Koronavirukset

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.

Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet

SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome
MERS eli Middle East Respiratory Syndrom -koronavirukset
MERS-koronavirus
SARS-CoV-2-koronavirus.
Koronavirus SARS-CoV-2

Miten koronavirukset tarttuvat?

Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta.
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta

Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.

Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?

COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta.
Lue lisää: Koronarokotteet

Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita.

Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa.
Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.

Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?

Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita.

Yleisiä oireita ovat

nuha
yskä
kurkkukipu
päänsärky
kuume.

Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume.

Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten koronavirus todetaan?

Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä.
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset

SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen.
Koronaviruksen kotitestit

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?

Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2

Katso myös

Päivitetty: Fri Dec 15 13:14:43 EET 2023

Ajankohtaista

Hengitystieinfektioita on runsaasti liikkeellä – muista nämä viisi keinoa tartuntojen vähentämiseksi myös jouluna

18.12.2024 12.56

Tiedote

Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia ja bakteereita on tällä hetkellä runsaasti liikkeellä Suomessa. Esimerkiksi influenssaepidemia on käynnistymässä ja koronatapausten määrä on hieman noussut. Tutut infektioiden torjuntakeinot pätevät myös tänä jouluna.

Influenssaepidemia on käynnistymässä Suomessa ja RSV-tapaukset ovat lisääntyneet. Myös koronavirustapausten (COVID-19) määrä on hieman noussut, joskaan aivan viime vuoden kaltaista tautihuippua ei toistaiseksi ole ollut.

Lisäksi mykoplasma-, hinkuyskä- ja adenovirustartuntoja on kuluneen vuoden aikana todettu huomattavasti aiempia vuosia enemmän.

Hengitystieinfektioita voidaan estää muun muassa seuraavin keinoin:

Ota suositellut rokotukset – ne ovat paras keino suojautua vakavalta taudilta.
Sairasta kotona.
Pese kädet, käytä käsidesiä, yski ja aivasta hihaan – hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla hygieniasta.
Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä.
Huolehdi ilmanvaihdosta.

”Tartuntojen ehkäisyssä on tärkeää, ettei lähde sairaana kyläilemään jouluna. Itse kukin voi näin suojata etenkin riskiryhmiin kuuluvia ja iäkkäitä”, sanoo THL:n ylilääkäri Leif Lakoma.

Hengitystievirusinfektioita hoidetaan samalla tavalla

Hengitystieinfektion aiheuttajaa voi harvoin tietää oireiden perusteella. Useimmissa tapauksissa hoidoksi riittää oireenmukainen hoito ja lepo.

Jos yleisvointi laskee tai oireet ovat vakavia tai pahenevat, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon kuten muidenkin sairastumisten kohdalla. Hinkuyskälle altistuneiden täysin tai osin rokottamattomien pienten lasten kohdalla nopea hoitoon hakeutuminen on tärkeää.

Influenssan ja koronavirusinfektion hoidossa voidaan käyttää myös viruslääkkeitä lääkärin arvion mukaan. Niiden käytössä oleellista on, että hoito voidaan aloittaa riittävän aikaisin.

Epäiltäessä bakteeri-infektiota antibioottihoitoa harkitaan niin ikään tarpeen mukaan. Sekä mykoplasma että hinkuyskä ovat aikuisella yleensä itsestään paranevia tauteja, ja hoito on pääosin oireenmukaista.

Hengitystieinfektion jälkeen töihin, kouluun ja päiväkotiin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja mahdollinen kuume on poissa. Lapsen kohdalla on hyvä odottaa, että lapsi jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatuksen toimintaan.

Virusinfektioissa tartuttavuus alkaa usein jo ennen oireiden ilmaantumista ja vähenee oireiden alkamisen jälkeen. Jälkinuha tai -yskä voi jatkua pitkäänkin, eikä se estä paluuta esimerkiksi töihin, kouluun ja päiväkotiin.

Influenssarokotus kannattaa yhä ottaa

Suomalaisten rokotuskattavuus influenssaa vastaan on jäämässä jonkin verran viimevuotista matalammaksi kaikissa ikäryhmissä. Rokotuksen kohderyhmiin kuuluvien kannattaa edelleen ottaa influenssarokotus, sillä epidemian huippu ajoittuu yleensä vuoden vaihteen jälkeiseen aikaan. Rokotteen voi ottaa myös epidemian aikana ja sen antama suoja muodostuu noin kahdessa viikossa.

Riskiryhmiin kuuluvien koronarokotuskattavuus hyvä. Yli kaksi kolmesta 80 vuotta täyttäneestä on saanut syksyn tehosteannoksen, 65–79-vuotiaista noin puolet.

Raskaana olevista jo runsas kolmannes on saanut hinkuyskäkomponentin sisältävän dtap-rokotteen suojaamaan vastasyntynyttä hinkuyskältä.

Lisäksi hyvinvointialueet ovat suositelleet vastasyntyneiden ja alle 1-vuotiaiden riskiryhmiin kuuluvien lapsien suojaamista monoklonaalisella vasta-aineella RSV:n aiheuttamaa tautia vastaan. Luotettavia kattavuustietoja ei ole vielä THL:n käytettävissä.