CPE-esiintyvyys Suomessa
*K. pneumoniae species complexiin kuuluvat lajit: K. pneumoniae, K. quasipneumoniae, K. variicola, K. quasivariicola ja K. africana
** Citrobacter amalonaticus, Citrobacter braakii, Citrobacter koseri, Citrobacter portucalensis, Citrobacter sp., Enterobacter aerogenes, Escherichia fergusonii, Enterobacter hormaechei, Enterobacter kobei, Enterobacter sp., Klebsiella oxytoca, Morganella morganii, Proteus mirabilis, Providencia stuartii ja Raoultella ornithinolytica.
Vuonna 2024 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 103 löydöstä, joissa enterobakteeri oli resistentti karbapeneemille (CRE) eli bakteerikanta oli mahdollisesti CPE (karbapenemaasia tuottava Enterobacterales). Löydöksistä 51 oli Esherichia colia, 46 Klebsiella pneumoniaeta ja 6 Enterobacter cloacaeta.
THL:ään lähetetään ilmoitettavien lajien lisäksi myös muita bakteerilajeja, joilla on karbapenemaasigeeni. Vuonna 2024 yhteensä 164 tutkituista Enterobacterales-kannoista varmistui karbapenemaasia tuottaviksi. CPE-kantojen lukumäärä on selvästi suurempi kuin edellisvuonna (2023: 118).
Eniten karbapenemaasia tuottavista bakteereista oli E. coli - (55) ja K. pneumoniae -kantoja (48). E. cloacae -kantoja oli kolme. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettavien lajien lisäksi muita Enterobacterales-lahkon CPE-löydöksiä oli 58, joista Citrobacter freundii -kantoja oli 54.
Yleisimmät karbapenemaasit olivat KPC-2, NDM-5 ja NDM-1. Viime vuosina havaittu KPC-geenin osuuden kasvu selittyy suurelta osin havaituilla kansallisilla rypäillä, joissa karbapenemaasigeeninä on ollut KPC-2. E. coli -kantojen osalta kolme yleisintä sekvenssityyppiä (ST) olivat ST167, ST38 ja ST361. K. pneumoniae -kantojen osalta yleisimmät sekvenssityypit olivat ST147, ST395 ja ST307. Kolme yleisintä sekvenssityyppiä kattoi E. colin osalta 40 % ja K. pneumoniaen osalta 49 % kaikista sekvenssityypeistä.
CPE-kannoista 83:lla oli tiedossa näytteenottosyy ja näistä 62 löytyi seulontanäytteistä, veriviljelylöydöksiä oli viime vuonna kahdeksan. Veriviljelylöydösten lajit jakaantuivat viime vuonna seuraavasti: kolme E. colia, yksi K. pneumoniae, yksi Klebsiella quasipneumoniae ja kolme C. freundii lajia.
Potilaista puolet oli 65 vuotta täyttäneitä (vaihteluväli, 0–99). Naisten osuus oli 58 %.
Vuosina 2020–2024 yli kolmannekseen vuosittaisista CPE-löydöksistä liittyi mahdollista leviämistä eli niille löytyi geneettisesti läheinen kanta. Kaikkien näiden kohdalla ei kuitenkaan löydetty epidemiologista linkkiä.
Laajimmat havaitut rypäät vuonna 2024 olivat C. freundii ST18 ja ST8 kantojen aiheuttamia, molemmissa karbapenemaasigeeninä oli KPC-2, kuten aiempinakin vuosina. Muiden lajien osalta havaittiin enenevissä määrin muutaman kannan pieniä rypäitä. Pienet rypäät kuvastavat enemmän yksittäisiä ulkomaankontakteja samoihin paikkoihin kuin paikallista leviämistä Suomessa.
Vuosina 2020–2024 yleisin CPE-löydös oli E. coli (36 %). Tartuntatautirekisteriin ilmoitettavat lajilöydökset (K. pneumoniae, E. coli ja E. cloacae) kattoivat 69 % kaikista CPE-löydöksistä viimeisten viiden vuoden aikana.
CPE-kantojen määrä on Suomessa edelleen melko pieni. CPE-kantojen määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 2018 asti, jonka jälkeen vuosien 2019–2021 aikana CPE-kantojen määrä hiukan väheni. Vuodesta 2022 alkaen löydökset ovat lisääntyneet huomattavasti ja sama suuntaus on edelleen jatkunut vuoden 2024 aikana
