Hemofilus-taudin esiintyvyys Suomessa

Pylväskaavio esittää verestä ja aivoselkäydinnesteestä tehtyjen Haemophilus influenzae -bakteerilöydösten lukumäärät ja serotyyppijakauman vuosina 2013–2022. Kaikki hemofiluslöydökset: 78 vuonna 2022; 14 vuonna 2021; 41 vuonna 2020; 77 vuonna 2019. Lähde: Tartuntatautirekisteri.

Vuonna 2022 verestä tai aivoselkäydinnesteestä todettuja Haemophilus influenzae -bakteerin aiheuttamia infektioita todettiin yhteensä 78 (1,41/100 000). Tämä on saman verran kuin koronapandemiaa edeltävinä vuosina 2018–2019. 

Pandemian hallintaan käytetyt hygienia- ja rajoitustoimet vähensivät vakavien hemofilustautien ilmaantuvuutta vuosina 2020–2021, mutta ilmaantuvuus palasi nopeasti ennalleen, kun koronarajoitukset purettiin keväällä 2022.

Reilu puolet hemofilus-löydöksistä (55 %) todettiin naisilla. Ikäjakauma oli edellisvuosien kaltainen. Infektioista 34 (44 %) todettiin 75 vuotta täyttäneillä ja 2 (3 %) alle 5-vuotiailla.

Lähes kaikki löydökset (97 %) oli tehty veriviljelyllä. Valtaosa infektioista (69; 89 %) oli edellisvuosien tavoin kapselittoman H. influenzae -bakteerin aiheuttamia. Serotyypin f aiheuttamia infektioita oli viisi ja serotyypin e aiheuttamia infektioita kaksi. Serotyypin b (Hib) aiheuttamia infektioita ei havaittu lainkaan. Kahden nukleiinihapon osoituksella tehdyn löydöksen serotyyppi jäi tuntemattomaksi.

Hib-rokotukset

Vuonna 1985 ja sen jälkeen syntyneille lapsille on annettu serotyypiltä b suojaava Hib-rokote lastenneuvoloissa. Rokotusohjelmalla on pystytty tehokkaasti vähentämään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita ja bakteerin kiertoa väestössä. Tautia voi kuitenkin esiintyä lapsilla, joiden rokotussuoja on puutteellinen ja aikuisilla, joiden lapsuudessa Hib-rokote ei kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan.
Tietoa Hib-rokotuksista
Tietoa Hib-rokotuksista

Päivitetty: