Vibrio choleraen esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2022 Vibrio cholerae -tapauksia ilmoitettiin 12. Yksi ilmoitetuista oli koleratapaus, jossa taudin aiheutti koleratoksiinia tuottava kanta. Tartunta oli peräisin ulkomailta, ja taudin aiheuttanut kanta eristettiin ulosteesta.
Muut 11 Vibrio cholerae -tapausta olivat koleratoksiinia tuottamattoman bakteerin aiheuttamia. Näistä tapauksista yhdeksässä taudinaiheuttaja eristettiin ulosteesta, korvaeritteestä, haavaeritteestä, märkäeritteestä tai iholta. Vakavia (invasiivisia) Vibrio cholerae -tapauksia, joissa taudinaiheuttaja eristettiin verestä, ilmoitettiin kaksi. Tapausmäärät vaihtelevat vuosittain.
THL:n laboratorioon saatiin tyypitettäväksi 14 henkilön V. cholerae -kanta. Kannat oli eristetty korvaeritteestä (8), verestä (3), ulosteesta (2) ja iholta (1). Koleran aiheuttaneella kannalla oli koleratoksiinigeeni ctxA, ja kanta oli seroryhmää O1 ja biotyyppiä El Tor. Muut kannat olivat seroryhmältään non-O1/non-O139, ja niillä ei ollut koleratoksiinigeeniä.
Kokogenomin sekvensoinnin perusteella havaittiin yksi tautiryväs, jossa yksi kanta oli genomiltaan samanlainen kuin viisi kantaa vuosilta 2021 ja 2020.
Koleratoksiinia tuottavan V. cholerae -bakteerin aiheuttama kolera on yleisvaarallinen tartuntatauti. Koleratoksiinia tuottamattoman V. cholerae -bakteerin ja muiden vibriolajien (muun muassa V. vulnificus ja V. alginolyticus) aiheuttamia tauteja kutsutaan vibriooseiksi, ja ne tilastoidaan ainoastaan verilöydöksistä. Poikkeuksena on V. parahaemolyticus -bakteerin aiheuttama tauti, joka ilmoitetaan aina (muu ilmoitettava mikrobilöydös).
V. vulnificusta on ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin kahdeksan tapausta vuosina 2013–2022 (yksi tapaus 2018 ja 2019, neljä tapausta 2021 ja kaksi tapausta 2022). THL:n laboratorioon saatiin tyypitettäväksi kolmen henkilön V. vulnificus -kanta. Kokogenomin sekvensoinnin perusteella havaittiin yksi tautiryväs, jossa kaksi kantaa oli genomiltaan samanlainen. V. parahaemolyticusta ei ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin vuonna 2022 lainkaan. Vuosina 2013–2021 sitä on ilmoitettu yhdeksän tapausta (kaksi tapausta 2013, yksi 2015, kolme 2018, kaksi 2019 ja yksi 2020). Muita vibriolajeja ei ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin vuonna 2022.
Vibrio-suvun bakteereja esiintyy Itämeren rannikkovesissä. Nämä bakteerit voivat lisääntyä voimakkaasti lämpimissä murtovesissä suotuisissa olosuhteissa. Lämpenevän ilmaston myötä hellekesiä on odotettavissa entistä useammin, mikä lisää uimavesivälitteisten vibrioosien riskiä. Tartunnat ovat tavallisimmin haavaumien kautta saatuja ihoinfektioita. Bakteerit voivat aiheuttaa uimareille myös ulkokorvan tulehduksia ja nieltynä lieväoireisen vatsataudin. Vibrioiden aiheuttamat merivesivälitteiset infektiot voivat olla vaaraksi erityisesti niille henkilöille, joilla kehon puolustuskyky on alentunut. Jos bakteeri pääsee verenkiertoon, pitkäaikaissairaat tai vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt voivat saada vakavan yleisinfektion.
