Koronavirukset

Mikä on koronavirus?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. 

Osa koronaviruksista on niin sanottuja kausikoronaviruksia. Ihmisillä hyvin yleisiä kausikoronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.  Kausikoronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella.

Kausikoronavirusten lisäksi on muita koronaviruksia. Niitä esiintyy ympäri vuoden. Ne voivat aiheuttaa myös vaikeaa tautia. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet 

Miten koronavirukset tarttuvat?

Koronavirukset tarttuvat hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Tartunta on mahdollinen myös ulosteesta. 
Lue lisää tarttumisesta Koronavirus SARS-CoV-2 -sivulta 

Kausikoronavirusten aiheuttamien tautien itämisaika tartunnan saamisesta on 2–5 päivää. Koronavirus SARS-CoV-2:n itämisajaksi on arvioitu keskimäärin 3–5 päivää.

Miten koronavirusinfektioita ehkäistään?

COVID-19-tautia vastaan on saatavilla rokote, joka ehkäisee tehokkaasti vakavaa tautia. Kausikoronaviruksia vastaan ei ole rokotetta. 
Lue lisää: Koronarokotteet

Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioita. 

  • Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3 - 5 päivää. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
  • Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta. 
  • Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
  • Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa. 
    Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
  • Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.

Lue lisää: Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Mitkä ovat koronavirusinfektion oireet?

Kausikoronavirusinfektiot ovat oireettomia, lieviä tai kohtalaisia ylähengitystieinfektioita. 

Yleisiä oireita ovat

  • nuha
  • yskä
  • kurkkukipu
  • päänsärky 
  • kuume.

Kausikoronavirusinfektio voi joskus esiintyä myös alemmissa hengitysteissä, jolloin taudinkuva on bronkiitti tai keuhkokuume. 

Alahengitystieinfektiot ovat yleisempiä pienillä lapsilla ja iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitauti tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten koronavirus todetaan?

Kausikoronaviruksen ja koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttama tartunta voidaan todeta terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä. 
Kausikoronavirusten laboratoriotutkimukset

SARS-CoV-2-virukselle on saatavilla myös kotitestejä. Antigeenikotitesti soveltuu akuutin COVID-19 taudin toteamiseen. 
Koronaviruksen kotitestit

Miten koronavirusinfektioita hoidetaan?

Kausikoronavirusinfektioon ei ole lääkitystä, vaan hoito on oireenmukaista. 
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

COVID-19 tautiin on olemassa lääkehoitoja, joita voidaan käyttää riskiryhmille.
Katso tarkemmin: Koronavirus SARS-CoV-2 

Katso myös

Ajankohtaista

null Riskiryhmien maksuttomat influenssarokotukset alkavat lokakuussa – yli 85-vuotiaille suositellaan tehostettua rokotetta

Riskiryhmien maksuttomat influenssarokotukset alkavat lokakuussa – yli 85-vuotiaille suositellaan tehostettua rokotetta

Julkaisuajankohta 7.10.2024 11.10
Tiedote

Monet hyvinvointialueet aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset lokakuussa. 85 vuotta täyttäneille suositellaan tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan. Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa.

Influenssa voi olla vakava tauti, joka saattaa aiheuttaa erityisesti riskiryhmiin kuuluville vaarallisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Influenssarokote ehkäisee viruksen leviämistä, ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä.

Influenssakaudella 2024–2025 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kaikille ikäryhmille tarkoitettua pistettävää VaxigripTetra-rokotetta sekä 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz-nenäsumuterokotetta. 

Lisäksi 85 vuotta täyttäneille sekä 50 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille tarjotaan tehosteainetta sisältävää Fluad Tetra -rokotetta. Rokote antaa heille todennäköisesti jonkin verran paremman ja pitkäkestoisemman suojan kuin Vaxigrip Tetra -rokote, jossa tehosteainetta ei ole. Fluad Tetran jakelu hyvinvointialueille on parhaillaan käynnissä. 

”Tiedämme aiemmilta kausilta, että varsinkin vanhemmilla ihmisillä perinteisten influenssarokotteiden suojateho heikkenee ajan mittaan, jonka vuoksi THL suosittelee hakemaan rokotuksen vasta vähän myöhemmin syksyllä. Näin suojateho kestää paremmin koko influenssakauden ajan”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek

Maailman terveysjärjestö WHO valitsee vuosittain rokotteeseen ne viruskannat, jotka todennäköisimmin aiheuttavat influenssaa. 

Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut

Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa. Lokakuun alkuun mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin on raportoitu ainoastaan yksittäisiä influenssalöydöksiä. 

Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Eniten tapauksia todetaan yleensä vuodenvaihteen jälkeen, helmi-maaliskuussa. Koronapandemian jälkeen influenssakaudet ovat tosin alkaneet jonkin verran aiemmin ja epidemiahuippu on ajoittunut jo vuodenvaihteeseen.

THL seuraa influenssatilanteen kehittymistä ja päivittää ajantasaista tietoa verkkosivuilleen säännöllisesti. 

Hyvinvointialueet tiedottavat, mistä ja milloin eri riskiryhmät saavat rokotteen

Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssarokotukset järjestetään sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada.  

Influenssarokotteen saavat kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä.

Tähän ryhmään kuuluvat:

  • kaikki 65 vuotta täyttäneet  
  • alle 7-vuotiaat lapset
  • raskaana olevat 
  • sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
  • varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset.

Lisäksi influenssarokotetta tarjotaan maksutta:  

  • sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstölle, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon
  • vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiirille.

Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.  

Influenssarokotteen yhteydessä voi ottaa myös koronarokotteen 

THL:n suosituksen mukaan 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville tarjotaan influenssarokotuksen yhteydessä myös maksuton koronarokotus. 

Suositus koskee niitä vakavan koronataudin riskiryhmiin kuuluvia, jotka eivät ole vielä saaneet koronarokotteen tehosteannosta tänä syksynä. 

”Koronarokotteita on tänä syksynä annettu jo noin 250 000 annosta. THL:n suosituksen mukaisille kohderyhmille korona voi influenssan tapaan edelleen aiheuttaa vakavan taudin ja siksi on tärkeää, että näihin ryhmiin kuuluvat ottavat tänäkin syksynä myös koronarokotteen ”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.

Lisätiedot 

Mikä on influenssa? (THL)

Ajantasainen influenssakatsaus (THL)

Influenssarokote (THL)

Tiedote 12.8. Syksyn koronarokotukset alkavat – käytössä JN.1-varianttia vastaan päivitetyt rokotteet (THL)

Hanna Nohynek 
ylilääkäri (rokottaminen ja rokotteet) 
THL 
p. 029 524 8246 
[email protected] 

Anniina Virkku 
asiantuntijalääkäri (rokottaminen ja rokotteet)
THL
[email protected]

Niina Ikonen 
johtava asiantuntija (influenssan seuranta) 
THL 
p. 029 524 8413 
[email protected]

Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto influenssa koronavirus rokotukset