Lasten rokotuskattavuustilasto
Tällä sivulla:
- Yleiskuvaus
- Tilaston tietosisältö
- Tilastoprosessi
- Tilaston laadun tarkastelu
- Tilastollinen tietosuoja
- Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
- Toimintavaltuudet
- Tilaston vuoden 2026 erityiskysymykset
Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
Lasten rokotuskattavuustilasto sisältää tietoja kansallisessa rokotusohjelmassa annettujen rokotusten kattavuuksista sekä rokottamattomien lasten määrästä syntymävuosittain koko Suomessa, hyvinvointialueittain sekä kunnittain, Ahvenanmaa mukaan lukien. Tilastossa raportoidaan 3 vuotta täyttäneiden lasten rokotuskattavuus sekä rokottamattomien osuus. Tilastossa raportoidaan 8 vuotta täyttäneiden osalta ns. nelosrokotteen ja MPR-rokotteen toisen annoksen kattavuudet sekä rokottamattomien osuus.
Tilastoraportti julkaistaan kerran vuodessa. Tähän tilastoraporttiin on sisällytetty tiedot 6.2.2026 asti. Lisäksi viimeisen kolmen vuoden aikana syntyneiden lasten rokotuskattavuutta voi seurata kuukausittain päivittyvästä karttaesityksestä lähes ajantasaisesti.
Relevanssi
Rokotteiden teho terveydelle vaarallisten tartuntatautien leviämisen estämiseksi perustuu osittain laumasuojaan, jonka toteutumiseksi rokotuskattavuuden tulee olla riittävän suuri. Esimerkiksi MPR-rokotteen kohdalla on arvioitu, että laumasuojan toteutumiseksi rokotuskattavuuden on oltava vähintään 95 prosenttia. Tämän takia kansallisen ja alueellisten rokotuskattavuuksien arviointi ja seuranta on erittäin tärkeää.
Lasten rokotuskattavuusraportoinnin avulla kunnat ja hyvinvointialueet saavat tietoa paikallisista rokotuskattavuuksista, voivat vertailla omia rokotuskattavuuksiaan muiden alueiden ja koko Suomen kattavuuksiin sekä arvioida oman alueensa väestön rokotussuojaa ja kehittää alueen rokotustoimintaa.
Tietojen avulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman toteutumista.
Tilaston tietosisältö
Tilasto kertoo rokotekattavuus, rokotteittain, annoksittain, syntymävuosittain ja alueittain.
Seuraavat tiedot ovat saatavilla ja niitä päivitetään vuosittain:
| Rokote | Annos | Lasten syntymävuosi | Aluejako | Tiedot |
|---|---|---|---|---|
| Rotavirusrokote (Rota) | 1-3 | 2016–2023 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Pneumokokkirokote (PCV) | 1-3 | 2016–2023 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) | 1-3 | 2016–2023 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR) | 1 | 2016–2023 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR) | 2 | 2017-2023 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Nelosrokote (DTaP-IPV) | 1 | 2011-2018 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
“Syntyneet” ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän; “nimittäjä” ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän, joka otetaan huomioon rokotuskattavuutta laskettaessa.
| Ikä | Lasten syntymävuosi | Aluejako | Tiedot |
|---|---|---|---|
| Kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomat | 2016-2023 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Kahdeksaan ikävuoteen asti rokottamattomat | 2011-2018 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
”Syntyneet” ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän; ”nimittäjä” ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän, joka otetaan mukaan laskelmaan.
Seuraavat tiedot ovat saatavilla ja niitä päivitetään kuukausittain:
| Rokote | Annos | Lasten syntymävuosi | Aluejako | Tiedot |
|---|---|---|---|---|
| Rotavirusrokote (Rota) | 1-3 | 2024–2026 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
| Pneumokokkirokote (PCV) | 1-3 | 2024–2026 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
| Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) | 1-3 | 2024–2026 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
| Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR) | 1 | 2024–2026 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
| Vesirokkorokote (Var) | 1 | 2024–2026 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
| Nelosrokote (DTaP-IPV) | 1 | 2021-2023 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
”Syntyneet” ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän. ”Muutos vuodessa” ilmoittaa kahden rokotuskattavuuden erotuksen: valitun kohortin ajantasaisen rokotuskattavuuden ja edellisen kohortin rokotuskattavuuden, sellaisena kuin se oli vuosi sitten.
Tilastoprosessi
Lähdeaineistot
Tilaston lähdeaineistona toimii THL:n ylläpitämä valtakunnallinen rokotusrekisteri, johon tiedot saadaan Hilmo-tiedoista, sekä Digi- ja väestöviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmä.
Tiedonkeruumenetelmä
Suurin osa kansallisen rokotusohjelman rokotuksista annetaan perusterveydenhuollossa, kuten neuvoloissa. Kuitenkin myös yksityiset palveluntuottajat ja sairaalat toteuttavat rokotuksia. Rokotustiedot kirjataan potilastietojärjestelmiin Kansallisen Terveysarkiston tietomallin mukaisesti.
Rokotusrekisteri perustuu julkisten ja yksityisten palveluntuottajien potilastietojärjestelmiin kirjattuihin rokotustietoihin. Tiedot kerätään Avohilmon, Terveyshilmon ja Sosiaalihilmon kautta, eli valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän kokonaisuuden kautta.
Ajantasainen tiedonkeruu alkoi julkisen perusterveydenhuollon Avohilmo tietokeräyksessä vuonna 2012 ja laajeni Terveyshilmoon vuonna 2019. Yksityiset perusterveydenhuollon tuottajat liittyivät Avohilmoon vuonna 2020. Lisäksi rekisteriin on kerätty rokotustietoja takautuvasti julkisen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä erillisinä kertapoimintoina, jotka ulottuvat vuoteen 2009 saakka.
Rokotusrekisterin tiedot täydentyvät joka yö, ja valtaosa tiedoista saapuu rekisteriin seuraavana päivänä rokotuksesta.
Tietojen validointi
Rokotustiedot siirtyvät rokotusrekisteriin vain, jos rokotukset on kirjattu potilastietojärjestelmään noudattaen yhtenäisiä kansallisia luokituksia ja järjestelmä on kytketty Hilmo-tiedonsiirtoon. Tietojen siirtymisen jälkeen rekisterissä ei tehdä varsinaista validointia, vaan epäselvät tai epäuskottavat tiedot jätetään huomiotta.
Tietojen oikeellisuus riippuu palveluntuottajien toimittamien tietojen laadusta. Palveluntuottajien tulee ajantasaisesti seurata rokotustietojen laaturaportteja ja ilmoittaa THL:lle poikkeamista. Lisäksi palveluntuottajien on korjattava virheet.
Tiedon käsittely
Rokotusrekisteriin ja väestötietoihin pääsyä on THL:n sisällä rajoitettu. Tietoja käsitellään THL:n sisäverkossa tietoturvallisessa laskentaympäristössä, ja tietosuojariskien lieventämiseksi käytetään pseudonymisoituja tunnisteita.
Rokotustiedot toimitetaan erissä, jotka sisältävät uusia tietoja, päivityksiä ja korjauksia aiemmin toimitettuihin tietoihin. Rokotuksen saanut henkilö tunnistetaan henkilötunnuksella. Annettu rokote tunnistetaan tuotekohtaisesti ensisijaisesti eränumeron ja tämän jälkeen kauppanimen, rokotelyhenteen ja ATC-koodin perusteella ottaen huomioon myös oikeinkirjoitus- ja lyöntivirheet. Rokotustapahtuma määritellään rokotetun henkilötunnisteen, annetun rokotteen ja rokotteen antopäivän mukaan. Samasta rokotustapahtumasta toimitetut kaksoiskappaleet sekä tiedot, joissa rokote on tuntematon tai rokotuspäivä on epäuskottava (ts. tulevaisuudessa, ennen syntymää tai kuoleman jälkeen), jätetään huomioimatta.
Rokotustietojen täydellisyyttä, rokotuskattavuutta ja rokottamattomien osuutta arvioidaan yhdistämällä rokotus- ja väestötietoja henkilötunnuksen avulla.
Rokotustietojen täydellisyys arvioidaan kuukausittain rokotuspäivän ja palveluntuottajan mukaan: Rokotustietojen laaturaportti. Tietojen laadun katsotaan kokonaisuutena parantuneen, minkä vuoksi puutteellisuushavaintoja ei enää oteta huomioon rokotuskattavuuden arvioinnissa. Tämä tarkoittaa, että mahdollinen puutteellisuus ei johda rokotuskattavuuden poisjättämiseen eikä yksilöiden sulkemiseen arvioinnista.
Lasten rokotuskattavuus ja rokottamattomien osuus arvioidaan syntymävuosittain ja alueittain. Ne lasketaan jakamalla alueella tällä hetkellä asuvien rokotettujen tai rokottamattomien lasten määrä alueella tällä hetkellä asuvien lasten kokonaismäärällä. Ulkomailla asuneet lapset suljetaan arvioinnista. Luvut julkaistaan tietystä alueesta vain, jos alueella asuu sillä hetkellä vähintään 15 tarkasteluvuonna syntynyttä lasta ja jos yli puolet heistä on otettu mukaan laskentaan.
Annettujen annosten määrä lasketaan erikseen kullekin rokotteelle (Taulukot T1, T2 ja T3.) Vaikka kansallisessa rokotusohjelmassa suositellaan, että pikkulasten rokotukset annetaan tietyssä iässä (esim. DTaP-IPV-Hib-rokotteen ensimmäinen, toinen ja kolmas annos suositellaan annettavaksi 3, 5 ja 12 kuukauden iässä), annosten lukumäärä ei ole ikäkohtainen vaan kumulatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäistä kirjattua rokotustapahtumaa pidetään ensimmäisenä annoksena ja toista kirjattua rokotustapahtumaa pidetään toisena annoksena riippumatta siitä, minkä ikäinen lapsi oli rokotettaessa.
Ainoat poikkeukset tähän sääntöön ovat MPR-rokotukset. Ensimmäinen MPR-rokotus, joka on annettu ennen 3 vuoden ikää, pidetään ensimmäisenä annoksena. Ensimmäinen MPR-rokotus, joka on annettu 3 vuoden iän jälkeen ja ennen 8 vuoden ikää, pidetään toisena annoksena riippumatta siitä, onko lapsi saanut MPR-rokotuksen ennen 3 vuoden ikää.
Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut syntymästään lähtien yhtään rotavirusrokotetta, pneumokokkirokotetta, viitosrokotetta (DTaP-IPV-Hib), MPR- tai MPRV-rokotetta, vesirokkorokotetta, nelosrokotetta (DTaP-IPV) tai influenssarokotetta.
Tiedon revisioituminen
Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Tietoihin jälkikäteen tehtävien korjausten vaikutus lukuihin on pääsääntöisesti arvioitu pieneksi.
Tilaston laadun tarkastelu
Tarkkuus ja luotettavuus
Aliraportoinnista johtuvan rokotuskattavuuden aliarvioinnin välttämiseksi ulkomailla asuneet lapset suljetaan laskennasta. Vuonna 2023 syntyneistä ja tällä hetkellä Suomessa asuvista lapsista 3,6 % on asunut ulkomailla. Kattavuustulokset ovat siten edustavia valtaosalle väestöä, vaikka rokotuskattavuus voi poiketa niillä, jotka on suljettu laskennasta.
Jos annettua rokotetta ei voida tunnistaa tai tunnistaa oikein, rokotettujen lasten määrä saattaa aliarvioitua ja rokottamattomien määrä yliarvioitua. Vakuuttavasti rokotekuvaustietojen laatu on hyvä: yli 95 % hyvinvointialueilla annetuista rokotteista tunnistetaan täsmällisesti eränumeron tai kauppanimen perusteella. Vuosina 2022–2025 vain 0,1–0,2 % annetuista rokotteista jäi tunnistamatta.
Oikeaaikaisuus ja täsmällisyys
Tilasto julkaistaan maaliskuussa ja siinä on mukana kuluvan vuoden alkuun mennessä saapuneet tiedot.
Lasten rokotukset annetaan suositusten mukaan ensimmäisen 1,5 ikävuoden aikana, ja tehosteet 4 ja 6 vuoden iässä. Tilasto keskittyy lapsiin, jotka täyttävät kuluvana vuonna 3 tai 8 vuotta, ikään, johon mennessä heidän perus- ja tehosterokotesarjansa (mukaan lukien mahdolliset myöhästyneet annokset) odotetaan olevan suoritettu. Näitä ikärajoja nuorempien lasten rokotukset ovat vielä käynnissä. (Taulukko T3.)
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Vertailukelpoisia alueellisia ja valtakunnallisia lasten rokotuskattavuuksia on raportoitu rokotusrekisteriin perustuen vuodesta 2013 lähtien. Tätä ennen pikkulasten rokotuskattavuutta selvitettiin tuhannen lapsen otantatutkimuksilla, joiden avulla pystyttiin arvioimaan vain valtakunnallista rokotuskattavuutta.
Toimintavaltuudet
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotantoa ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.
Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
Yhteenveto tilastosta julkaistaan tilaston kotisivulla thl.fi-palvelussa ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tilasto julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastollinen tietosuoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999).
Tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi kuntakohtaiset luvut raportoidaan vain, jos kunnassa syntyy tarkasteluvuonna vähintään 15 lasta. Muussa tapauksessa luvut esitetään hyvinvointialueittain.
Tilaston vuoden 2026 erityiskysymykset
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023, ja rokotustietojen arvioidaan olleen todennäköisesti täydellisiä kaikilla hyvinvointialueilla toiminnan alkuvaiheen aikana erityisesti alle 2-vuotiaiden lasten osalta. Tämän vuoksi tässä raportissa siirrytään käytäntöön, jossa rokotuskattavuuden arvioinnissa ei enää huomioida puutteellisuussignaaleja. Kuitenkin syksystä 2024 alkaen Ahvenanmaalta saapuvien rokotustietojen arvioidaan olleen todennäköisesti puutteellisia. Tuolloin suurin osa vuonna 2023 syntyneistä lapsista oli jo saanut tämän raportin kattamat rokotukset, kun taas vuonna 2018 syntyneet lapset olivat vasta aloittamassa MPR-rokotteen toisen annoksen saamista. Näin ollen heidän rokotuskattavuutensa sekä vuoden 2023 jälkeen syntyneiden lasten kattavuudet Ahvenanmaalla saattavat olla aliarvioituja. Ahvenanmaan väestöpohjan pienuuden vuoksi mahdollinen vaikutus koko maan lukuihin arvioidaan vähäiseksi.
