Legionellan esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2024 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 52 tapausta, joiden taudinkuva sopi legionelloosiin, eli keuhkojen röntgenkuvassa oli keuhkokuumeeseen sopivia muutoksia ja diagnosointi oli tehty ECDC:n kriteerien mukaisesti.
Löydöksistä 58 %:ssa (30) oli käytetty virtsan antigeenitestiä, 17 %:ssa (9) viljelyä, 50 %:ssa (26) PCR-tutkimusta ja 6 %:ssa (3) serologiaa. Useampaa menetelmää oli käytetty 29 %:ssa (15) tapauksista.
Sairastuneista 38 (73 %) oli miehiä. Sairastuneiden keski-ikä oli 63 (vaihteluväli, 33–83). 60 vuotta täyttäneitä oli 71 %, eniten sairastuneita oli ikäluokassa 60–64.
Sairastuneista 40 sai tartunnan kotimaassa ja 12 oli matkaillut ulkomailla altistusaikana. Ulkomailla altistuneet olivat matkailleet Thaimaassa (3), Turkissa (2) ja loput yksittäin muissa maissa, mm. Italiassa, Yhdysvalloissa ja Virossa.
Lisäksi THL sai ilmoituksen ECDC:n koordinoiman matkustustaustaisten legionelloositapausten seurantaverkon (European Legionnaires' Disease Surveillance Network eli ELDSNet) kautta yhdestä ulkomaalaisesta tapauksesta, joka oli matkaillut Suomessa altistusajankohtana. Tapausta selvitettiin yhdessä ulkomaalaisten kollegojen ja Suomen terveystarkastajien kanssa. Tapauksen kohdalla tutkituista ympäristönäytteistä ei löytynyt legionellaa.
Sairastuneista neljä (7,7 %) menehtyi tautiin. Kaikki neljä sairastunutta olivat saaneet tartunnan kotimaasta.
Potilasnäytteistä tunnistettiin Legionellalaji (8 potilasta), L. pneumophila (9 potilasta), L. pneumophila seroryhmä1 (25 potilasta) sekä L. longbeachae (9 potilasta) ja L. maceachernii (1 potilas).
Kotimaiset altistuslähteet
Kotimaisia altistuslähteitä selvitettiin ympäristönäytteiden avulla liittyen 32 tapaukseen. Näistä 11 tapauksessa tutkittiin useampia kohteita. Yhteensä 20 tapauksessa ympäristönäytteistä löytyi legionelloja. Vesi- ja multanäytteitä otettiin tapauskohtaisesti monenlaisista kohteista mm. koti, kylpylä, hotelli, työpaikka, kyläpaikka, mökki, CPAP-laite, palju, järvi, suihkulähde, sadevesitynnyri ja ilmankostutin.
- Eniten tutkittiin lämpimän käyttöveden ja kylmän talousveden näytteitä. Kodin vesijärjestelmistä näytteitä otettiin 22 tapauksessa, joista 4 tapauksessa kodin/ taloyhtiön vesijärjestelmä osoittautui varmaksi tai todennäköiseksi tartunnanlähteeksi.
- Seuraavaksi eniten tutkittiin multa- ja kompostinäytteitä, joita tutkittiin 15 tapaukseen liittyen, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kymmeneen tapaukseen liittyen mullasta tai kompostista eristettiin Legionella, yhdessä niistä multa oli varma ja yhdeksässä tapauksessa multa tai komposti oli joko todennäköinen tai mahdollinen tartuntalähde.
- Todennäköisiksi tartuntalähteiksi tunnistettiin myös työpaikka (2 tapausta), ja lomakohteen mökin poreallas.
- Lisäksi tutkittiin teollisuuden prosessiveden näytteitä.
Longbeachae-tartunnat ovat viime vuosina lisääntyneet
Ympäristönäytteistä eristettiin L. pneumophila -seroryhmiä 1 ja 2–14, L. longbeachae, L. bozemanae, L. sainthelensi ja L. anisa -lajeja sekä muita legionellalajeja.
Tavallisimmin mullan käsittelyyn liittyvät L. longbeachae -tartunnat ovat lisääntyneet viime vuosina. Aiemmin tapaukset olivat harvinaisia ja niitä oli vuosittain 0–2, mutta vuonna 2023 tapauksia oli 7 ja vuonna 2024 peräti 9. Näiden joukosta tunnistettiin neljän potilaan ryväs, jossa kannat olivat kokogenomisekvensoinnilla tutkittuna keskenään identtisiä tai lähes identtisiä ja näistä yhdessä tapauksessa myös kotipihan multanäytteestä löytyi sama kanta. Edelleen samaan rypääseen kuului yhden muun tapauksen multakanta, joten ryväs ulottui 5 paikkakunnalle.
Vastaavasti myös vuosilta 2022–2024 tunnistettiin toisen longbeachae-kannan aiheuttama neljän potilaan ryväs. Kannoissa on siis klonaalisuutta ja kaikkia tapauksia yhdisti puutarhaharrastus, johon liittyy myös kaupallisten kasvualustojen käyttö. Legionelloja esiintyy mullassa luonnostaan ja Suomessa esiintyviä longbeachae -kantoja on sekvensoitu vain rajallisesti, joten rypäiden merkitystä pitää arvioida varoen.
Potilaan ja kodin ympäristökantoja voitiin vertailla liittyen neljään tapaukseen ja näistä kahdessa kannat olivat identtisiä (L. pneumophila sg 1, longbeachae) ja yhdessä tapauksessa potilas- ja multakanta erosivat, mutta mullan longbeachae -kanta liittyi em. ryväkseen. Neljännessä tapauksessa potilaskanta ja vedestä eristetty L. anisa erosivat toisistaan selkeästi.
