ei ole saatavissa, hyvinvointialueen kanssa on voitu sopia, että hyödynnetään edellisen vuoden tietoja.