Lähisuhdeväkivalta

Laaturaportti

Yleiskuvaus

Tämä tilasto on järjestyksessä neljäs THL:n julkaisema lähisuhdeväkivaltatilasto. Edellinen julkaistiin vuonna 2023 (Lähisuhdeväkivalta 2021). Tilastoraportti julkaistaan jatkossa kahden vuoden välein sitä sisällöllisesti kehittäen.

Tilaston kuvaus

Tämä tilasto kokoaa yhteen tilasto- ja tutkimustietoa lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Tilasto kuvaa uusimpia saatavilla olevia tietoja julkaisuhetkellä.

Tilastossa kuvataan viranomaisten tietoon tullutta lähisuhdeväkivaltaa. Toiseksi tarkastellaan lähisuhdeväkivallan osuutta henkirikoksissa sekä naisiin kohdistuvien lähi- ja parisuhdesurmien piirteitä. Kolmanneksi kuvataan tilastotietoa lapsiin kohdistuvista pahoinpitely- ja seksuaalirikoksista sekä Finlapset-tutkimuksen tuloksia väkivallasta lapsiperheissä. Neljänneksi tilastoon on koottu tilastotietoa lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille tarkoitetuista erityispalveluista.

Tilasto on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevia tietoja työssään tarvitseville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, asiantuntijoille ja tutkijoille.

Relevanssi

Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta tilastossa raportoidaan tietoja hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn sekä väkivallan vastaisen työn tutkimusta, kehittämistä ja järjestämistä varten.

Tilaston tietosisältö

Tilasto kattaa tiedot viranomaisten tietoon tulleesta lähisuhdeväkivallasta, tutkimuksissa kerätystä tiedosta sekä erityispalveluissa kerätystä tilastotiedosta. Kaikki lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta ei tule viranomaisten tietoon eivätkä kaikki väkivaltaa kokeneet raportoi kokemuksistaan tutkimuksissa. Sen vuoksi väkivaltaa koskevia tilastoja ei voida yleistää koko väestöön. Tilaston keskeiset käsitteet ja muuttujat on kuvattu osana tilastoraporttia.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tiedot on koottu Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastosta, henkirikollisuuden seurantajärjestelmästä, poliisin rikosilmoitustilastosta, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja -psykologian yksiköiden tilastoista, FinLapset-kyselytutkimuksen ja kansallisen rikosuhritutkimuksen tiedoista sekä väkivaltaa kokeneille tarkoitettujen erityispalveluiden tilastoista. Aineistot on kuvattu tarkemmin luvussa 3.2 Tiedonkeruumenetelmä.

Tiedonkeruumenetelmä

Rikos- ja pakkokeinotilasto 

Rikos- ja pakkokeinotilaston tuottaa Tilastokeskus. Tilastossa kuvataan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleita rikoksia. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto saadaan poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojen käsittelyyn perustuvasta rikosilmoitusjärjestelmästä. Lähisuhde- ja perheväkivaltatilasto perustuu rikostilaston vuosiaineistoon yhdistettynä väestötilastoihin. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta-aineisto on muodostettu rekisteritietojen pohjalta poliisille ilmoitetuista rikoksista. Poliisin Patja-järjestelmän rikosilmoitusaineiston uhrille ja epäillylle on yhdistetty Tilastokeskuksen aineistoista kotipaikkatietoja, tieto perheasemasta sekä lapsista, vanhemmista, aviopuolisosta ja rekisteröidystä puolisosta. Perheaseman ja asuintietojen perusteella on päätelty asuvatko uhri ja epäilty avoliitossa. Rekisteriaineistojen tiedot ovat tilastovuoden tietoja. Aineistossa on myös huomioitu sellaiset tapaukset, joissa uhri ja epäilty ovat tilastovuotta edeltävänä vuonna asuneet avoliitossa. Tilastoaineistoon on lisätty tarkastelu siitä, onko uhrilla ja epäillyllä yhteinen lapsi. Mikäli uhri ja epäilty ovat keskenään avo- tai avioliitossa tai ovat entinen avio- tai avopari, he kuuluvat ensisijaisesti näihin luokkiin ja vasta sen jälkeen tarkastellaan, onko uhrilla ja epäillyllä yhteistä lasta.

Henkirikosseuranta

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on vuodesta 2002 ylläpitänyt yhdessä poliisiammattikorkeakoulun ja sisäministeriön poliisiosaston kanssa Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää, jonka avulla seurataan ja tutkitaan kuolemaan johtaneen väkivallan määrää ja piirteitä. Vuodesta 2019 järjestelmä on jatkunut Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin ja Poliisihallituksen yhteistyönä. Henkirikosseurantaa varten on perustettu tietokanta, johon kirjataan perustiedot poliisin tietoon tulevien tahallisten henkirikosten (murha, tappo, surma, lapsensurma) ja tahallisen pahoinpitelyrikoksen yhteydessä tehtyjen kuolemantuottamusrikosten osapuolista sekä teonpiirteistä. Tietokantaan ei kerätä tietoja henkirikoksen yrityksistä tai muista väkivaltarikoksista. Tiedot kerätään rikosten esi-tutkinnasta vastaavilta rikostutkijoilta määrämuotoisella sähköisellä lomakkeella. Ne kirjataan, kun esitutkinta on saatettu loppuun tai rikoksen ilmi tulosta on kulunut yksi vuosi. Tietokanta sisältää tiedot kaikista Suomen poliisin tutkimista esitutkinnassa todennäköisiksi henkirikoksiksi todetuista tapauksista.
Poliisille ilmoitetut lapsiin kohdistuneet pahoinpitely- ja seksuaalirikokset sekä Barnahus-yksiköiden asiakastilastot 
Poliisille ilmoitetut pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyihin liittyvät tilastotiedot on haettu poliisin rikosilmoitustilastoista. Paikallispoliisin alueelliset tilastot pitävät sisällään kaikki poliisilaitokset. Keskusrikospoliisi ei kuulu näihin. Poliisin tilastoissa tapaukset ilmoitetaan asianomistajien lukumäärän pohjalta. Luvut sisältävät kaikki alle 18-vuotiaat. Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja -psykologian vuoden 2020–2021 tiedot julkaistaan tilastoraportissa toista kertaa. Yliopisto-sairaaloiden yhteydessä toimivat yksiköt keräävät tilastotietoa niihin ohjautuneista tapauksista ja näistä on koostettu lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköiden tilasto. Asiakkaaksi tullaan poliisin virka-apupyynnön perusteella. Virka-apupyynnöt koskevat pääasiassa alle 16-vuotiaisiin kohdistuvia pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjä.

FinLapset-kyselytutkimus

FinLapset-tutkimus käynnistettiin nimellä Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus. Vuonna 2017 toteutettiin vauvaperheisiin kohdistunut pilottitutkimus kuuden maakunnan alueella ja vuonna 2018 toteutettiin ensimmäinen 4-vuotiaisiin lapsiin perheineen kohdistuva kansallinen tiedonkeruu. Vuosina 2017 ja 2018 perheitä pyydettiin osallistumaan tutkimukseen lapsen terveystarkastuksen yhteydessä lastenneuvolassa, mutta vuoden 2020 vauvaperheiden tutkimuksesta alkaen tiedonkeruu on toteutettu vanhemmille suunnattuna postikyselynä.

Vuoden 2024 tiedonkeruissa kohderyhmiin kuuluvien lasten ja vanhempien henkilötiedot poimittiin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietojärjestelmän kopiosta. Esiopetusikäisten perheiden tiedonkeruussa tutkimusotokseen poimittiin joka toinen vuonna 2017 syntynyt lapsi (N = 25 721) ja lapsen molemmat viralliset vanhemmat (N = 49 636). Kyselyyn vastasi 12 616 vanhempaa (vastausaktiivisuus 25 %), joista oli naisia 8 078 (32 %) ja miehiä 4 538 (19 %). Vastauksia saatiin 9 798 lapsesta (38 % tutkimusotoksen lapsista). Vauvaperheiden tiedonkeruussa tutkimusotokseen poimittiin kaikki tiettyinä aikaväleinä vuoden 2024 aikana syntyneet vauvat (N = 16 835) ja vauvan molemmat viralliset vanhemmat (N = 32 494). Vanhempia lähestyttiin ensimmäisen kerran silloin, kun vauva oli 12–16 viikon ikäinen. Kyselyyn vastasi 11 971 vanhempaa (vastausaktiivisuus 37 %), joista oli naisia 7 576 (45 %) ja miehiä 4 395 (28 %). Vastauksia saatiin 8 291 lapsesta (49 % tutkimusotoksen lapsista). Sekä vauvojen että esiopetusikäisten perheissä muita harvemmin vastasivat iältään nuoremmat, ulkomaalaistaustaiset, muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset, lapsen kanssa eri osoitteessa asuvat, perheensä ainoat aikuiset ja matalammin koulutetut vanhemmat. Molemmissa tiedonkeruissa jokaiselle tutkimusotokseen kuuluvalle vanhemmalle lähetettiin postitse henkilökohtainen kutsu osallistua tutkimukseen ja tarvittaessa kolme muistutusta.

Rikosuhritutkimus

Tutkimuksen perusjoukkona olivat 15–74-vuotiaat Suomessa (mukaan lukien Ahvenanmaa) vakituisesti asuvat henkilöt. Tilastokeskus toteutti otospoiminnan. Otoksen koko oli 17 500, jossa 252 ositetta alueen, sukupuolen ja kuuden eri ikäryhmän mukaan (10v. välit). Alueet jaettiin väestömäärän mukaan kolmeen ryhmään ja väestöltään pienimmillä alueilla oli hieman suurempi otantasuhde kuin muilla alueilla. 15–24- ja 25–34-vuotiaiden ikäryhmillä oli 1,5 kertainen otantasuhde, koska kyseiset ryhmät ovat aiemmissa tutkimuksissa vastanneet kyselyyn muita heikommin. Otokseen valikoituneet henkilöt saivat tammikuussa 2024 Tilastokeskukselta postitse saatekirjeen, jossa selvitettiin tutkimuksen tarkoitus. Saatekirjeessä oli ohjeet vastaamiseen verkkokyselyn välityksellä. Vastaaminen tapahtui aluksi ainoastaan verkkolomakkeella, johon pystyi kirjautumaan henkilökohtaisella tunnuksella. Lisäksi saatekirjeessä oli yksilöity QR-koodi, joka vei suoraan kyselylomakkeelle. Postituksia oli yhteensä kolme, joista viimeinen sisälsi verkkovastaustunnusten lisäksi paperilomakkeen ja palautuskuoren. Tilastokeskus tavoitteli vastaajia myös sähköpostimuistutuksilla (3kpl), jos heillä oli väestötietojärjestelmään kirjattu sähköpostiosoite. Tutkimukseen saatiin 7610 hyväksyttyä vastausta aikavälillä 2.1.– 31.3.2024 (lopullinen vastausosuus 43,5 %). Vastausprosentti parani vuoteen 2021 nähden, jolloin kyselyn vastausprosentti oli 34,4 (vuonna 2020 vastausprosentti 29,8).

Turvakotipalvelut 

Tilasto perustuu THL:n turvakodeilta vuosittain keräämiin tietoihin. Vuoden 2024 lopussa Suomessa toimi yhteensä 28 turvakotia, joissa oli perhepaikkoja 228 perheelle tai yksin tulevalle asiakkaalle. Tiedonkeruun toteutus ja tietojen relevanssi on kuvattu alkuperäisessä tilastoraportissa.

Nollalinja auttava puhelin

Nollalinja auttavasta puhelimesta (www.nollalinja.fi) raportoidaan neljännen kerran tässä julkaisussa. Nollalinja -auttavan puhelimen toiminnan järjestämisestä vastaa THL. THL kerää anonyymia tietoa puheluiden määristä, ajankohdista ja kestoista. Puhelinliittymän tuottava Elisa toimittaa raportit puheluiden määristä ja ajankohdista. Soittajan puhelinnumero salataan kaikissa vaiheissa ja se ei tule missään vaiheessa näkyviin puheluihin vastaaville Nollalinjan työntekijöille, eikä THL:ään toimitettavaan raporttiin. Lisäksi kerätään anonyymia tietoa soittajan roolista, väkivallan muodoista, käytetyistä palveluista ja millaista apua on annettu. Puheluissa ei haastatella asiakkaita ja tämän vuoksi lomakkeessa olevat tietosisällöt ovat puutteellisia niiltä osin, jos asia ei tule esille keskustelun aikana.

Seri-tukikeskukset

Suomen ensimmäinen seksuaaliväkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskus avattiin Helsinkiin HUS:n Naistenklinikalle 2017, Turkuun, Tampereelle ja Kuopioon 2019 ja Ouluun 2020. Seri-tukikeskusten kokonaisluku on 25 kpl joulukuussa 2024. Seri-tukikeskuksen tilasto on sairauskertomusjärjestelmästä erillinen verkkopohjainen taulukko, joka on perustettu tukikeskuksen raportointia ja tutkimusta varten. Taulukkoa täydentää Seri-tukikeskuksen henkilöstö oman työnsä ohella asiakaskäynneillä ilmi tulleiden tietojen perusteella. Tiedot taulukkoon pyritään täydentämään mahdollisimman pian käyntien jälkeen, mutta osa tiedoista kerätään jälkikäteen sairauskertomusjärjestelmästä.

MARAK-työryhmät

MARAK-työryhmien asiakastiedoista raportoidaan kolmatta kertaa tässä julkaisussa. MARAK-työryhmiä toimi Suomessa vuonna 2024 yhteensä 39. MARAK-työryhmien sihteerit tilastoivat käsittelemistään tapauksista THL:n ylläpitämään tilastoon ei-tunnisteellisia asiakastietoja, joita voidaan analysoida ja käyttää esimerkiksi toimintamallin kehittämiseen ja koulutuksen suuntaamiseen. Tietoja on kerätty vuodesta 2016. Tilastointilomaketta päivitettiin vuonna 2024. Sen vuoksi osaa tiedoista ei ole koko vuoden osalta.

Kunniaan liittyvä väkivalta

Kunniaan liittyvästä väkivallasta ei kerätä tietoa tai sitä ei tilastoida Suomessa systemaattisesti. Kunniaan liittyvästä väkivallasta ei ole erillistä lainsäädäntöä, vaan teot sisältyvät Suomen rikos- ja muuhun lainsäädäntöön. Rikokset voivat olla esimerkiksi pakottamista, vapaudenriistoa, laittomia uhkauksia, pahoinpitelyjä, ihmiskauppaa ja lapseen kohdistuvia rikoksia. Kunniaan liittyvän väkivallan tilastotietoa on koottu tähän raporttiin toista kertaa. Tietoja on koottu turvakotipalveluiden ja Nollalinjan tilastoista, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vuosikatsauksesta 2024, Tilastokeskuksen tekemästä Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021-tutkimuksesta sekä kunniaan liittyvän väkivallan parissa toimivilta järjestöiltä saaduista tiedoista.

Tietojen validointi

Tilaston sisältö on tuotettu eri organisaatioiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Merkityt kirjoittajat vastaavat omien osuuksiensa oikeellisuudesta ja tarkkuudesta.

Tiedon käsittely

Tilaston tiedot on koottu eri lähteistä, eikä niitä ole yhdistetty tai käsitelty erikseen tilastoraporttia varten.

Tiedon revisioituminen

Tässä tilastossa ei ole revisioita.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus 

Tilaston tiedot pohjautuvat muissa tilastoissa ja julkaisusarjoissa julkaistuihin tuloksiin. Tarkemmat lähdekohtaiset laatuhuomiot on kuvattu luvussa 3.2 Tiedonkeruumenetelmä.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tähän tilastoraporttiin on koottu tiedot vuoden 2024 tilastoista ja tutkimustuloksista sekä harvemmin julkaistavista tuloksista vuotta 2023 koskevat tiedot. Tiedot on toimitettu syyskuuhun 2025 mennessä ja tilastoraportti kirjoitettu syksyllä 2025.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Rikos- ja pakkokeinotilastot kuvaavat hyvin rikollisuutta ja sen muutoksia. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat kuitenkin muutokset poliisin valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Esimerkiksi 1.1.2023 astui voimaan rikoslain seksuaalirikossäädännön uudistukset.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot tilastojen julkaisukalenterissa ennakkoon ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. THL:n julkaisemat tilastotuotteet ovat julkisia. Tilastojen julkaisukalenteri.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä. eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.
Tilastoraportissa julkaistujen tietojen alkuperäisaineisto on tiedonkeruun toteuttaneilla tahoilla, jotka vastaavat niiden tietosuojasta.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Tilastoraportissa kuvataan vuotta 2023 koskevia tietoja silloin, kun uudempaa tietoa ei ole ollut saatavilla. Tilastoraportissa huomioidaan lähisuhdeväkivallan lisäksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevia tilasto- ja tutkimustietoja. Tilastoraportin nimeä on päivitetty vastaamaan paremmin sisältöä.

Päivitetty: