Hemofilus-taudin esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2024 verestä tai aivoselkäydinnesteestä todettuja Haemophilus influenzae -bakteerin aiheuttamia infektioita todettiin yhteensä 73 (1,32/100 000). Koronarajoitukset vähensivät vakavien hemofilus-tautien ilmaantuvuutta vuosina 2020–2021, mutta ilmaantuvuus palasi nopeasti ennalleen, kun rajoitukset purettiin keväällä 2022.
Infektioita todettiin naisilla ja miehillä jotakuinkin yhtä paljon. Ikäjakauma oli edellisvuosien kaltainen. Lähes joka toinen (35; 48 %) sairastuneista oli täyttänyt 75 vuotta. Kaksi (3 %) oli alle 5-vuotiaita.
Hemofilus-löydökset oli tehty kolmea nukleiinihapon osoitusta lukuun ottamatta veri- tai likvoriviljelyllä. Valtaosa (66; 90 %) infektioista oli edellisvuosien tapaan kapselittoman H. influenzae -bakteerin aiheuttamia. Serotyyppi b aiheutti infektion yhdelle henkilölle ja serotyyppi f kolmelle, jotka kaikki olivat keski-ikäisiä tai vanhempia. Nukleiinihapon osoituksella tehtyjen löydösten serotyyppi jäi tuntemattomaksi.
Hib-rokotukset
Vuonna 1985 ja sen jälkeen syntyneille lapsille on annettu serotyypiltä b suojaava Hib-rokote lastenneuvoloissa. Pikkulasten rokotuskattavuus on ollut korkea, eikä koronapandemia juurikaan vaikuttanut viitosrokotteen (DTaP-IPV-Hib) kattavuuteen. Rokotusrekisterin mukaan vuonna 2023 syntyneistä lapsista 98 % aloitti rokotussarjan, 97 % on saanut kaksi annosta ja 90 % kolme annosta.
Rokotusohjelmalla on pystytty tehokkaasti vähentämään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita ja bakteerin kiertoa väestössä. Tautia voi kuitenkin esiintyä rokottamattomilla tai vaillinaisesti rokotetuilla lapsilla. Koska immuunipuolustusta heikentävä lääkitys tai sairaus voivat altistaa Hib-taudille, Hib-rokotetta tarjotaan tai suositellaan myös eräille lääketieteellisille riskiryhmille.
