Laatuseloste: Omaishoitajat
Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
Omaishoitajat tilasto sisältää vuositasoista tietoa omaishoitajien ja sijaisomaishoitajien määristä sekä heille maksetuista hoitopalkkioista. Tilastossa julkaistaan myös yhden kuukauden (toukokuu 2025) tiedot omaishoitajien pääasiallisesta toiminnasta, sukupuolesta, ikäluokasta ja palkkioluokasta. Tilasto kattaa maantieteellisesti koko Suomen.
Tiedot on tarkoitettu päätöksenteon tueksi hyvinvointialueille, kunnille, tutkijoille ja muille, jotka tarvitsevat tietoa omaishoidosta.
Tilasto julkaistaan kerran vuodessa syksyisin.
Relevanssi
Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys omaishoitajien määrästä ja heille maksetuista palkkioista.
Tilaston laatimisen taustalla on Suomen ikääntyvä väestö ja tarve tuottaa tarkempaa tietoa omaishoitajista. Väestön ikääntyessä omaishoidon merkitys hoivan muotona kasvaa. Tilasto mahdollistaa ajantasaisen seurannan omaishoitajien määrästä sekä heille maksetuista hoitopalkkioista.
Tiedot tukevat päätöksentekoa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä auttavat suunnittelemaan ja kehittämään omaishoitajille tarjottavia tukipalveluja. Tilaston avulla voidaan myös arvioida alueellisia eroja omaishoidon järjestämisessä ja resursoinnissa.
Tilaston tietosisältö
Omaishoitajat tilastoraportti kattaa omaishoitajat, jotka ovat saaneet Tulorekisterin mukaan omaishoidon hoitopalkkiota (tulokoodi 319) tilastointivuotena. Mukana tilastossa ovat henkilöt, joille hyvinvointialueet tai kunnat ovat maksaneet hoitopalkkiota omaishoidosta. Aluejako koostuu Manner-Suomen hyvinvointialueista, Helsingin kaupungista sekä Ahvenanmaasta.
Tilasto tuotetaan rekisteriaineistosta. Tiedot perustuvat Tulorekisterin sekä Tilastokeskuksen kokeelliseen Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastoon. Tietoja on Tilastokeskuksen toimesta yhdistelty ja käsitelty THL:n tilastointitarpeita varten.
Tilastoprosessi
Lähdeaineistot
THL saa tilaston lähdeaineistot Tilastokeskukselta kerran vuodessa aggregaattitason koontitietoina. Tiedot sisältävät vuositasolla omaishoitajien määrän ja maksetut hoitopalkkiot. Yhden kuukauden osalta tiedot sisältävät pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja palkkioiden suuruusluokan.
Tilaston lähdeaineistona toimivat seuraavat rekisteritiedonkeruut:
- Tulorekisteri, jota Verohallinto ylläpitää, on valtakunnallinen tietokanta, johon ilmoitetaan tiedot palkoista, eläkkeistä ja etuuksista reaaliaikaisesti. Lainsäädännön (laki tulotietojärjestelmästä 53/2018) mukaisesti maksajat, kuten työnantajat ja eläkelaitokset, ovat vastuussa tietojen oikeellisuudesta ja ilmoittamisesta määräajassa. Tarkempaa tietoa Tulorekisteristä on saatavilla palvelun verkkosivuilta.
- Tilastokeskuksen Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilasto hyödyntää monilähteistä rekisteriaineistoa, johon kuuluu Väestötietojärjestelmä (DVV), Tulorekisteri, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteri, Eläketurvakeskuksen YEL/MYEL-vakuutettujen rekisteri ja KOSKI-tietovaranto opintotiedoista. Tilastossa on käytössä rekisteripohjainen laskentamenetelmä, jossa yhdistellään useita eri lähteitä.
Koska Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain on kokeellinen tilasto, menetelmät voivat vielä kehittyä. Kokeellisen tilaston luonteen takia siinä voi esiintyä pieniä epävarmuustekijöitä verrattuna vakiintuneisiin tilastoihin. Tarkempia tietoja tilastosta ja sen laskentamenetelmistä on saatavilla Tilastokeskuksen menetelmäselosteessa.
Tiedonkeruumenetelmä
Tilastokeskus poimii ennalta sovitut tiedot kerran vuodessa Tulorekisteristä ja yhdistää näitä tietoja Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastoon. Tämän jälkeen aineisto toimitetaan THL:lle aggregoituna summatason tietona.
Tietojen validointi
Tilastoa varten saatujen tietojen validointi on pitkälti tapahtunut jo tiedonkeruuvaiheessa rekisterinpitäjien toimesta. Tulorekisterin tiedot ovat ilmoitusvelvollisten, kuten työnantajien ja hyvinvointialueiden toimittamia, ja ne tarkistetaan ja validoidaan Verohallinnon ylläpitämissä prosesseissa ennen niiden siirtymistä tilastoaineistoon. Verohallinto käyttää automatisoituja tarkistusmenetelmiä, jotka tunnistavat virheellisiä ja puutteellisia ilmoituksia ja velvoittavat tietojen toimittajia korjaamaan mahdolliset virheet.
Tilastokeskuksen rekisteripohjaisten aineistojen, kuten Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilaston, tiedot käyvät läpi vastaavat laadunvarmistusprosessit Tilastokeskuksen sisällä. Näissä prosesseissa käytetään automatisoituja laatusääntöjä ja tarkistusohjelmia, jotka varmistavat tiedon yhdenmukaisuuden ja kattavuuden ennen sen siirtoa tilaston käyttöön.
Tiedon käsittely
Tilastokeskus on toimittanut tätä tilastoa varten THL:lle rivitason tiedoista aggregoitua lukumäärätietoa sisältävän taulukon omaishoidon hoitopalkkiota saaneista henkilömääristä ja palkkioiden summista hyvinvointialueittain vuodelta 2024 sekä omaishoitajien pääasiallisesta toiminnasta toukokuussa 2025.
Toimitetussa aineistossa omaishoitajien asuinalue on määritelty henkilön loppuvuoden asuinalueen mukaan. Jos omaishoitaja on saanut vuoden aikana omaishoidon hoitopalkkiota eri hyvinvointialueilta, koko hoitopalkkio on tilastoitu sille hyvinvointialueelle, joka on maksanut kyseiselle omaishoitajalle enemmän hoitopalkkiota.
Tilasto sisältää 514 omaishoitajaa, joiden Tulorekisteriin ilmoittama henkilötunnus on virheellinen tai henkilö ei kuulu vuoden lopun väestöön. Heitä ja heille maksettuja noin 1,5 milj. euron hoitopalkkioita ei ole tilastoitu hyvinvointialuekohtaisiin tietoihin, mutta ne on otettu huomioon koko maan tiedoissa.
Tiedon revisioituminen
Tässä tilastossa ei ole revisioita.
Tilaston laadun tarkastelu
Tarkkuus ja luotettavuus
Tulorekisterin tietojen luotettavuus on korkea, sillä tiedot ilmoitetaan suoraan tulonsaajilta ilman välikäsiä. On kuitenkin huomioitava, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että Tulorekisterin tiedot eivät ole täysin viranomaisten varmentamia, vaan perustuvat työnantajien ilmoituksiin. Tietojen ilmoittaminen ja mahdolliset takautuvat korjaukset voivat vaikuttaa tilastojen tarkkuuteen, mutta korjausmekanismit ovat olemassa virheellisten tietojen täsmentämiseksi.
Tilastokeskuksen Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilasto hyödyntää monilähteistä rekisteriaineistoa, johon kuuluu Väestötietojärjestelmä (DVV), Tulorekisteri, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteri, Eläketurvakeskuksen YEL/MYEL-vakuutettujen rekisteri ja KOSKI-tietovaranto opintotiedoista. Tilastossa on käytössä rekisteripohjainen laskentamenetelmä, jossa yhdistellään useita eri lähteitä. Tämä menetelmä varmistaa tiedon tarkkuuden ja oikeellisuuden erityisesti työmarkkinatilanteen ja pääasiallisen toiminnan osalta.
Koska kyseessä on kokeellinen tilasto, menetelmät voivat vielä kehittyä. Kokeellisen tilaston luonteen takia siinä voi esiintyä pieniä epävarmuustekijöitä verrattuna vakiintuneisiin tilastoihin. Tarkempia tietoja tilastosta ja sen laskentamenetelmistä on saatavilla Tilastokeskuksen menetelmäselosteessa.
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Tilasto julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden syksynä.
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Omaishoidon tilaston tiedot kerätään Tulorekisteristä ja Tilastokeskuksen Väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastosta, joissa on valtakunnallinen kattavuus, joten alueelliset erot omaishoitajien määristä ja palkkioiden maksuista ovat vertailukelpoisia.
Tämä raportti sisältää tiedot omaishoitajista sekä omaishoidon hoitopalkkioiden summista vuosilta 2019–2024.
THL on vuodesta 2015 julkaissut tietoa omaishoitajien määristä osana Sosiaalipalveluiden koontitilastoa. Koontitilasto perustuu hyvinvointialueiden ja sitä ennen kuntien itse ilmoittamiin tietoihin. Tiedot on julkaistu vuosittain Sotkanet-palvelussa mm. indikaattorissa Sotkanet indikaattori 2105; Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia vuoden aikana yhteensä. Indikaattori ei sisällä tietoa sijaisomaishoitajista.
Tämän tilaston luvut pohjautuvat Tulorekisteriin, johon palkanmaksajalla on lakisäätäinen ilmoitusvelvollisuus. Tilasto sisältää myös sijaisomaishoitajat ja heille maksetut hoitopalkkiot.
THL:n työpaperissa 53/2024 Sopimushoidon tilannekuva 2024 todetaan, että omaishoitajien vapaiden toteutumisessa on suurta alueellista eroa. Omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon ja järjestämisen tapoja on monia. Yleisimmät ovat lyhytaikainen asumispalvelu, perhehoito ja sijaishoito. Sijaisomaishoitajien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kuviossa 6. on esitetty omaishoitajien palkkioita luokittain. Vuonna 2025 omaishoidon tuen vähimmäishoitopalkkio oli 472 euroa kuukaudessa, joten alle 400 euron palkkioluokat (11 %) ovat todennäköisesti suurilta osin sijaisomaishoitajien hoitopalkkioita ja omaishoitajien itse pyytämiä alennettuja palkkioita.
Vuonna 2024 koko maassa oli tämän tilaston mukaan 61 813 omaishoitajaa.
Hyvinvointialueiden THL:lle toimittamiin tietoihin perustuvan Sosiaalipalveluiden koontitilaston mukaan omaishoitajien määrä oli samana vuonna 51 356. Ero on 10 457 omaishoitajaa (20 %). Vuosina 2019–2024 tämän tilastoraportin luvut olivat viidenneksen suuremmat kuin hyvinvointialueiden THL:lle ilmoittamat tiedot.
Vaikka tiedot eroavat toisistaan selvästi, luvut ovat kuitenkin pääosin saman suuntaisia. Koska Tulorekisteriin on ilmoitettava kaikki palkkiota saaneet, mukaan lukien sijaisomaishoitajat, on loogista, että luvut ovat suuremmat kuin hyvinvointialueiden ilmoittamat. Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin ja tietojen toimittamiseen sosiaalipalveluiden koontitilastoon on tiedetty liittyvän laatupuutteita, jotka voivat selittää eroja. Hyvinvointialueiden järjestelmistä voi olla vaikea raportoida esimerkiksi kaikkia vuoden aikana toimineita omaishoitajia, jos sopimus on jo päättynyt.
Alueellisesti suurimmat prosentuaaliset erot tämän tilastoraportin ja Sotkanet indikaattori 2105:n välillä vuonna 2024 olivat Päijät-Hämeen (70 %), Etelä-Savon (56 %) ja Keski-Uudenmaan (42 %) hyvinvointialueilla. Pienimmät erot lukujen välillä löytyivät Keski-Suomen (0 %) ja Vantaa Keraan (0 %) hyvinvointialueilta. Vuonna 2024 kaikkien alueiden osalta Tulorekisteristerin tiedot olivat hyvinvointialueiden ilmoittamia tietoja suuremmat lukuun ottamatta Keski-Suomen hyvinvointialuetta. (Taulukko 3).
| Hyvinvointialue | Omais- |
|
|
Prosentuaalinen ero |
|---|---|---|---|---|
| Ahvenanmaa | 403 | 455 | 52 | 13 % |
| Etelä-Karjala | 1 492 | 1 792 | 300 | 20 % |
| Etelä-Pohjanmaa | 2 447 | 2 685 | 238 | 10 % |
| Etelä-Savo | 1 332 | 2 077 | 745 | 56 % |
| Helsinki | 3 778 | 4 567 | 789 | 21 % |
| Itä-Uusimaa | 830 | 916 | 86 | 10 % |
| Kainuu | 1 040 | 1 179 | 139 | 13 % |
| Kanta-Häme | 1 753 | 2 413 | 660 | 38 % |
| Keski-Pohjanmaa | 886 | 1 014 | 128 | 14 % |
| Keski-Suomi | 3 068 | 3 064 | -4 | 0 % |
| Keski-Uusimaa | 1 244 | 1 761 | 517 | 42 % |
| Kymenlaakso | 1 915 | 2 027 | 112 | 6 % |
| Lappi | 2 578 | 2 801 | 223 | 9 % |
| Länsi-Uusimaa | 2 880 | 3 773 | 893 | 31 % |
| Pirkanmaa | 4 464 | 5 286 | 822 | 18 % |
| Pohjanmaa | 1 973 | 2 141 | 168 | 9 % |
| Pohjois-Karjala | 1 886 | 2 096 | 210 | 11 % |
| Pohjois-Pohjanmaa | 4 333 | 5 696 | 1 363 | 31 % |
| Pohjois-Savo | 2 994 | 3 429 | 435 | 15 % |
| Päijät-Häme | 744 | 1 265 | 521 | 70 % |
| Satakunta | 2 156 | 2 680 | 524 | 24 % |
| Vantaa ja Kerava | 2 080 | 2 084 | 4 | 0 % |
| Varsinais-Suomi | 5 080 | 6 098 | 1 018 | 20 % |
| Koko maa | 51 356 | 61 813 | 10 457 | 20 % |
Toimintavaltuudet
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.
Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastollinen tietosuoja
Tilaston alkuperäisaineisto on tiedonkeruun toteuttaneilla tahoilla Verohallinto ja Tilastokeskus, jotka vastaavat sen tietosuojasta. THL ei tätä tilastoa varten vastaanota yksilöiviä tietoja, kuten henkilötunnuksia, vaan tiedot vastaanotetaan anonymisoituina summatietoina.
Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset
Vuonna 2024 tuntemattomaksi jääneiden henkilöiden määrä oli 514 ja heille maksettujen hoitopalkkioiden määrä oli 1,5 miljoonaa euroa. Heidät on tilastoitu koko maan luvuissa, mutta jätetty pois aluekohtaisista luvuista. Tuntemattomien henkilöiden henkilötunnus on ollut tulorekisterissä virheellinen tai he eivät ole kuuluneet vuoden lopun väestöön.
