Legionellan esiintyvyys Suomessa

 Tilastokuvaaja, päähavainnot kerrottu sivun tekstissä.

Vuonna 2022 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 45 tapausta, joiden taudinkuva sopi legionelloosiin, eli keuhkojen röntgenkuvassa oli keuhkokuumeeseen sopivia muutoksia. 

Löydöksistä 62 %:ssa (28) oli käytetty virtsan antigeenitestiä, 10 % (5) viljelyä, 49 % (22) PCR-tutkimusta ja 2 % (1) serologiaa. Useampaa menetelmää oli käytetty 22 %:ssa (10) tapauksista. 

Lisäksi laboratoriot ilmoittivat tartuntatautirekisteriin seitsemän Legionella vasta-ainepositiivista löydöstä, joista ei ole tietoa, oliko tapauksilla ollut legionelloosiin sopivia oireita tai löydöksiä. 

Sairastuneiden keski-ikä oli 63 (vaihteluväli, 21–87) ja 26 (58 %) oli miehiä. Yli 62 % sairastuneista oli 60 vuotta täyttäneitä, eniten sairastuneita oli ikäluokassa 75–79.

Sairastuneista 27 sai tartunnan kotimaassa ja 18 ulkomailla. Ulkomaisia tartuntoja saatiin Turkissa (4),  Italiassa (3) Virossa (3) ja loput yksittäin muissa maissa, mm. Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Kreikka, Mauritus, Sveitsi ja USA. Yksi tapaus liittyi kotimaan matkailuun. 

Neljä (9 %) sairastuneista menehtyi tautiin. 

Sairaalahoitoon liittyviä legionelloositapauksia todettiin kaksi kappaletta. Potilasnäytteistä tunnistettiin Legionella pneumophila -seroryhmiä 1 (33 potilasta) ja 3 (2 potilasta) sekä L. bozemanii (3 potilasta) ja L. longbeachae (2 potilasta).

Kotimaiset tartunnanlähteet

Kotimaisia tartunnanlähteitä selvitettiin ympäristönäytteiden avulla. Näytteitä otettiin monenlaisista kohteista tapauksesta riippuen mm. koti, sairaala, uimahalli, hotelli, työpaikka, mökki, leirintäalue, vene, satama, työpaikan asuntola. 

Eniten tutkittiin lämpimän käyttöveden ja kylmän talousveden näytteitä, lisäksi tutkittiin multanäytteitä ja teollisuuden prosessiveden näytteitä. 

Ympäristönäytteistä eristettiin Legionella pneumophila -seroryhmiä 1, 3 ja 2–14 sekä muita legionellalajeja. Potilas ja ympäristökantoja vertailtiin kokogenomisekvensoinnilla liittyen neljään tapaukseen, näistä kahdessa kannat olivat identtisiä. 

  • Kodin vesijärjestelmistä otettiin näytteitä 11 tapauksessa, näistä 2 tapauksessa todennäköiseksi tartunnanlähteeksi osoittautui koti. Lisäksi yhdessä tapauksessa kodin vesijärjestelmästä löytyi Legionelloja, mutta yhteys sairastumiseen jäi epäselväksi. 
  • Todennäköisiä työperäisiä tartuntoja oli kaksi, ne liittyivät teollisuuden prosessiveteen sekä työpaikalla käsiteltyyn multaan. 
  • Yhdessä tapauksessa tartunnanlähteeksi osoittautui kukkapenkin multa, jossa havaittiin Legionella longbeachae -lajia, joskaan identtistä kantaa ei löytynyt.  
  • Yhdessä tapauksessa tartunnanlähteeksi varmistui uimahalli; tässä tapauksessa potilaskanta ja ympäristökannat olivat identtiset kokogenomisekvensoinnissa (L. pneumophila seroryhmä 3). 
  • Viidessä tapauksessa Legionelloja ei löytynyt tutkituista ympäristönäytteistä eikä tartunnanlähde näin ollen selvinnyt. 

Usein tapauksiin liittyivät liian viileät lämpimän veden lämpötilat ja/tai vesipisteiden liian vähäinen tai epäsäännöllinen käyttö. Suositeltava lämpötila lämpimälle vedelle on 55–65°C veden käyttäjän hanasta mitattuna ja kylmälle vedelle alle 20°C kaikenikäisissä kiinteistöissä.