Lähisuhdeväkivalta

Laatuseloste

Tilastotietojen relevanssi

Tämä tilastoraportti on järjestyksessä kolmas THL:n julkaisema lähisuhdeväkivaltatilasto. Edellinen julkaistiin vuonna 2021 (Lähisuhdeväkivalta 2019). Raportti julkaistaan jatkossa kahden vuoden välein sitä sisällöllisesti kehittäen.

Tilastoraportti kokoaa yhteen vuotta 2021 koskevaa tilasto- ja tutkimustietoa lähisuhdeväkivallasta Suomessa. Lähisuhdeväkivaltaa kuvataan tarkastellen ensiksi viranomaisten tietoon tulleiden lähisuhdeväkivallan uhrien sekä henkirikosten seurantajärjestelmässä analysoituja määriä. Toiseksi raportti kokoaa tietoa väkivallan esiintyvyydestä uhritutkimuksessa. Kolmanneksi raportti sisältää tietoa lähisuhdeväkivaltaan tarkoitettujen erityispalvelujen asiakasmääristä ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen kehitetyistä toimintamalleista.

Tilastossa hyödynnettyjä aineistoja kuvataan tarkemmin alla. Aineistot eivät suoraan kuvaa väkivaltakokemusten yleisyyttä eri väestöryhmissä, sillä kaikki eivät tunnista kokemuksia väkivallaksi, halua kertoa niistä tutkimuksissa, tee ilmoitusta viranomaisille tai hae kokemustensa käsittelyyn apua erityispalveluista. Väkivaltakokemuksia kartoittavissa uhritutkimuksissa kysytään vain tietyistä koetun väkivallan muodoista. On myös muita koetun väkivallan muotoja, joista tällä hetkellä on saatavilla niukalti tietoa. Tällaisia ovat esimerkiksi taloudellinen väkivalta, pakottava kontrolli, vaino ja kunniaan liittyvä väkivalta. Toistaiseksi ei niin ikään ole saatavilla tarkkaa tietoa esimerkiksi lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta peruspalveluissa.

Tilastoraportin tietosisältöä tullaan kehittämään ja tarvittaessa laajentamaan jatkossa. Tilastoraportissa julkaistavat tietolähteet saattavat myös vaihdella eri vuosina.

Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilaston tuottaa Tilastokeskus. Tilastossa kuvataan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleita rikoksia. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto saadaan poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojen käsittelyyn perustuvasta rikosilmoitusjärjestelmästä. Lähisuhde- ja perheväkivaltatilasto perustuu rikostilaston vuosiaineistoon yhdistettynä väestötilastoihin.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta-aineisto on muodostettu rekisteritietojen pohjalta poliisille ilmoitetuista rikoksista. Poliisin Patja-järjestelmän rikosilmoitusaineiston uhrille ja epäillylle on yhdistetty Tilastokeskuksen aineistoista kotipaikkatietoja, tieto perheasemasta sekä lapsista, vanhemmista, aviopuolisosta ja rekisteröidystä puolisosta. Perheaseman ja asuintietojen perusteella on päätelty asuvatko uhri ja epäilty avoliitossa. Rekisteriaineistojen tiedot ovat tilastovuoden tietoja. Aineistossa on myös huomioitu sellaiset tapaukset, joissa uhri ja epäilty ovat tilastovuotta edeltävänä vuonna asuneet avoliitossa. Tilastoaineistoon on lisätty tarkastelu siitä, onko uhrilla ja epäillyllä yhteinen lapsi. Mikäli uhri ja epäilty ovat keskenään avo- tai avioliitossa tai ovat entinen avio- tai avopari, he kuuluvat ensisijaisesti näihin luokkiin ja vasta sen jälkeen tarkastellaan, onko uhrilla ja epäillyllä yhteistä lasta.

Henkirikosseuranta

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on vuodesta 2002 ylläpitänyt yhdessä poliisiammattikorkeakoulun ja sisäministeriön poliisiosaston kanssa Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää, jonka avulla seurataan ja tutkitaan kuolemaan johtaneen väkivallan määrää ja piirteitä. Vuodesta 2019 järjestelmä on jatkunut Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin ja Poliisihallituksen yhteistyönä. Tällä hetkellä tietokannan tiedot eivät mahdollista viime vuosien kehityksen analysoimista. Henkirikosseurantaa varten on perustettu tietokanta, johon kirjataan perustiedot poliisin tietoon tulevien tahallisten henkirikosten (murha, tappo, surma, lapsensurma) ja tahallisen pahoinpitelyrikoksen yhteydessä tehtyjen kuolemantuottamusrikosten osapuolista sekä teonpiirteistä. Tietokantaan ei kerätä tietoja henkirikoksen yrityksistä tai muista väkivaltarikoksista. Tiedot kerätään rikosten esitutkinnasta vastaavilta rikostutkijoilta määrämuotoisella sähköisellä lomakkeella. Ne kirjataan, kun esitutkinta on saatettu loppuun tai rikoksen ilmi tulosta on kulunut yksi vuosi. Tietokanta sisältää tiedot kaikista Suomen poliisin tutkimista esitutkinnassa todennäköisiksi henkirikoksiksi todetuista tapauksista.

Poliisille ilmoitetut lapsiin kohdistuneet pahoinpitely- ja seksuaalirikokset sekä Barnahus-yksiköiden asiakastilastot

Poliisille ilmoitetut pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyihin liittyvät tilastotiedot on haettu poliisin rikosilmoitustilastoista (Liitetaulukko 1). Paikallispoliisin alueelliset tilastot pitävät sisällään kaikki poliisilaitokset. Keskusrikospoliisi ei kuulu näihin. Poliisin tilastoissa tapaukset ilmoitetaan asianomistajien lukumäärän pohjalta. Luvut sisältävät kaikki alle 18-vuotiaat.

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja -psykologian vuoden 2020–2021 tiedot julkaistaan tässä ensimmäistä kertaa. Yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivat yksiköt keräävät tilastotietoa niihin ohjautuneista tapauksista ja näistä on koostettu lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköiden tilasto. Asiakkaaksi tullaan poliisin virka-apupyynnön perusteella. Virka-apupyynnöt koskevat pääasiassa alle 16-vuotiaisiin kohdistuvia pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjä.

FinLapset-kyselytutkimus

FinLapset-kyselytutkimus käynnistettiin nimellä Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus. Vuonna 2017 toteutettiin vauvaperheisiin kohdistunut pilottitutkimus kuuden maakunnan alueella ja vuonna 2018 toteutettiin ensimmäinen 4-vuotiaisiin lapsiin perheineen kohdistuva kansallinen tiedonkeruu. Vuosina 2017 ja 2018 perheitä pyydettiin osallistumaan tutkimukseen lapsen terveystarkastuksen yhteydessä lastenneuvolassa, mutta vuodesta 2020 alkaen tiedonkeruu on toteutettu vanhemmille suunnattuna postikyselynä. Jatkossa vauvojen ja 4-vuotiaiden lasten perheiden kyselytiedonkeruut on tavoitteena toteuttaa joka neljäs vuosi, seuraavan kerran vuonna 2024.

FinLapset-kyselytutkimuksen vuoden 2020 tiedonkeruun kohderyhmänä olivat noin 3‒6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmat. Kohderyhmään kuuluvien vauvojen vanhempien henkilötiedot poimittiin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietojärjestelmästä. Vuoden 2020 tiedonkeruussa tehtiin kuusi erillistä kokonaisotospoimintaa: kolme keväällä ja kolme syksyllä 2020. Jokainen poiminta sisälsi tietyn neljän viikon aikana syntyneiden vauvojen vanhempien tiedot. Vauvojen syntymäaikavälit olivat: 25.11.2019–16.2.2020 (kevään otokset) ja 20.4.‒12.7.2020 (syksyn otokset). Vanhempia lähestyttiin ensimmäisen kerran silloin, kun otoksen nuorin vauva oli 12 viikkoa ja vanhin 16 viikkoa. Vauvan molemmille vanhemmille lähetettiin kaikki tutkimusmateriaali postitse ja henkilökohtaisena. Tarvittaessa vanhemmille lähetettiin kolme muistutusta vastaamisesta. Tiedonkeruu käynnistyi 12.3.2020, jolloin ensimmäiseen otokseen kuuluville vanhemmille lähetettiin kutsukirje. Vanhempien lähestymiset toteutettiin 12.3‒8.7.2020 (kevään kokonaisotokset) ja 5.8.–8.12.2020 (syksyn kokonaisotokset) välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 8977 synnyttänyttä (vastausprosentti 50) ja 5843 toista vanhempaa (vastausprosentti 36, miehiä >99 %). Vastanneista naisia oli 8995 ja miehiä 5825.

Rikosuhritutkimus

Kansallinen rikosuhritutkimus on toteutettu yhdenmukaisin menetelmin vuodesta 2012 alkaen ja se toistetaan vuosittain. Sen perusjoukkona ovat 15–74-vuotiaat Suomessa (mukaan lukien Ahvenanmaa) vakituisesti asuvat henkilöt. Tästä joukosta poimittiin tutkimusta varten Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä yhteensä 18 000 henkilön ositettu otos.

Tutkimuksen aineisto kerättiin posti- ja internet-kyselynä joulukuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana. Kyselyn tulokset ovat keskeisiltä osin vertailukelpoisia Kansallisen rikosuhritutkimuksen vuosien 2012–2020 tietoihin, mutta eivät tätä aikaisemmin suoritettuihin uhritutkimuksiin, jotka eroavat tästä kyselystä sekä tietosisällön että kyselymenetelmien suhteen. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 4 813 henkilöä, joista miehiä oli 2 126 ja naisia 2 687. Kyselyn vastausprosentti oli 15–74-vuotiaiden osalta 34,4 prosenttia.

Turvakotipalvelut

Tilasto perustuu THL:n turvakodeilta vuosittain keräämiin tietoihin. Vuonna 2021 Suomessa oli yhteensä 29 turvakotia, joissa oli yhteensä 211 perhepaikkaa. Tiedonkeruun toteutus ja tietojen relevanssi on kuvattu alkuperäisessä tilastoraportissa.

Nollalinja auttava puhelin

Nollalinja auttavasta puhelimesta (www.nollalinja.fi) raportoidaan kolmannen kerran tässä julkaisussa. Tietojen relevanssia ei ole kuvattu muussa julkaisussa ja sen vuoksi tietojenkeruusta kerrotaan tässä yhteydessä tarkemmin. Nollalinja -auttavan puhelimen toiminnan järjestämisestä vastaa THL.

THL kerää anonyymia tietoa puheluiden määristä, ajankohdista ja kestoista. Puhelinliit-tymän tuottava Elisa toimittaa raportit puheluiden määristä ja ajankohdista. Soittajan puhelinnumero salataan kaikissa vaiheissa ja se ei tule missään vaiheessa näkyviin puheluihin vastaaville Nollalinjan työntekijöille, eikä THL:ään toimitettavaan raporttiin.

Lisäksi kerätään anonyymia tietoa soittajan roolista, väkivallan muodoista, käytetyistä palveluista ja millaista apua on annettu. Tätä varten on sähköinen anonyymi seuranta-lomake, jonka Nollalinjan työntekijä täyttää puhelussa esiin tulleiden asiasisältöjen perusteella. Puheluissa ei haastatella asiakkaita ja tämän vuoksi lomakkeessa olevat tietosisällöt ovat puutteellisia niiltä osin, jos asia ei tule esille keskustelun aikana. Seu-rantalomakkeeseen ei täytetä mitään soittajan henkilöllisyyteen liittyviä tietoja, vaikka hän omaehtoisesti kertoisikin niistä puhelun aikana.

Seri-tukikeskukset

Suomen ensimmäinen seksuaaliväkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskus avattiin Helsinkiin HUS:n Naistenklinikalle 2017, Turkuun, Tampereelle ja Kuopioon 2019 ja Ouluun 2020. Seri-tukikeskusten kokonaisluku on 10 kpl joulukuussa 2021. Vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa toimii 25 Seri-tukikeskusta tai –pistettä. Seri-tukikeskuksen tilasto on sairauskertomusjärjestelmästä erillinen verkkopohjainen taulukko, joka on perustettu tukikeskuksen raportointia ja tutkimusta varten. Taulukkoa täydentää Seri-tukikeskuksen henkilöstö oman työnsä ohella asiakaskäynneillä ilmi tulleiden tietojen perusteella. Tiedot taulukkoon pyritään täydentämään mahdollisimman pian käyntien jälkeen, mutta osa tiedoista kerätään jälkikäteen sairauskertomusjärjestelmästä.

MARAK-työryhmät

MARAK-työryhmien asiakastiedoista raportoidaan toista kertaa tässä julkaisussa. MARAK-työryhmiä toimi Suomessa vuonna 2021 yhteensä 38. MARAK-työryhmien sihteerit tilastoivat käsittelemistään tapauksista THL:n ylläpitämään tilastoon ei-tunnisteellisia asiakastietoja, joita voidaan analysoida ja käyttää esimerkiksi toimintamallin kehittämiseen ja koulutuksen suuntaamiseen. Tietoja on kerätty vuodesta 2016, mutta ne julkaistaan ensimmäistä kertaa vuoden 2021 osalta tässä raportissa.

Kunniaan liittyvä väkivalta

Kunniaan liittyvästä väkivallasta ei kerätä tietoa tai sitä ei tilastoida Suomessa systemaattisesti. Kunniaan liittyvästä väkivallasta ei ole erillistä lainsäädäntöä, vaan teot sisältyvät Suomen rikos- ja muuhun lainsäädäntöön. Rikokset voivat olla esimerkiksi pakottamista, vapaudenriistoa, laittomia uhkauksia, pahoinpitelyjä, ihmiskauppaa ja lapseen kohdistuvia rikoksia.

Kunniaan liittyvän väkivallan tilastotietoa on koottu tähän raporttiin ensimmäistä kertaa. Tietoja on koottu turvakotipalveluiden tilastoista ja Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vuosikatsauksesta 2021 ja kunniaan liittyvän väkivallan parissa toimivilta järjestöiltä saaduista tiedoista.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastoraportin teksti on tuotettu THL:n, Helsingin yliopiston ja Tilastokeskuksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Merkityt kirjoittajat vastaavat oman tekstinsä oikeellisuudesta ja tarkkuudesta.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Rikos- ja pakkokeinotilasto ja turvakotitilasto sekä henkirikoskatsaus ja Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloskatsaus julkaistaan vuosittain. Tähän tilastoraporttiin on koottu näiden lähteiden vuoden 2021 tuloksista sekä harvemmin julkaistavista eräitä erityspalveluja koskevista asiakastiedoista samaa vuotta koskevat tiedot yhteen. FinLapset-kyselytutkimuksen tiedot koskettavat 2020 vuoden tuloksia, jatkossa vauvojen ja 4-vuotiaiden lasten perheiden tiedonkeruut on tavoitteena toteuttaa joka neljäs vuosi, seuraavan kerran vuonna 2024.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Lähisuhdeväkivaltaa koskeva tilastoraportti julkaistaan kahden vuoden välein THL:n verkkosivuilla. Kyseessä on kokoava raportti. Osa raporttiin kootuista tiedoista on julkaistu jo aiemmin Tilastokeskuksen, Helsingin Yliopiston sekä THL:n muissa julkaisusarjoissa. Osaa tiedoista, kuten esimerkiksi kunniaan liittyvän väkivallan tilastotietoa, SERI-tukikeskusten ja MARAK-työryhmien asiakastietoja, ei julkaista säännöllisesti muissa julkaisusarjoissa.

Tilastojen vertailukelpoisuus

Rikos- ja pakkokeinotilastot kuvaavat hyvin rikollisuutta ja sen muutoksia. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat kuitenkin muutokset poliisin valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Esimerkiksi 1.1.2023 astui voimaan rikoslain seksuaalirikossäädännön uudistukset.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastoraportissa käytetyt käsitteet on kuvattu yllä ja ne ovat yhteneväiset THL:n vuonna 2020 julkaiseman Väkivaltakäsitteiden sanaston kanssa. Väkivaltakäsitteiden sanasto päivitetään vuoden 2023 aikana.

Päivitetty: