Legionellan esiintyvyys Suomessa

 Tilastokuvaaja, päähavainnot kerrottu sivun tekstissä.

Vuonna 2023 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 54 tapausta, joiden taudinkuva sopi legionelloosiin, eli keuhkojen röntgenkuvassa oli keuhkokuumeeseen sopivia muutoksia ja diagnosointi oli tehty ECDC:n kriteerien mukaisesti. Lisäksi ilmoitettiin yksi keuhkojen ulkoinen L. bozemanii -infektio. 

Löydöksistä 61 %:ssa (33) oli käytetty virtsan antigeenitestiä, 13 % (7) viljelyä, 31 % (17) PCR-tutkimusta ja 13 % (7) serologiaa. Useampaa menetelmää oli käytetty 13 %:ssa (7) tapauksista.

Sairastuneista 31 (57 %) oli miehiä. Sairastuneiden keski-ikä oli 61 (vaihteluväli, 29–87). 60 vuotta täyttäneitä oli 57 %, eniten sairastuneita oli ikäluokassa 55–59. 

Sairastuneista 36 sai tartunnan kotimaassa ja 18 ulkomailla. Ulkomaisia tartuntoja saatiin Thaimaassa (3), Virossa (3), Italiassa (2), Kroatiassa (2), Dubaissa (2) ja loput yksittäin muissa maissa, mm. Espanja, Ruotsi ja Intia. 

Lisäksi THL sai ilmoituksen ECDC:n koordinoiman matkustustaustaisten legionelloositapausten seurantaverkon (European Legionnaires' Disease Surveillance Network eli ELDSNet) kautta kolmesta ulkomaalaisesta tapauksesta, jotka olivat matkailleet Suomessa altistusajankohtana. Tapauksia selvitettiin yhdessä ulkomaalaisten kollegojen ja Suomen terveystarkastajien kanssa. Näistä kahden tapauksen kohdalla tutkituista ympäristönäytteistä löytyi Legionellaa. 

Sairastuneista seitsemän (13 %) menehtyi tautiin. Kuudessa tapauksessa sairastunut oli saanut tartunnan kotimaasta ja yhdessä tapauksessa tartunta oli saatu ulkomailta. 

Potilasnäytteistä tunnistettiin Legionellalaji (10 potilasta), L. pneumophila (6 potilasta), L. pneumophila seroryhmiä 1 (29 potilasta), 3 (1 potilas), 6 (1 potilas) sekä L. bozemanii (1 potilas) ja L. longbeachae (7 potilasta).

Kotimaiset tartunnanlähteet

Kotimaisia tartunnanlähteitä selvitettiin ympäristönäytteiden avulla liittyen 45 tapaukseen. Näistä 16 tapauksessa tutkittiin useampia kohteita. Yhteensä 21 tapauksessa ympäristönäytteistä löytyi legionelloja. Näytteitä otettiin monenlaisista kohteista tapauksesta riippuen mm. koti, sairaala, uimahalli, hotelli, työpaikka, mökki, CPAP-laite, tilapäismajoitusyksikkö, palju, asumisyksikkö ja kostutuslaitteisto. 

  • Eniten tutkittiin lämpimän käyttöveden ja kylmän talousveden näytteitä. Tutkituista kodeista 8/33 osoittautui varmaksi tai todennäköiseksi tartunnanlähteeksi. 
  • Seuraavaksi eniten tutkittiin multanäytteitä, joita tutkittiin kymmeneen tapaukseen liittyen, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viiteen tapaukseen liittyen mullasta eristettiin Legionella, yhdessä niistä multa oli varma ja neljässä tapauksessa todennäköinen tartuntalähde. 
  • Lisäksi tutkittiin teollisuuden prosessi- sekä jäähdytysveden näytteitä. 
  • Todennäköisiksi tartuntalähteiksi tunnistettiin myös hotelli (2 tapausta), uimahalli (1 tapaus) ja työpaikka (1 tapaus). Sairaalahoitoon liittyviä legionelloositapauksia todettiin yksi. 

Ympäristönäytteistä eristettiin L. pneumophila -seroryhmiä 1, 3, 6 ja 2–14, L. longbeachae -lajia sekä muita legionellalajeja. Potilas ja ympäristökantoja vertailtiin kokogenomisekvensoinnilla liittyen neljään tapaukseen ja näissä kaikissa neljässä tapauksessa kannat olivat identtisiä. Yhdestä näistä tapauksista potilaskantaa verrattiin mullasta eristettyyn kantaan ja kannat olivat identtisiä. 

Kahdesta ympäristönäytteestä tunnistettiin kokogenomisekvensoinnilla sama L. pneumophila -seroryhmä 1 kanta, joka aiheutti Legionella -epidemian vuonna 2021.   

Katso myös

Legionella