Perusterveydenhuollon avohoito
Laaturaportti
- Yleiskuvaus
- Tilaston tietosisältö
- Tilastoprosessi
- Tilaston laadun tarkastelu
- Toimintavaltuudet
- Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
- Tilastollinen tietosuoja
- Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset
1. Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
Perusterveydenhuollon avohoito -tilasto sisältää tiedot perusterveydenhuollon hoitotapahtumista ja asiakkaista julkisessa terveydenhuollossa. Julkisella terveydenhuollolla tarkoitetaan tässä tilastossa hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia, Ahvenanmaata, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä (YTHS), vankiterveydenhoitoa, sotilaslääketieteen laitosta, vastaanottokeskusten terveydenhoitoa sekä A-klinikkasäätiötä. Mukana tilastossa on myös julkisen sektorin hankkimat ostopalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta.
Perusterveydenhuollon tietoja on kerätty vuoteen 2011 saakka erilaisilla vuositason kyselyillä palveluntuottajilta. Vuodesta 2011 lähtien tilaston tietopohjana on ollut perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo-rekisteri), johon tiedot kerätään hoitotapahtumatasolla palveluntuottajien potilastietojärjestelmistä.
Tilastoraportti ja perusterveydenhuollon Sotkanet-indikaattorit julkaistaan kerran vuodessa. Julkaisuajankohtien välillä perusterveydenhuollon hoitotapahtumista on saatavissa yleensä kuukausittain päivittyviä tietokantaraportteja. Tilastoraportissa ja indikaattoreissa julkaistavat tiedot ovat poimintahetken mukaisia ja ne voivat muuttua tietokantaraporteilla, sillä tiedot päivittyvät Avohilmo-rekisteriin jatkuvasti.
Relevanssi
Perusterveydenhuollon avohoidon tilasto sisältää tietoja perusterveydenhuollon toiminnasta. Tilasto sisältää tietoja palvelujen käytöstä alueittain, palvelumuodoittain ja yhteystavoittain. Toiminta asiakkaittain sisältää tietoja asiakkaan iän ja sukupuolen mukaan.
Tilasto on tarkoitettu toiminnan seurannan, arvioinnin, valvonnan ja ohjauksen tueksi terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa terveyskeskusten palvelutuotannosta Suomessa.
Tilaston pohjana olevan hoitoilmoitusrekisterin tietosisältöä ja tiedonkeruuta sekä raportointia kehitetään yhteistyössä tiedontuottajien ja käyttäjien kanssa.
2. Tilaston tietosisältö
Tilaston ja Avohilmo-rekisterin tietosisältö kuvataan terveydenhuollon hoitoilmoitusoppaassa (ns. Hilmo-opas). Avohilmo-rekisteriin lähetetään tiedot kaikista perusterveydenhuollon hoitotapahtumista ajantasaisesti. Hoitotapahtumat sisältävät tietoa asiakkaasta, asiakkaan vastaanottaneesta terveydenhuollon ammattihenkilöstä, hoidon ajankohdasta sekä hoitoon liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi käynnin syyt, diagnoosit ja lääkitykset.
Alueelliset tiedot esitetään hyvinvointialeittain. Hyvinvointialueet perustuvat asiakkaan asuinkuntaan hoitotapahtuman hetkellä. Tilastossa esitettävät ikäryhmittelyt perustuvat asiakkaan ikään hoitotapahtuman toteutumishetkellä.
3. Tilastoprosessi
Lähdeaineistot
Perusterveydenhuollon avohoito -raportin lähdeaineistona on perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo-rekisteri). Väestötietona on käytetty Tilastokeskuksen väestötiedoista tilastovuoden viimeisen päivän asukaslukumääriä.
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedot perustuvat terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemiin kirjauksiin. jotka toimitetaan palveluntuottajien potilastietojärjestelmistä Avohilmo-rekisteriin yleensä kerran vuorokaudessa tapahtuvalla automaattisella tietopoiminnalla. Hoitotapahtuman tietoja voidaan korjata tai täydentää jälkikäteen potilastietojärjestelmään, jolloin tieto päivittyy myös Avohilmo-rekisteriin.
Tietojen validointi
Avohilmo-rekisteriin otetaan vastaan potilastietojärjestelmistä lähetetyt hoitotapahtumien tiedot sellaisenaan. Hoitotapahtuman tietoja ei vastaanotettaessa muokata kuin henkilötunnuksen salakirjoituksella. Hoitotapahtuman tiedot hylätään vain muutaman oleellisen tiedon puuttuessa tai ollessa virheellinen.
Vastaanotosta lähetetään palveluntuottajalle suppea kuittaus, joka sisältää tiedot vastaanotettujen ja hylättyjen tietueiden lukumäärästä sekä joidenkin oleellisten luokitusten puutteista tai virheistä.
THL tuottaa Avohilmo-rekisteristä joka yö tietokantaraportteja, joista palveluntuottajien tulisi tarkistaa omia tietojaan.
THL tarkastaa pääsääntöisesti palveluntuottajittain lähetettyjen tietojen määriä ja ottaa yhteyttä palveluntuottajaan 2–3 viikon päästä, jos tietojen määrässä on huomattavia puutteita. Vuosittaiset tiedot tarkastetaan perusteellisemmin tilastovuoden valmistuttua maalis-huhtikuussa tilastovuotta seuraavana vuotena.
Tietoja korjataan pääsääntöisesti suoraan asiakkaiden potilastietojärjestelmiin, josta korjatut tiedot lähetetään uudelleen Avohilmo-rekisteriin. Tietoja korjataan suoraan rekisteriin, ilman potilastietojärjestelmän kautta tullutta korjausta vain poikkeustapauksissa.
Tiedon käsittely
Tähän tilastoon tiedot on saatu kerran kuukaudessa päivitetyistä tietokantaraporteista tai suoraan poimimalla rekisterin hoitotapahtumista. Tilastoraportissa käytetyt luokitukset perustuvat Koodistopalvelimella oleviin luokituksiin tai niistä ryhmittelemällä tässä tilastoraportissa oleviin taulukoihin.
Tiedon revisioituminen
Avohilmo-rekisterin tiedonkeruu on ajantasaista ja palveluntuottajat voivat tarvittaessa korjata tai täydentää aiemmin lähettämiään tietoja tai lähettää takautuvasti aiemmin puuttuneita tietoja. Tyypillisesti vuosittaisten aikasarjojen viimeistä edellinen vuosi muuttuu jonkin verran (1–2 % volyymista) ja sitä edellinen vuosi vähän.
4. Tilaston laadun tarkastelu
Tarkkuus ja luotettavuus
Tämän tilaston lähteenä olevaan Avohilmo-rekisteriin saadaan hoitoilmoitukset kaikilta julkisen sektorin palvelunjärjestäjiltä ja -tuottajilta. Palveluntuottajien tulisi seurata tietojensa määrää ja laatua THL:n julkisista tietokantaraporteista, esimerkiksi kerran vuorokaudessa päivittyvistä niin sanotuista pikaraporteista.
Tässä raportissa esitettävät tiedot ovat juuri niin laadukkaita ja kattavia, miten terveydenhuollon ammattilaiset ovat ne potilastietojärjestelmiin kirjanneet ja miten kirjatut tiedot on toimitettu potilastietojärjestelmistä Avohilmo-rekisteriin. THL tukee julkisia palvelunjärjestäjiä ja potilastietojärjestelmätoimittajia tietojen laadun parantamisessa tuottamalla ohjeita, osallistumalla kirjaamisen verkostoihin, järjestämällä yhteistyökokouksia sekä tuottamalla ajantasaisia tietokantaraportteja.
Pidempiaikaisia ongelmia tietojen kattavuudessa ja laadussa on ollut potilastietojärjestelmän vaihtamisen takia Vantaalla alkaen 2019 ja Helsingissä ja Keravalla vuodesta 2021 alkaen. Tietojen puute oli suurimmillaan 2022, jolloin puutteiden vaikutus koko maan tasolla oli noin 7 prosenttia.
Julkisen sektorin ostopalveluna hankkimissa palveluissa tiedetään olevan puutteita, joiden suuruutta ei tarkasti tiedetä. Vuoden 2024 tilastoraportin laatupoikkeamista on oma osio tässä laaturaportissa (alaluku 8).
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Perusterveydenhuollon avohoito -tilastoraportti julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavana vuonna. Perusterveydenhuollon avohoidon toiminnasta julkaistaan lisäksi säännöllisesti, pääsääntöisesti kerran kuukaudessa päivittyviä tietokantaraportteja.
Tilaston lähteenä oleva Avohilmo-rekisteri päivittyy ajantasaisesti pääsääntöisesti kerran vuorokaudessa palveluntuottajien lähettämillä hoitoilmoitustiedoilla.
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Perusterveydenhuollon avohoidon käyntitiedot (Avohilmo) tulivat osaksi hoitoilmoitusjärjestelmän tiedonkeruuta vuonna 2011. Avohilmo-tiedonkeruu korvasi vuonna 2002 aloitetun Notitia-tallennussovelluksella toteutetun tiedonkeruun ja samalla tiedonkeruu muuttui vuositasoisesta kyselystä hoitotapahtumatasoiseksi, suoraan potilastietojärjestelmistä tapahtuvaksi tiedonsiirroksi.
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon avohoitokäyntien sekä terveyskeskusten vuodeosastojen tiedot raportoitiin samassa tilastoraportissa tilastovuosilta 2011–2014.
Tilastovuodesta 2015 lähtien perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon avohoitokäyntien tiedot raportoidaan yhdessä tilastoraportissa vuosittain ja terveyskeskusten vuodeosastojen tiedot voidaan julkaista erillisenä tilastoraporttina tai yhdessä erikoissairaanhoidon tilastoraportin kanssa.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) alkoi toimittaa korkeakouluopiskelijoiden hoitotapahtumia vuonna 2018. Vuodesta 2022 alkaen myös ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto siirtyi kunnilta (hyvinvointialueilta) YTHS:n järjestämiksi, mikä lisäsi YTHS:n hoitotapahtumien määrää.
Yksityiset työterveyshuollon palveluntuottajat alkoivat tuottamaan tietoja vuodesta 2020 lähtien Avohilmo-tiedonkeruuseen. Työterveyshuollon tietoja ei raportoida tässä tilastoraportissa.
Yksityiset palveluntuottajat aloittivat tietojen toimittamisen Avohilmo-rekisteriin vuosien 2020–2022 aikana. Yksityisten palveluntuottajien tiedot saadaan suurimmilta valtakunnallisilta palveluntuottajilta ja THL:n hallintopäätös on velvoittanut vuodesta 2024 kaikkia lääkäripalveluja tuottavia palveluntuottajia toimittamaan hoitotapahtumiensa tiedot Avohilmo-rekisteriin. Yksityisten palveluntuottajien hoitotapahtumat eivät ole mukana tässä tilastoraportissa lukuun ottamatta julkisten palvelunjärjestäjien hankkimia ostopalveluja.
Tässä tilastoraportissa raportoidaan pääsääntöisesti vain läsnä- ja etäasiointeina toteutuneita hoitotapahtumia. Lisäksi raportoidaan ammattihenkilöiden välisten konsultaatioiden määrää. Näiden lisäksi vuosittain kirjattiin miljoonia muita tapahtumia, joissa asiakkaan kohtaamista ei tapahdu. Näitä ovat esimerkiksi ammattihenkilöiden väliset neuvottelut ja asiakkaan asioiden hoitaminen esimerkiksi lääkereseptin uusimiseen, laboratoriovastauksen tarkastamiseen tai lähetteen laatimiseen liittyen. Nämä yhteystavat ovat mukana liitetiedostojen taulukoissa. Tilastoraportissa ei ole mukana yhteisötilaisuuksia.
Etäasioinnit lisääntyivät vuoden 2020 jälkeen, joka vaikuttaa tilastoraportin vertailukelpoisuuteen sitä edeltäviin vuosiin verrattuna. Lisäksi ammattihenkilöiden väliset konsultaatiot ovat lisääntyneet.
5. Toimintavaltuudet
Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia. Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta antaa THL:lle myös oikeudet hyödyntää tehtävissään mm. Väestötietojärjestelmän ja Tilastokeskuksen kuolemansyytietoja.
6. Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
THL julkaisee Avohilmo-rekisteristä saatavia hoitotapahtumien tietoja erilaisissa tilastoraporteissa ja Sotkanet-indikaattoreina säännöllisesti vuosittain sekä tietokantaraporteilla kuukausittain tai vuorokausittain. Raportit löytyvät THL:n verkkosivuilta.
7. Tilastollinen tietosuoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018).
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) (Finlex) Tilastolaki (280/2004) (Finlex)
Tilastolaki (Finlex)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) (Finlex)
EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679 (EU)
Tietosuojalaki (1050/2018) (Finlex)
THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi rajattuihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki tietoja käsittelevät THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen.
Rekisterin tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.
Tietosuojailmoitus Avohilmo (THL)
8. Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset
Avohilmo-rekisterin tiedon kattavuus
Avohilmo-rekisteriin lähetetään hoitoilmoituksia hoitotapahtumista yleensä joka päivä. 9.5.2025 mennessä näytti siltä, että vuoden 2024 hoitotapahtumat on saatu rekisteriin lähes koko maasta ja tiedot ovat vertailukelpoisia edellisiin vuosiin nähden.
Kuitenkin Helsingin kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on viime vuosina ollut virheellisiä ja puutteellisia tietoja Avohilmo-rekisterissä johtuen uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotosta. Näitä tietoja on pyritty korjaamaan koko ajan lähettämällä tietoja takautuvasti uudelleen.
Helsingissä ja Keravalla uusi potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön 2021 keväällä. Koska vuosi 2020 oli poikkeuksellinen koronapandemian takia, oikeampana vertailuvuotena on pidetty Helsingin ja Keravan osalta vuotta 2019, mikä on aikasarjana linjassa aiempiin vuosiin nähden ja mikä on yhdessä alueen kanssa aikoinaan todettu vastaavan alueen omaa näkemystä hoitotapahtumien määrästä. Vantaalla uusi potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön jo vuonna 2019 keväällä ja oikeana pidetty vertailuvuosi on 2018.
Suurimmillaan vajaus näiden palveluntuottajien osalta oli vuonna 2022. Silloin puuttuvien hoitotapahtumien määrä oli noin 1,7 miljoonaa, mikä on noin 5 prosenttia vuoden 2022 koko maan läsnä- ja etäkontakteina toteutetuista hoitotapahtumista.
9.5.2025 Helsingin osalta vuonna 2024 läsnä- ja etäkontaktien määrä näyttäisi olevan samalla tasolla vertailuvuoteen 2019 verrattuna. Vantaalla vuoden 2024 läsnä- ja etäkontaktien määrä on noin 19 prosenttia pienempi kuin vertailuvuonna 2018. Keravalla vuoden 2024 läsnä- ja etäkontaktien määrä on 31 prosenttia pienempi kuin vertailuvuonna 2019.
9.5.2025 Avohilmo-rekisterin tilanteen mukaan vuonna 2024 läsnä- ja etätapahtumien vajaus oli noin 270 000 hoitotapahtumaa, mikä oli koko maan läsnä- ja etätapahtumien määrästä (noin 32 miljoonaa kontaktia) alle 1 prosentti.
Suun terveydenhuollossa Helsingin, Vantaan ja Keravan tiedoissa ei ollut puutteita.
