Hemofilus-taudin esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2023 verestä tai aivoselkäydinnesteestä todettuja Haemophilus influenzae -bakteerin aiheuttamia infektioita todettiin yhteensä 55 (0,99/100 000). Koronapandemian hallintaan käytetyt hygienia- ja rajoitustoimet vähensivät vakavien hemofilus-tautien ilmaantuvuutta vuosina 2020–2021, mutta ilmaantuvuus palasi nopeasti ennalleen, kun rajoitukset purettiin keväällä 2022.
Kaksi kolmasosaa hemofilus-löydöksistä (67 %) todettiin naisilla, mikä on enemmän kuin tavallisesti. Ikäjakauma oli edellisvuosien kaltainen. Infektioista 25 (46 %) todettiin 75 vuotta täyttäneillä ja 1 (2 %) alle 5-vuotiailla.
Hemofilus-löydökset oli tehty kolmea nukleiinihapon osoitusta lukuun ottamatta veriviljelyllä. THL:n kantakokoelmaan saatiin bakteerikanta 89 % (49/55) tapauksesta, jotka kaikki osoittautuivat tarkemmissa tutkimuksissa kapselittoman H. influenzae -bakteerin aiheuttamiksi. Kolmen veriviljelyllä ja kaikkien nukleiinihapon osoituksella tehtyjen löydösten serotyyppi jäi tuntemattomaksi. Vuosina 2021–2023 ei havaittu yhtään serotyypin b bakteerin aiheuttamaa Hib-tapausta.
Hib-rokotukset
Vuonna 1985 ja sen jälkeen syntyneille lapsille on annettu serotyypiltä b suojaava Hib-rokote lastenneuvoloissa. Pikkulasten rokotuskattavuus on ollut korkea, eikä koronapandemia ole juurikaan vaikuttanut viitosrokotteen (DTaP-IPV-Hib) kattavuuteen: vuonna 2021 syntyneistä lapsista 98 % aloitti rokotussarjan, 97 % on saanut kaksi annosta ja 92 % kolme annosta.
Rokotusohjelmalla on pystytty tehokkaasti vähentämään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita ja bakteerin kiertoa väestössä. Tautia voi kuitenkin esiintyä rokottamattomilla tai vaillinaisesti rokotetuilla lapsilla. Myös immuunipuolustusta heikentävä lääkitys tai sairaus voivat altistaa Hib-taudille, minkä takia rokotetta tarjotaan tai suositellaan eräille lääketieteellisille riskiryhmille.
