Laaturaportti: Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

Laaturaportti

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö -tilaston laaturaportissa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laaturaportissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tilasto kuvaa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sekä kuntien, kunta- ja hyvinvointiyhtymien sosiaali- ja terveysalalla ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa Manner-Suomessa työskenteleviä.

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2023-tilastoraportti on ensimmäinen sarjassaan. Aikaisemmin tiedot julkaistiin Kuntasektorin terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö -tilastoraporttisarjassa. THL tuotti Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöä koskevan tilaston edellisen ja viimeisen kerran heinäkuussa 2024.

Tärkeää on huomata, että aineistossa ei ole mukana koko julkisen sektorin sote-henkilöstö, koska valtion tuottamissa sote-palveluissa (esimerkiksi puolustusvoimien tai vankiterveydenhuolto, valtion mielisairaalat) tai Ahvenmaan maakuntahallituksen tuottamissa palveluissa (esimerkiksi terveydenhuolto) työskentelevät henkilöt eivät sisälly aineistoon. Tämän vuoksi Ahvenanmaalta alkuperäisaineistossa on vain osa tiedoista ja nämä tiedot Ahvenanmaan kuntien tuottamien sosiaalipalveluiden henkilöstö on rajattu THL:n julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstötilastoinnista pois.

Tilastotiedot julkaistaan kerran vuodessa.

Tarkemmat luvut julkaistaan tilastoraportin kanssa saman aikaisesti julkaistavassa Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö -tietokantaraportissa.

Relevanssi

Tilasto on tuotettu tukemaan erityisesti kansallista terveys- ja sosiaalipoliittista päätöksentekoa ja ohjausta. Tilasto on suunnattu terveys- ja sosiaalialan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille, alan tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille, jotka tarvitsevat perustietoa paikallisesti järjestetyn sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön kehityksestä.

Tilaston tietosisältö

Tilaston perusjoukko on paikallishallinnon kuukausipalkkainen ja tuntipalkkainen palkansaaja, joka työskentelee sosiaali- ja terveysalalla tai sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa.

Tilastotiedot tuotetaan Tilastokeskuksen paikallishallinnon palkkatiedustelun aineistosta. Hyvinvointialueet ja -yhtymät, kunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat tiedusteluun palvelussuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä voimassa olevien palvelussuhteiden osalta. Tilastokeskus kerää tiedot vastaajilta tilastovuoden marraskuussa ja tarvittaessa täydentää kyselyä, kuten vuoden 2023 tietoja kysyttiin osin uudelleen helmikuussa 2024. Tilastokeskuksen alkuperäinen aineisto kuvaa hyvinvointialueiden ja yhtymien sekä kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien palkansaajien lukumääriä ja palkkoja omassa tuotannossa. Tiedot on luokiteltu mm. toimialan, ammatin, koulutuksen, sukupuolen ja iän mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilasto keskittyy sosiaali- ja terveysalalla ja toimialan hallinnossa työskenteleviin, ja aineistoa on tarkennettu yhdistämällä se Valviran ammattirekisterien tietoihin.

Tässä tilastossa kohdejoukko on jaettu vakinaisiin ja määräaikaisiin palvelussuhteen luonteen mukaisesti. Aineiston muut palvelussuhteen luonteen luokat (työllistetyt, harjoittelijat, oppisopimussuhteiset työntekijät, vammaisten henkilöiden työllistymistyötä tekevät) sisältyvät määräaikaisiin työsuhteisiin.

Työntekijä viittaa tässä tilastossa palvelussuhteeseen, eli lukumäärä kertoo palvelussuhteiden lukumäärän lokakuun lopussa. Yhdellä henkilöllä voi olla useampi osa-aikainen palvelussuhde, jolloin hän näkyy raportilla useampana työntekijänä. Palvelussuhteet, joiden hoitaja on virka- tai työvapaalla, eivät sisälly aineistoon.

Tiedot koskevat hyvinvointialueiden ja hyvinvointi yhtymien, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omaa henkilöstöä, eivätkä sisällä ostopalvelujen henkilöstöä eikä esimerkiksi ”vuokralääkäreitä”. Aineisto ei myöskään sisällä valtion tuottamissa sote-palveluissa tai Ahvenmaan sote-palveluissa työskenteleviä. Tilastossa on tietoa henkilöstön iästä, sukupuolesta, toimialoista, ammateista ja työaikamuodoista.

Ammatti- ja toimialaluokitukset pohjautuvat Tilastokeskuksen tekemään luokitteluun, jotka Tilastokeskus on lisännyt Paikallishallinnon palkkatiedustelun aineistoon sen koonti- ja käsittelyvaiheessa. THL hyödyntää lisäksi omaa ryhmittelyään, jossa ammattiryhmiä on paikoin yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi ammattiryhmittelyä on tarkennettu erottelemalla laillistetut ammattihenkilöt omiksi ryhmikseen. Ammattijäsentelyssä on hyödynnetty Valviran ammattihenkilörekisteritietoja ja aineistojen tietoja on yhdistetty henkilötunnusten avulla.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja ammatti- ja toimialaryhmittelyt ja niiden vastaavuudet Tilastokeskuksen ammatti- ja toimialaluokituksiin on kuvattu tarkemmin tilastoraportin Käsitteet ja määritelmät -kohdassa.

Tilastokeskuksen aineistossa käytetyt keskeiset luokitukset (toimialaluokitus, ammattiluokitus, koulutusluokitus) löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta. Luokituksissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat aikaisempien vuosien vertailukelpoisuuteen. Lisätietoja Tilastokeskuksen kokonaisaineistosta Paikallishallinnon palkat -tilaston dokumentaatiosta

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tämä raportti perustuu Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkkatiedustelun aineistoon sekä Valviran ammattihenkilörekistereistä (Terhikki ja Suosikki) saataviin aineistoihin. Tilastossa hyödynnetään myös Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän tietoja.

Lähdeaineistot sisältävät tunnisteellista henkilötason tietoa.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskus kerää ansiotiedot hyvinvointialueiden ja yhtymien sekä kuntien ja kuntayhtymien kuukausi- ja tuntipalkkaisista palkansaajista vuosittain ko. toimijoille suunnatulla kyselyllä. Tilastokeskus kerää tiedot vuosittain lokakuussa, ja kysely kattaa kaikki hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, kunnat ja kuntayhtymät. Tilastokeskuksen arvion mukaan joinakin vuosina tiedot voivat jäädä saamatta muutamalta työnantajalta. Kadon on arvioitu olevan tällöin henkilöstön osalta n. 1–2 prosenttia. Tämän lisäksi Tilastokeskuksen tiedonkeruun ulkopuolelle jäävät henkilöt, jotka eivät ole suorassa palvelussuhteessa hyvinvointialueeseen tai kuntaan, kuten vuokratyövoima, ostopalvelut ja omaishoitajat.

Aluetasolla Tilastokeskus kerää tunnisteellisia henkilöstötietoja kuntatasolla (työssäkäyntikunta). Tiedoista tuotettava tilasto ja raportointi sisältävät Manner-Suomen henkilöstötiedot. Tämän lisäksi osa tiedoista raportoidaan erikseen erilaisten hyvinvointialue- ja kuntayhtymien tasolla, mutta tällöinkin alueellisesti määräävässä asemassa on työssäkäyntikunta.

Valvira ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereitä. Valvira merkitsee henkilön rekisteriin, kun hänelle on myönnetty sosiaali- tai terveydenhuollon ammattioikeus Suomeen. Rekisteröidyllä voi olla rinnakkain useita eri ammattioikeuksia voimassa. Valvira ei seuraa ammattihenkilörekisterissä työssäolotietoja eli työskenteleekö henkilö ammattihenkilönä. Valvira toimittaa ammattioikeustiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle kerran vuodessa.

Tietojen validointi

Suurin osa vastausaineiston tarkistuksista on ohjelmoitu tunnistamaan selvästi virheellisiä ja poikkeavia arvoja, jotka korjataan tai poistetaan jos korjaaminen ei ole mahdollista. Käytämme Tilastokeskuksen käsittelemää aineistoa, ja suurin osa validointi- ja tarkistusprosessia tehdään Tilastokeskuksessa.
Lue lisää Tilastokeskuksen sivuilta: Menetelmät.

Tilastoinnissa jätetään huomiotta selkeästi väärät arvot pyrkien säilyttämään henkilön muut tiedot. Näin voidaan varmistaa, että selvän virheelliset arvot eivät vääristä keskiarvoa samalla kun muita työsuhdetietoja pystytään hyödyntämään henkilön osalta. Jos väärä arvo on pääteltävissä toisesta kentästä (esim. ikä syntymävuodesta), korvataan väärä arvo tällä johdetulla arvolla.

Tiedon käsittely

Osana tilastointia THL tarkistaa aineiston, tekee tarvittavia korjauksia sekä luo uusia ryhmittelyitä ja jäsennyksiä aineistoon. Ammattijäsentelyssä on hyödynnetty Valviran ammattihenkilörekisteritietoja siten, että laillistetut ammattihenkilöt on eroteltu omiksi ryhmikseen niitä kuvaavista Tilastokeskuksen ammattiluokista. Tässä hyödynnetään molempien aineistojen tunnisteellista henkilötason tietoa, joilla aineistot on yhdistetty toisiinsa. Lääkärit sekä erikoislääkärit on jaettu laillistettujen ja opiskelijoiden osalta omiin ryhmiinsä. Muiden laillistettujen ammattiryhmien kohdalla henkilöt, joilla ei ole kyseisenä vuonna voimassa olevaa ammattioikeutta, on siirretty ammattinimikettä lähimpänä olevaan yhdistelmäluokkaan: esimerkiksi fysioterapeutit, joilla ei ole fysioterapeutin ammattioikeutta on siirretty ”Muut terapeutit” -ammattiluokkaan.

Poikkeuksena tähän ovat laboratoriohoitajat, geronomit sekä sosionomit sillä Tilastokeskuksen ammattiluokituksessa ei ole niitä suoraan vastaavia ammattiluokkia.
Lisäksi hammasteknikot sekä optikot on sijoitettu Muut terveydenhuollon asiantuntijat -luokkaan vähäisen määrän vuoksi.

Lisäksi joitain puuttuvia AMMA10 (ammattiluokitus 2010) ammattikoodeja on täydennetty aineistossa olevien Kevan ammattikoodien pohjalta.
THL:n tekemän käsittelyn jälkeen THL:n aineisto ei ole täysin sama kuin alkuperäislähteiden aineisto. THL säilyttää alkuperäislähteiden tiedon laadunvarmentamista varten.

Tilaston jäsentelyt on kuvattu Käsitteet ja määritelmät -sivulla.

Tiedon revisoituminen

Tiedot revisioituvat takautuvasti jokaisen tilastojulkaisun yhteydessä. Suurimmat muutokset tapahtuvat yleensä ammatti- tai toimialajäsentelyissä ja muutokset vaikuttavat tietokantaraporttien sisältöön. Pääsääntöisesti muutoksia ei tapahdu merkittävissä määrin. Aikaisempia pdf-muotoisia tilastoraportteja ei muuteta, ellei kyseessä ole selkeä virhe, joka korjataan.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tietojen oikeellisuus riippuu keskeisesti Tilastokeskukselta saatujen lähdeaineistojen tietojen oikeellisuudesta. Tietoja tarkistetaan tilastotuotantoprosessin eri vaiheissa: tiedonsiirrossa THL:n tietokantaan, aineiston muokkauksessa THL:n tietokantamuotoon sopivaksi sekä aineiston raportointimuotoon (tietokantaraportit) saatettaessa.

Tilastoraportin julkaisun jälkeen aikasarjaa korjataan taannehtivasti tietokantaraporttiin, jos aineistossa todetaan virheitä. Päivittyneet tiedot huomioidaan pääsääntöisesti seuraavan vuoden tilastoraportissa. Poikkeuksena tähän on 19.12.2024 julkaistun tilastoraportin julkaiseminen uudelleen helmikuussa 2025 sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon henkilöstölukujen aineistopoiminnan korjaamisen vuoksi.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

THL tuottaa julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä koskevan tilaston laskentaan tarvittavan Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkkatiedustelun aineiston perusteella. Tilastokeskus toimittaa aineiston THL:ään Paikallishallinnon palkat -tilaston valmistuttua. THL julkaisee tilaston tilastovuotta seuraavan vuoden lopulla.

Vuosien 2000–2023 tiedot ovat saatavilla Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tietokantaraportilta. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2023-tilastoraportti on ensimmäinen sarjassaan.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tämän raportin luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö -raporttisarjan lukuihin, poimintaehtojen ja rajausten muutosten vuoksi. Tämän raportin aluerajaus on hyvinvointialueet ja niiden sisältämät kunnat, kun kuntasektorin terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö -tilastoraporteissa aluerajaus on maakunnittain. Tässä tilastossa luvut vuosilta 2000–2022 ovat nykyisten hyvinvointialueiden alueella olevista kunnista.

Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkkatiedustelun (vuodesta 2023 alkaen Paikallishallinnon palkkatiedustelun) aineistossa käytetyt ammatti-, toimiala- ja koulutusluokitukset ovat muuttuneet vuosien mittaan. Muutokset luokitteluissa johtavat paikoin huomattaviin eroihin ammattilaisten määrissä vuosina, jolloin luokitus on vaihtunut. Toimialaluokituksien suhteen tällaisia vuosia ovat 2002 ja 2008 ja ammattiluokituksen suhteen vuosi 2010.

Kehitysvammaisten hoitajien määrän suuri muutos vuosien 2021 ja 2022 välillä selittyy Tilastokeskuksessa Kuntasektorin palkkatiedustelun aineistoon tehdyllä luokitusmuutoksella. Luokittelua on Tilastokeskuksessa täsmennetty ja tarkennettu esimerkiksi henkilön tutkinnon mukaan ja aikaisempina vuosina ammattiluokituksen (AML2010) ammattikoodille 34121 sosiaalialan ohjaajat’ luokiteltuja on määritetty ammattikoodille 53212 kehitysvammaisten ohjaaja’ vuonna 2022.

Lääkäreiden tiedoissa on katko aikasarjassa vuonna 2010. Vuonna 2010 Tilastokeskus on ottanut käyttöönsä uuden ammattiluokituksen ja erikoistuvat lääkärit on siirretty yleislääkäreistä erikoislääkäreiksi. Aikasarjaa on korjattu THL:ssä siirtämällä erikoistuviin erikoislääkäreihin ennen vuotta 2010 ne yleislääkäreiksi luokitellut henkilöt, jotka tilastovuodesta katsoen ovat viiden vuoden kuluessa saaneet erikoislääkärin ammattioikeuden. Koska ennen vuotta 2011 Valviran ammattioikeuksien myöntämisprosessi oli kaksiosainen ja väliaikaiset lupatiedot eivät ole THL:n aineistossa, on aikasarjaa tasattu olettamalla, että henkilöillä on ollut 2000–2010 lääkärin ammattioikeus, jos heille on myönnetty automaattisesti lääkärin ammattioikeus vuonna 2011 ammattioikeusuudistusten yhteydessä. Tämä voi kuitenkin johtaa yliarviointiin ammattioikeudellisten lääkärien määrässä – etenkin mitä vanhemmista luvuista on kyse.

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tilastoraportin luvut eivät ole suoraan verrannollisia maaliskuussa 2025 julkaistavan Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2022-tilastoraportin lukuihin. Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstön 2022 tilasto kattaa julkisen sektorin lisäksi myös yksityisen sekä järjestösektorin. Lisäksi Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö -tilastojen julkinen sektori sisältää myös valtion ja Ahvenanmaan sote-palvelut ja ei ole verrattavissa suoraan tämän raportin tilastoihin. Tämän lisäksi Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö -tilasto perustuu henkilön pääasialliseen työsuhteeseen, kun Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tilastossa ovat mukana kaikki paikallishallinnon työsuhteet.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon ilmoitetun julkaisukalenterin mukaisesti. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkoon.

Julkaisukalenteri on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018).

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.

Tilaston vuoden 2023 erityiskysymykset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirryttyä kuntasektorilta hyvinvointialueille vuonna 2023, hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sote-henkilöstötilastoja julkaistaan tässä nimeltään ja sisällöltään uudistetussa tilastoraportissa. Tämä on ensimmäinen Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tilastoraportti. Aiemmin vastaavia tietoja julkaistiin Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö -tilastosarjassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon lukujen korjaaminen (lisätty 17.2.2025)

Raportin lukuja tarkasteltaessa selvisi, että vuosien 2000–2022 sote-hallinnon toimialan poiminnassa oli eri rajaus kuin vuoden 2023 poiminnassa. Tämä johti virheelliseen tulkintaan siitä, että sote-koulutetun henkilöstön määrä olisi vähentynyt huomattavan paljon vuonna 2023. Kokonaisuudessaan sote-hallinnossa työskentelevän henkilöstön määrä kyllä väheni vuonna 2023, mutta suuruusluokka on eri kuin alkuperäisessä 19.12.2024 julkistetussa raportissa.

Poiminta on tarkistettu ja uudet, korjatut hallinnon tiedot julkistettiin tässä tilastoraportissa sekä Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tietokantaraportissa. Korjatut tiedot rajautuvat vain sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon henkilöstömäärään, ei muihin julkaistuihin tietoihin. Jotta korjatut tiedot saatiin julkaistua mahdollisimman nopeasti, päädyttiin tämä tilastoraportti rajaamaan vuosiin 2008–2023. Vuosien 2000–2007 sote-hallinnon tiedot tuodaan Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö -tietokantaraportille alkuvuoden 2025 aikana.

Korjauksen yhteydessä huomattiin osalla toimijoista huomattavia eroja sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa eri vuosien välillä. Tilastokeskuksen mukaan syynä ovat mm:

joinain vuosina saman työnantajan palkansaajia on määritelty julkiseen yleishallintoon.
joinain vuosina saman työnantajan palkansaajia on määritelty varsinaisille sote-toimialoille.
vuoden 2022 tiedoissa näkyy jo sote-uudistus sikäli, että palkansaajia on siirtynyt jo 2022 alussa uusiin organisaatioihin.

Manner-Suomeen keskittyminen (lisätty 17.2.2025)

Tilasto perustuu Tilastokeskuksen paikallishallinnon palkka-aineistoon, jossa on mukana vain osa Ahvenanmaan sote-henkilöstöstä, mikä heikentää lukujen vertailukelpoisuutta. Aineistossa ei ole mukana Ahvenmaan maakuntahallituksen tuottamissa palveluissa (terveydenhuolto ja osa sosiaalihuollon palveluista) työskenteleviä henkilöitä, minkä vuoksi raportin korjauksen yhteydessä päätettiin keskittyä Manner-Suomen sote-henkilöstöön.

Uudenmaan erillisratkaisu ja HUS-yhtymä (lisätty 17.2.2025)

Osana laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistusta tehtiin Uudenmaan erillisratkaisusta päätös, jossa Uusimaa jaettiin neljään hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja erikoissairaanhoidosta vastaavaan HUSiin. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021) määrittelee, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään Uudenmaan alueella. Lain mukaisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon alueellaan. Laki säätää myös hallinnon ja talouden järjestämisestä, mukaan lukien yhteistyö eri toimijoiden välillä.

HUS-yhtymän henkilöstö sisällytettiin 19.12.2024 julkaistuissa tilasto- ja tietokantaraporteissa fyysisen toimipaikkansa mukaisesti Uudellamaalla sijaitsevien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin henkilöstöön. Toimipaikkojen sijainnin vuoksi, huomattava osa HUSin henkilöstöstä tilastoitiin Helsingin kaupungin henkilöstöksi. Samalla kun raportointia korjattiin sote-hallinnon lukujen osalta, täydennettiin näitä raportteja myös tarkemmalla työnantajatiedolla. Näin hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän, kuntien ja muun paikallishallintosektorin henkilöstöä pystytään tarkastelemaan erikseen ja Uudenmaan erillisratkaisun tiedot tulevat selkeämmin näkyville. HUS-yhtymän tietojen eriyttäminen omaksi kokonaisuudekseen mahdollistaa Uudenmaan järjestäjien terveydenhuollon toimialan tietojen vertailun.

Koko Manner-Suomen vertailussa, Uudenmaan erillisratkaisun vertailukelpoisuuden parantamisen vuoksi, HUS-yhtymän, Helsingin kaupungin, Itä-Uusimaan hyvinvointialueen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lukuja tarkastellaan yhdistelmäluokkana ”Uusimaa”.