Usein kysyttyä tuhkarokosta
Onko tuhkarokko vaarallinen tauti?
Tuhkarokkotartunnan saaneista valtaosa sairastaa taudin ilman vakavia seurauksia. Yleensä tartunnan saanut selviää korkealla kuumeella ja ihottumalla, jotka menevät ohi noin viikossa.
Viime vuosina sairaalahoitoa on tarvinnut 20–40% Euroopan epidemioissa sairastuneista.
Tauti on usein vakavampi erityisesti
- pienille lapsille
- aikuisille
- henkilöille, joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys.
Myös perusterveelle voi tulla vakaviakin jälkitauteja, kuten keuhkokuume tai aivotulehdus.
Tuhkarokko johtaa kuolemaan 1–3 tapauksessa 1000 sairastunutta kohden.
Mistä voi tietää, onko sairastanut tuhkarokon?
Neuvola- tai rokotuskortissa on yleensä merkintä sairastetusta tuhkarokosta.
Melkein kaikki ennen 1970-lukua syntyneet ovat sairastaneet tuhkarokon. Myös vanhemmat yleensä muistavat, ovatko heidän lapsensa sairastaneet tuhkarokon.
Onko Suomessa aikuisia, joilla ei ole taudin sairastamisen tai rokotuksen antamaa suojaa tuhkarokkoa vastaan?
Pieni osa 1965–1975 syntyneistä on voinut välttyä sairastamasta tuhkarokkoa, eikä ole saanut sitä vastaan rokotusta.
Osa on kuitenkin voinut saada rokotuksen myöhemmin
- sairaanhoito-oppilaitoksessa
- synnytyslaitoksella tai
- varusmiespalveluksessa.
Suomessa rokotukset tuhkarokkoa vastaan alkoivat vuonna 1975, jolloin rokotettiin 1-vuotiaat lapset. Tällöin käytössä oli vain yksi rokote.
Vuonna 1982 alettiin rokottaa MPR-rokotteella 14–18-kuukauden ja uudestaan 6-vuoden iässä. Samalla rokotettiin myös muita kouluikäisiä.
Onko täysimetyksellä oleva alle puolivuotias vauva suojassa äidin vasta-aineiden myötä?
Ei ole selvää tutkimustietoa siitä, että imetys suojaisi lasta tuhkarokkotartunnalta. Maidon välityksellä ei näyttäisi siirtyvän suojaavia vasta-aineita.
Istukan kautta äidiltä siirtyvät vasta-aineet suojaavat vauvaa muutamia kuukausia. Niiden säilyvyys on yksilöllistä, joten tarkkaa aikaa ei voida sanoa.
Voiko rokotettu henkilö sairastua tuhkarokkoon? Jos, niin onko rokotuksesta kuitenkin hyötyä siinä tapauksessa?
Rokotus ei estä virusten pääsyä elimistöön. Näin ollen rokotettukin henkilö voi sairastua tuhkarokkoon, mutta silloin altistuksen täytyy olla vahva ja pitkäkestoinen.
Tällaisia altistuksia ovat yleensä perhekontaktit tai pitkä oleskelu samassa tilassa tartuttavan henkilön kanssa.
Rokotteen antamaa suojaa voivat alentaa myös
- yksilöllinen immunologinen ero eli erot vastustuskyvyssä
- elimistön puolustusjärjestelmää merkittävästi alentava sairaus tai
- puolustusjärjestelmää alentava hoito
Rokotetun sairastuessa oireet ovat yleensä lievät ja vaikeammin tuhkarokoksi tunnistettavat. Rokotus ehkäisee tehokkaasti vakavat taudinkuvat ja jälkitaudit.
Myös erilaiset muut syyt voivat johtaa siihen, että rokotettu sairastuu. Näitä ovat muun muassa rokotteiden virheellinen säilytys ja kuljetus, jotka eivät kuitenkaan ole ongelmia Suomessa.
Antaako sairastettu tauti tai rokotus elinikäisen suojan?
Tämänhetkisen tietämyksen mukaan sairastettu tuhkarokko antaa elinikäisen suojan.
Tuhkarokkorokote on ollut maailmalla käytössä yli 50 vuotta, ja vain pieni osa sairastuneista on ollut kahden rokotuksen saaneita.
Rokotuksilla aikaan saadut vasta-aineet hiipuvat, mutta emme vielä tiedä, kuinka paljon se vaikuttaa suojaan tuhkarokkoa vastaan. On mahdollista, että tulevaisuudessa annetaan vielä kolmaskin MPR-rokote.
Miten helposti tuhkarokko tarttuu?
Tuhkarokko on yksi herkimmin tarttuvista taudeista, eikä sitä voi ehkäistä vaikkapa hyvällä käsihygienialla.
Tartunnan saanut levittää virusta jo neljä päivää ennen ihottumaa ja neljä päivää ihottuman ilmestymisen jälkeen.
Sairastunut erittää todella paljon virusta hengitysteissään ja levittää niitä yskiessään tai aivastaessaan. Pienet tautipisarat jäävät hengitysilmaan jopa kahdeksi tunniksi, vaikka sairastunut olisi jo poistunut tilasta.
Lisäksi virus tarttuu kosketuksesta ja säilyy pinnoilla jopa pari tuntia. Saadakseen tartunnan ei siis tarvitse olla edes suorassa kontaktissa tartuttavan henkilön kanssa.
Mitä tarkoittaa laumasuoja?
Laumasuoja tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että lauma suojelee yksilöitä. Joukossa olevat taudille alttiit ihmiset eivät sairastu, sillä suurimmalla osalla on suoja tautia vastaan.
Tuhkarokon herkän tarttuvuuden takia laumasuojan on oltava korkea. Laumasuoja toteutuu, jos vähintään 95 prosenttia väestöstä on joko sairastanut taudin tai saanut rokotteen sitä vastaan.
Millainen tilanne Suomessa on laumasuojan osalta tuhkarokkoa vastaan?
Suomessa laumasuojan tilanne on edelleen todella hyvä.
Meillä on poikkeuksellisen kattava neuvolajärjestelmä ja rokotusohjelma, joiden puitteissa liki kaikki lapset rokotetaan. Lisäksi suuri osa väestöstä on sairastanut tuhkarokon. Suomessa ei ole laajoja alueita, joilla olisi paljon tuhkarokolle alttiita ihmisiä.
On olemassa pienempiä alueita, joilla lasten rokotuskattavuus on alle 95 prosenttia, joten pienemmät paikalliset epidemiat ovat mahdollisia.
Näilläkin alueilla vanhempi väestö on sairastanut tuhkarokon, jolloin alueen tuhkarokolta suojassa olevien osuus voi nousta yli 95 prosenttiin.
Onko tuhkarokko nykyään samanlainen kuin silloin, kun melkein jokainen lapsi sairasti sen?
Tuhkarokkoviruksella on todettu yli 20 eri ala- eli genotyyppiä. Jotkut genotyypit ovat hävinneet vuosien varrella.
Eri genotyyppien välillä ei ole havaittu eroja niiden aiheuttamassa taudissa tai sen vakavuudessa. Viime vuosina maailmalla yleisimmät genotyypit ovat olleet D8, B3 ja H1.
Rokotevirukset ovat genotyyppiä A.
Miksi yleinen suhtautuminen tuhkarokkoon on nykyään erilaista kuin ennen rokotuksia?
Ennen rokotusten alkua tuhkarokon tarttumista ei voinut mitenkään estää, ja käytännössä kaikki sairastivat sen.
Täytyy muistaa, että yli 40 vuotta sitten asioista ei tiedetty eikä tiedotettu yhtä laajasti kuin nykypäivänä. Pienten lasten kuolemat olivat huomattavasti tavallisempia kuin nykyään, eikä niistä uutisoitu.
Yksikin kuolemantapaus on liikaa nyt, kun tautia vastaan on olemassa turvallinen rokote.
Kuinka paljon Suomessa oli tuhkarokkotapauksia ennen rokotusten alkua?
Suomessa raportoitiin vielä 1960- ja 1970-luvuillakin ennen rokotusten alkua 10 000–40 000 tuhkarokkotapausta vuosittain.
