Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus

Tässä laatuselosteessa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin Suomen virallisen tilaston (SVT) laatuselostesuosituksen mukaan.

Tilastotietojen relevanssi

Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset 2020 tilastoraportin tulokset perustuvat FinLapset -kyselytutkimuksen vuonna 2020 toteutettuun tiedonkeruuseen. Tarkastelussa ovat noin 3‒6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa FinLapset -kyselytutkimuksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia. FinLapset -kyselytutkimus toteuttaa tätä tehtävää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä osalta. Tietoa kerätään lapsiperheiden hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä, elintavoista, kasvuympäristön turvallisuudesta, sekä palvelujen ja tuen tarpeesta, saatavuudesta ja riittävyydestä.

Tietoa voidaan hyödyntää lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja raportoinnissa sekä lapsiperhepalvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä kunnissa, maakunnissa sekä kansallisella tasolla. Tuloksia voidaan hyödyntää myös valtakunnallisen ohjauksen seurannassa ja politiikkapäätösten arvioinnissa.

Menetelmäkuvaus

FinLapset -kyselytutkimus toteutettiin koko maassa ja se kohdistui 3–6 kuukauden ikäisiin vauvoihin ja 4-vuotiaisiin lapsiin perheineen.

FinLapset -kyselytutkimus käynnistettiin nimellä Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus. Vuonna 2017 toteutettiin vauvaperheiden terveyttä, hyvinvointia ja palveluja koskeva pilottitutkimus kuuden maakunnan alueella. Vuonna 2018 toteutettiin ensimmäinen 4-vuotiaisiin lapsiin perheineen kohdistuva kansallinen tiedonkeruu ja tähän ikäryhmään keskittyvä tilastoraportti julkaistiin vuonna 2019. Vuonna 2018 perheitä pyydettiin osallistumaan tutkimukseen lapsen terveystarkastuksen yhteydessä lastenneuvolassa ja tietoa kerättiin myös lastenneuvolan terveydenhoitajilta.

Vuodesta 2020 alkaen tiedonkeruu on toteutettu vain vanhemmille suunnattuna postikyselynä. Jatkossa vauvojen ja 4-vuotiaiden lasten perheiden tiedonkeruut on tavoitteena toteuttaa joka neljäs vuosi, seuraavan kerran vuonna 2024.

Vuoden 2020 tiedonkeruun kohderyhmään kuuluvien vauvojen vanhempien henkilötiedot poimittiin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietojärjestelmästä. Poimintakriteereiksi määriteltiin kaikkien niiden pyydetyillä aikaväleillä syntyneiden vauvojen huoltajien tiedot, joilla oli vakinainen osoite. Tiedot sisälsivät vauvan henkilötunnuksen sekä vanhemman nimi- ja osoitetiedot, syntymävuoden ja -valtion, sukupuolen, siviilisäädyn ja äidinkielen sekä otoksesta neljä alkaen myös asiointikielen. Tiedot eivät sisältäneet vanhemman henkilötunnusta.

Vuoden 2020 tiedonkeruussa tehtiin kuusi erillistä kokonaisotospoimintaa: kolme keväällä ja kolme syksyllä 2020. Jokainen poiminta sisälsi tietyn neljän viikon aikana syntyneiden vauvojen vanhempien tiedot. Vauvojen syntymäaikavälit olivat: 25.11.2019–16.2.2020 (kevään otokset) ja 20.4.‒12.7.2020 (syksyn otokset). Vanhempia lähestyttiin ensimmäisen kerran silloin, kun otoksen nuorin vauva oli 12 viikkoa ja vanhin 16 viikkoa.

Vauvan molemmille vanhemmille lähetettiin kaikki tutkimusmateriaali postitse ja henkilökohtaisena. Ensimmäiseksi vanhemmille lähetettiin kutsukirje, joka sisälsi osoitteen verkkolomakkeelle sekä henkilökohtaisen tunnuksen ja salasanan lomakkeelle kirjautumista varten. Kutsukirjeessä kerrottiin myös tutkimuksen tarkoituksesta, sisällöstä ja tietosuojasta sekä mahdollisuudesta osallistua arvontaan kyselyyn vastattaessa.

Tarvittaessa vanhemmille lähetettiin kolme muistutusta vastaamisesta. Ensimmäisen ja kolmannen muistutuksen yhteydessä lähetettiin paperinen kyselylomake. Jokainen muistutus sisälsi tunnukset verkkolomakkeella vastaamiseen.

Tiedonkeruu käynnistyi 12.3.2020, jolloin ensimmäiseen otokseen kuuluville vanhemmille lähetettiin kutsukirje. Vanhempien lähestymiset toteutettiin 12.3‒8.7.2020 (kevään koko-naisotokset) ja 5.8.–8.12.2020 (syksyn kokonaisotokset) välisenä aikana. Tutkimusaineistoon otettiin mukaan kaikki viimeistään 12.1.2021 palautuneet vastaukset. Tällöin viimeisen otoksen vanhin vauva oli kuuden kuukauden ikäinen.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin lahjoituksena saatuja suomalaisia vauvanvaatteita. Arvonnan tavoitteena oli lisätä vastausaktiivisuutta. Arvontaa varten haettiin ja saatiin lupa THL:n Tutkimuseettiseltä työryhmältä sekä THL:n johdolta. Arvonta tehtiin kuudessa osassa: ensimmäinen 27.4.2020 ja viimeinen 2.2.2021.

Vanhempien kyselylomakkeiden sisältö oli pääosin yhdenmukainen molemmille vanhemmille. Synnyttäneen vanhemman lomakkeessa oli lisäksi kysymyksiä imetyksestä ja ehkäisystä ja toisen vanhemman lomakkeessa työn ja perheen yhteensovittamisesta. Molempien vanhempien kyselylomakkeisiin lisättiin 31.7.2020 kysymyksiä koronaepidemiasta (vastanneita yhteensä 7570, joista synnyttäneitä vanhempia 4574 ja toisia vanhempi 2996). Vanhemmilla oli mahdollisuus vastata kyselylomakkeeseen suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, englanniksi, venäjäksi, somaliksi tai arabiaksi. Kyselylomakkeet ovat katsottavissa THL:n verkkosivulla thl.fi/finlapset.

Palautetut paperiset kyselylomakkeet tallennettiin optisesti. Optisen tallennuksen yhteydessä vastauksiin tehtiin loogiset tarkistukset ja myös ennalta annettujen ohjeiden mukaisia standardisointeja esimerkiksi virheellisesti vastattujen kohtien osalta. Tutkimusaineisto tarkistettiin mahdollisten virheiden, puutteiden ja epäloogisuuksien havaitsemiseksi. Verkkolomakkeiden vastaukset kerättiin THL:n lomakepalvelun kautta.

Vanhempien kyselytutkimusten tiedot tullaan yhdistämään lapsen henkilötunnuksen avulla rekistereistä saataviin tietoihin tietosisällön laajentamiseksi sitä mukaa, kun rekisteritiedot valmistuvat ja luvat saadaan rekisterinpitäjiltä. Käytettäviä rekistereitä ovat syntyneiden lasten rekisteri (3‒6 kk), hoitoilmoitusrekisterit, epämuodostumarekisteri (4 -v.) ja lastensuojelurekisteri (4 -v.), Kelan lapselle myöntämät hoitotuki-, lääkeosto- ja lääkekorvaustiedot ja lapsen vuoksi myönnetyt perhevapaat sekä Kanta-tiedot (lapselle kertyneet merkinnät Kantaan). Kysely- ja rekisteriaineiston yhdistettyjä tuloksia tullaan julkaisemaan erillisissä julkaisuissa. Tietosuojailmoitus on luettavissa THL:n verkkosivulla thl.fi/finlapset.

Tiedonkeruuta on THL:n lisäksi rahoitettu valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetulla THL:n koordinoimalla rahoituksella.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Liitetaulukoissa 1a ja 1b on kuvattu Tilastokeskukselta tilatun erillisaineiston avulla DVV:ltä tilattujen kokonaisotosten kattavuutta. Tilastokeskuksen erillisaineisto sisältää vuoden 2020 tutkimusotoksia vastaavilla aikaväleillä syntyneiden vauvojen vanhempien lukumäärät ja ikäryhmittäiset koulutustiedot koko maassa ja alueittain aggregaattitasolla. Lakimuutoksesta johtuen lasten huoltokäsittely muuttui väestötietojärjestelmässä ja muutostyö oli DVV:llä otosten poimintojen aikana kesken, minkä takia suoramarkkinointikielto ja vanhemman asumisjärjestelyt vaikuttivat poimintaan. Vertailun perusteella DVV:n otosten kattavuus oli naisilla 87 prosenttia ja vaihteli maakunnissa 84‒99 prosentin välillä. Miehillä vastaava osuus oli 81 prosenttia ja maakunnittainen vaihtelu välillä 77‒90 prosenttia.

FinLapset 2020 -kyselytutkimuksen kuusi kokonaisotosta muodostuivat DVV:n toimittamista tietyn neljän viikon aikana syntyneiden vauvojen vanhempien tiedoista, joihin poimittiin lapsen kanssa samassa osoitteessa asuvat huoltajat, joilla ei ollut suoramarkkinointikieltoa. Kun DVV:n toimittamissa kokonaisotoksissa otettiin huomioon monikkoperheiden vanhemmat siten, että vanhempi oli mukana vain yhden kerran, muodostui tutkimusotos, jossa oli synnyttäneitä vanhempia 17 964 (53 %) ja toisia vanhempia 16 112 (47 %). Vastausaktiivisuus oli synnyttäneillä vanhemmilla 50 prosenttia ja toisilla vanhemmilla 36 prosenttia. Liitetaulukoissa 2a, 2b ja 2c on kuvattu vastausaktiivisuus vanhemmuuden, vastaustavan ja taustatekijöiden mukaan. Liitetaulukossa 3 on verrattu vastanneiden vanhempien koulutusta Tilastokeskukselta tilatun erillisaineiston koulutusjakaumaan.

Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 8 977 synnyttänyttä ja 5 843 toista vanhempaa. Liitetaulukoissa 4a ja 4b on kuvattu vastaajien ja vastaamattomien lukumäärät ja osuudet taustatekijöiden mukaan.

Vauvoja tutkimusotoksen vanhemmilla oli yhteensä 19 382, joista tyttöjä oli 9 536 ja poikia 9 846. Monikkolasten vanhempia ohjeistettiin vastaamaan ensimmäisenä syntyneen vauvan osalta. Lasta koskevat rekisteritiedot tullaan yhdistämään ensimmäisenä syntyneeseen vauvaan. Vauvoista 14 694:llä (76 %) oli otoksessa kaksi vanhempaa, 3 270:llä (17 %) vain synnyttänyt vanhempi ja 1 418:lla (7 %) vauvalla vain toinen vanhempi.

Aineiston edustavuus

Tutkimukseen vastasi yhteensä 14 820 vanhempaa (Liitetaulukot 2a, 2b, 2c, 4a ja 4b). Verkkolomakkeella vastasi 10 088 (29,6 %) ja paperilomakkeella 4 732 (13,9 %) vanhempaa. Vastausaktiivisuudeksi saatiin synnyttäneillä vanhemmilla 50,0 ja toisilla vanhemmilla 36,3 prosenttia. Synnyttäneet vanhemmat osallistuivat tutkimukseen toisia vanhempia useammin (50,0 % vrt. 36,3 %). Vastausaktiivisuus vaihteli ikäryhmittäin, sillä tutkimukseen osallistuivat eniten 30–39-vuotiaat. Vastausaktiivisuus vaihteli myös alueiden välillä (40–49 %). Aktiivisimmin vastattiin Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla (49 %). Pienimmät vastausaktiivisuudet olivat Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa (40 % ja 41 %). Vanhemman syntymämaan mukaan tarkasteltuna vastausaktiivisuus oli Suomessa syntyneillä 46 prosenttia ja muualla kuin Suomessa syntyneillä 32 prosenttia. (Liitetaulukot 2a, 2b, 2c, 4a ja 4b.)

Vanhempien koulutusta verrattiin Tilastokeskukselta tilattuun erillisaineistoon, joka sisälsi v. 2020 tutkimusotoksia vastaavilla aikaväleillä syntyneiden vauvojen vanhempien aggregaattitason tiedot. Erillisaineistossa monikkoperheiden vanhemmat aiheuttavat ylipeittoa, sillä aineistoon poimittiin kaikkien määritellyllä aikavälillä syntyneiden vauvojen vanhemmat huomioimatta sitä, onko vanhemmalle syntynyt yksi tai useampia vauvoja. Vanhemmat, joilla on perusasteen tai toisen asteen tutkinto vastasivat harvemmin kuin vanhemmat, joilla on ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto. (Liitetaulukko 3.)

Vastaamatta jättäneistä synnyttäneistä vanhemmista alle 30-vuotiaita oli 40 prosenttia, 30–39-vuotiaita 54 prosenttia ja 40-vuotiaita tai sitä vanhempia 6 prosenttia. Toisilla vanhemmilla vastaavat luvut olivat 26, 58 ja 16 prosenttia. Keski-ikä oli vastaamatta jättäneillä synnyttäneillä vanhemmilla 31,0 (SD 5,5) ja toisilla vanhemmilla 33,7 (SD 6,2) vuotta. Ulkomaalaistaustaisia oli vastaamatta jättäneistä synnyttäneistä vanhemmista 22 prosenttia ja toisista vanhemmista 18 prosenttia. Vastaamatta jättäneiden keski-ikä ei poikennut vastanneiden keski-iästä, mutta vastaamatta jättäneissä oli enemmän nuorempiin ikäluokkiin kuuluvia ja ulkomaalaistaustaisia vanhempia kuin vastanneissa vanhemmissa. (Liitetaulukot 4a ja 4b.)

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

FinLapset -kyselytutkimuksen perustulokset valmistuvat noin kahden kuukauden kuluessa tiedonkeruun loppumisesta.

Tietojen saatavuus, läpinäkyvyys ja selkeys

FinLapset -kyselytutkimuksen kansalliset, maakunta- ja kuntakohtaiset tulokset julkaistaan tilastokuutioina ja tulostiivisteinä THL:n tiiviste- ja kuutiokäyttöjärjestelmässä (TIKU) verkkosivulla: thl.fi/finlapsetkysely/tulokset. Tilastokuutioissa ja tulostiivisteissä julkaistaan myös indikaattorin muodostamisessa käytetyn kysymyksen vastausjakauma.

Tilastojen vertailukelpoisuus

FinLapset -kyselytutkimuksen tulokset raportoidaan indikaattoreina. Vauvaperheiden hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista osa on yhdenmukaisia vuoden 2017 pilottitutkimuksen ja osa vuoden 2018 nelivuotiaisiin lapsiin perheineen kohdistuneiden tiedonkeruiden indikaattoreiden kanssa. Koska tiedonkeruumenetelmät olivat osin erilaisia, vertailukelpoisuutta voidaan pitää vain suuntaa antavana.

Selkeys, eheys ja yhtenäisyys

FinLapset-kyselytutkimuksen tiedonkeruun lomakkeilla on pysyviä osia, joita voidaan täydentää harvemmin kerättävillä moduuleilla. Pysyviä osia ovat keskeiset lapsiperheiden hyvinvoinnin, terveyden ja palvelujen saatavuuden kysymykset. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa aikasarjojen muodostamisen ja ajassa tapahtuvien muutosten tarkastelun. Moduulien avulla voidaan tarkastella tarkemmin jotakin tiettyä aihealuetta tai lisätä kysymyksiä tarpeen mukaan ajankohtaisista ilmiöistä.