Sosiaalinen luototus - Kuntakyselyn osaraportti

Laatuseloste

Sosiaalinen luototus -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin Suomen virallisen tilaston (SVT) laatuselostesuosituksen mukaan.

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää kolmen vuoden välein kunnilta Tilastokeskuksen taloustilastojen  ja THL:n sosiaalipalvelujen toimintatilaston  tietoja täydentäviä tietoja kuntien toiminnasta varhaiskasvatuksen, vammaisten, lasten päivähoidon, sosiaalisen luototuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluissa. Kyselyssä on kysymyksiä uudenlaisista palveluista, joista tarvitaan säännöllistä tietoa, mutta joita ei ole mahdollista liittää vuosittaiseen tilastotiedonkeruuseen.

Tietojenkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), jonka mukaan THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestö hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §).

Menetelmäkuvaus

Sosiaalista luototusta koskevan tilastoraportin tiedot kerätään kolmen vuoden välein kuntien kirjaamoon osoitetulla sähköisellä kyselyllä. Kunnille lähetetäänn sähköpostitse linkit eri palveluita koskevien osioiden sähköisille kyselylomakkeille. Tiedot pyydetään toimittamaan kunnittain, vaikka koko sosiaali- ja terveystoimi olisi annettu toisen kunnan tai kuntayhtymän hoidettavaksi.

Kuntiin, jotka eivät olleet vastanneet kaikkiin osioihin määräaikaan mennessä, lähetetään kysely uudestaan sähköpostitse. Lisäksi tietoja karhutaan  sähköpostimuistutuksien jälkeen  tarkennetuilla sähköpostiviesteillä kahdesti.  Vuoden 2019 tilastot perustuvat THL:ään 27.5.2020 mennessä saatuihin vastauksiin.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Vuonna 2019 sosiaalista luototusta koskevaan osioon vastasi 288 kuntaa, eli 92,6 prosenttia kunnista. Vuonna 2016 kunnista kyseelyn vastasi 90,7 prosenttia, 2013 kuntien vastausprosentti oli 87,5 ja 71,6 vuonna 2010. Vuonna 2019 vastanneissa kunnissa asui 97,7 koko maan väestösä, kun vuonna 2016 osuus oli 95,7 prosenttia, 96,4 prosenttia vuonna 2013 ja 85,9 prosenttia vuonna 2010.  Vuonna 2019 kokonaan vastaamatta jätti 23 kuntaa. 

Sosiaalinen luototus oli vuonna 2019 aktiivisessa käytössä, eli sosiaalista luototusta oli myönnetty vuoden aikana 30 kunnassa (32 kunnassa vuonna 2016) ja sen käyttömahdollisuus oli lisäksi mainittu 13 kunnassa (11 kunnassa vuonna 2016), vaikka sitä ei tarkasteluvuonna ollutkaan käytetty. Suunnitteilla sosiaalinen luototus oli 9 kunnassa (8 kunnassa vuonna 2016). Vuonna 2013 sosiaalinen luototus oli aktiivisessa käytössä 24 kunnassa, käyttömahdollisuus oli mainittu 5 kunnassa ja suunnitteilla 12 kunnassa. (Liitetaulukko 1.)

Tässä tutkimuksessa seurataan sosiaalisen luototuksen aktiivista käyttöä niin sosiaalisen luototuksen käyttäjien, heidän taustojensa, luototuksen syiden kuin sosiaaliseen luototukseen käytettyjen kustannusten osalta. Niinpä esimerkiksi sosiaalisen luototuksen taseitta tai luottatappioita laskettaessa mukaan ei ole luettu tietoja kunnista, joissa sosiaalisen luoton käyttö on loppunut tilastovuotta aiemmin.

Kyselyn tulokset ovat suuntaa antavia, koska kyselyssä kysytään tietoja palveluista, joista ei olemassa säännöllistä vuosittaista tiedonkeruuta. Kysyttyjä tietoja ei välttämättä saada poimittua kuntien käyttämistä tietojärjestelmistä, mistä johtuen osa kunnista on vastannut arvion perusteella.

Lisäksi on huomioitava, että kyselyn kohteena olevista asioista käytettävät käsitteet ja niiden sisältö on täsmentynyt 2010-luvulla lainsäädännön ja toimintanormien muutosten vuoksi, mikä voi vaikuttaa siihen, että kysymysten vastaukset eivät ole vuositasolla täysin vertailukelpoisia. 

Erityisesti kuntien ilmoittamien sosiaalisista luotoista aiheutuneiden luottotappioiden välillä on suuria eroja. Esimerkiksi yhdessä kunnassa on kirjattu perimättä jätetyt 10 vuoden luottotappiot juuri vuoden 2019 osalle. Kunnat huomauttivat, että vaikka luototuksesta osa on irtisanottu, siirretty oikeudelliseen perintään ja samalla luottotappio on kirjattu, todellinen luottotappion määrä selviää vasta kun 15 vuotta on kulunut käräjäoikeuden päätöksestä (kun ulosoton peruste vanhenee). 

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

THL toteuttaa kuntien sosiaalipalveluja kartoittavan tilastokyselyn kolmen vuoden välein. Tilastokyselyn kysymykset koskevat vammaisten palveluita, sosiaalista luototusta, kuntouttavaa työtoimintaa, varhaiskasvatusta ja kasvatus- ja perheneuvontaa. Tiedot julkaistaan kyselyvuotta seuraavan vuoden elo-syyskuussa.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

THL (aiemmin Stakes) on kerännyt kuntakyselyn tiedot vuosina 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019. Kuntakyselyn tietosisältö muuttui vuonna 2010 joidenkin kysymysten osalta. Näin ollen vuosien 2007 ja 2010 kyselyjen tulokset eivät ole kaikkien kysymyksien osalta vertailukelpoisia, siksi niitä ei esitetä kaikissa liitetaulukoissa. Lisäksi vastauskato voi vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen.

Vuonna 2010 sosiaalisen luototuksen tietosisältö muuttui seuraavien kysymysten osalta: (1) kyselyyn lisättiin uutena kysymys hylättyjen luottohakemusten lukumäärästä, (2) myönnettyjen luottojen syyvaihtoehdoiksi lisättiin: "Opintolainan sijasta, kun hakija ei voi saada valtiontakausta ja opintolainaa" ja "Velkajärjestelyn osana", (3) lisäksi poistettiin kysymys kunnan saamista korkotuloista.

Vuonna 2013 kyselyyn liitettiin kysymys sosiaalisen luototuksen ja kunnan talous- ja velkaneuvontaprosessien yhteydestä. Samalla poistettiin luottojen syyvaihtoehdosta "velkajärjestelyjen osana", koska lain mukaan sosiaalista luototusta ei voi käyttää velkajärjestelyjen osana. Vuosien  2016 ja 2019 kyselyt tehtiin vuoden 2013 mukaisesti,  vaikka kunnan taloudellisen neuvonnan rooli muuttui vuonna 2019, kun velkaneuvonta siirtyi kunnilta oikeusaputoimistoihin.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Keskeiset tulokset julkaistaan tilastoraportissa, joka julkaistaan THL:n verkkosivulla. 

Sosiaalinen luototus 2019 - Kuntakyselyn osaraportin erityiskysymykset

Vuonna 2019 sosiaalinen luototus oli aktiivisessa käytössä 30 kunnassa: Espoo, Eura, Hattula, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kittilä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Paltamo, Pori, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Sotkamo, Suomussalmi, Taipalsaari, Tampere, Tornio, Turku, Vantaa ja Äänekoski. Helsingissä myönnettiin 46,6 prosenttia koko maan sosiaalisista luotoista, mikä saattaa osaltaan vääristää koko maan tuloksia.

Kolmessatoista kunnassa oli periaatteessa käytössä sosiaalinen luototus, yleensä osana kuntayhtymän toimintaa, mutta luototukseen varattu rahoitus taseessa oli hyvin pieni tai se oli upotettu kuntayhtymän kokonaistaseeseen, eikä luototusta ollut myönnetty tarkasteluvuonna. Näitä kuntia ei luettu mukaan sosiaalisen luototuksen kannalta aktiivisiin kuntiin.

Osa kunnista ilmoitti, että sosiaalisen luototuksen käytön osalta he odottavat joko kuntayhtymän päätöstä asiasta tai toivovat sosiaalisen luototuksen siirtyvän laajemmalle rahoitus- ja järjestelyperustalle, esim. maakuntiin.

Päivitetty: