Lasten rokotuskattavuustilasto
Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, sekä ylläpitää alan rekistereitä ja huolehtia tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä (THL-laki 2 §). Rokotuskattavuustiedot perustuvat rokotusrekisterin tietoihin, johon tiedot saadaan Hilmo-tiedoista.
Lasten rokotuskattavuustilasto sisältää tietoja kansallisessa rokotusohjelmassa annettujen rokotusten kattavuuksista sekä rokottamattomien lasten määrästä syntymävuosittain koko Suomessa, Ahvenanmaa mukaan lukien. Vuosittain raportoidaan kyseisenä vuonna 3 vuotta täyttäneiden lasten rokotuskattavuus sekä rokottamattomien osuus. Lisäksi raportoidaan kyseisenä vuonna 8 vuotta täyttäneiden ns. nelosrokotteen ja MPR-rokotteen toisen annoksen kattavuudet sekä rokottamattomien osuus.
Tiedot rokotuskattavuuksista esitetään valtakunnallisesti, hyvinvointialueittain sekä kunnittain.
THL tuottaa saaduista tiedoista ajantasaista raportointia verkkopalveluna. Tilastoraportti julkaistaan kerran vuodessa.
Vuosittain julkaistavan tilastoraportin lisäksi viimeisen kolmen vuoden aikana syntyneiden lasten rokotuskattavuutta voi seurata kuukausittain päivittyvästä karttaesityksestä lähes ajantasaisesti.
Relevanssi
Rokotteiden teho perustuu osittain laumasuojaan, jonka toteutumiseksi rokotuskattavuuden tulee olla riittävän suuri. Esimerkiksi MPR-rokotteen kohdalla on arvioitu, että laumasuojan toteutumiseksi rokotuskattavuuden on oltava vähintään 95 prosenttia. Ilman riittävän korkeaa rokotuskattavuutta, terveydelle vaaralliset tartuntataudit voivat päästä leviämään. Tämän takia kansallisen ja alueellisten rokotuskattavuuksien arviointi ja seuranta on erittäin tärkeää.
Lasten rokotuskattavuusraportoinnin avulla kunnat ja hyvinvointialueet saavat tietoa paikallisista rokotuskattavuuksista, vertailla omia rokotuskattavuuksiaan muiden alueiden ja koko Suomen kattavuuksiin sekä arvioida oman alueensa väestön rokotussuojaa ja kehittää alueen rokotustoimintaa.
Tietojen avulla myös THL seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman toteutumista.
Tilaston tietosisältö
Seuraavat tiedot ovat saatavilla ja niitä päivitetään vuosittain:
| Rokote | Annos | Lasten syntymävuosi | Aluejako | Tiedot |
|---|---|---|---|---|
| Rotavirusrokote (Rota) | 1-3 | 2015-2022 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Pneumokokkirokote (PCV) | 1-3 | 2015-2022 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) | 1-3 | 2015-2022 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR) | 1 | 2015-2022 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR) | 2 | 2017-2022 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Nelosrokote (DTaP-IPV) | 1 | 2010-2017 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
Syntyneet ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän, nimittäjä ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän, joka otetaan huomioon rokotuskattavuutta laskettaessa.
| Ikä | Lasten syntymävuosi | Aluejako | Tiedot |
|---|---|---|---|
| Kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomat | 2015-2022 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
| Kahdeksaan ikävuoteen asti rokottamattomat | 2015-2022 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Nimittäjä, Kattavuusprosentti |
Syntyneet ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän, nimittäjä ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän, joka otetaan mukaan laskelmaan.
Seuraavat tiedot ovat saatavilla ja niitä päivitetään kuukausittain:
| Rokote | Annos | Lasten syntymävuosi | Aluejako | Tiedot |
|---|---|---|---|---|
| Rotavirusrokote (Rota) | 1-3 | 2023-2025 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
| Pneumokokkirokote (PCV) | 1-3 | 2023-2025 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
| Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) | 1-3 | 2023-2025 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
| Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR) | 1 | 2023-2025 | Koko Suomi, Hyvinvointialueet, Kunta | Syntyneet, Ajantasainen rokotuskattavuus, Muutos vuodessa |
Syntyneet ilmoittaa tarkasteluvuonna syntyneiden ja tarkastelualueella tällä hetkellä asuvien lasten määrän. Muutos vuodessa ilmoittaa kahden rokotuskattavuuden erotuksen: valitun kohortin ajantasaisen rokotuskattavuuden ja edellisen kohortin rokotuskattavuuden, sellaisena kuin se oli vuosi sitten.
Tilastoprosessi
Lähdeaineistot
Tilaston lähdeaineistona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä valtakunnallinen rokotusrekisteri, johon tiedot saadaan Hilmo-tiedoista.
Väestötiedot saadaan Digi- ja väestöviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Väestötiedot ja rokotustiedot yhdistämällä lasketaan Suomessa tällä hetkellä vakituisesti asuvien lasten rokotettujen ja rokottamattomien lukumäärät ja väestöosuudet.
Tiedonkeruumenetelmä
Rokotusrekisterin tiedot perustuvat julkisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta kerättyihin tietoihin. Tiedot kerätään Avohilmon, Terveyshilmon ja Sosiaalihilmon kautta, eli valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän kokonaisuuden kautta. Valtakunnallisen rokotusrekisterin tiedot kerätään potilastietojärjestelmistä Kansallisen Terveysarkiston tietomallin mukaisella määrityksellä. Tässä tilastoraportissa on mukana 24.1.2025 mennessä saapuneet tiedot.
Suurin osa kansallisen rokotusohjelman rokotuksista annetaan perusterveydenhuollossa, kuten neuvoloissa. Kuitenkin myös yksityiset palveluntuottajat ja sairaalat toteuttavat rokotuksia.
Rokotustietoja on kerätty ajantasaisesti osana perusterveydenhuollon Avohilmo-tietokeräystä vuodesta 2012 lähtien ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (Terveyshilmo) tietokeräystä vuodesta 2019 lähtien. Yksityiset perusterveydenhuollon tuottajat liittyivät Avohilmo-tiedonkeruuseen vuonna 2020.
Rokotustietoja on kerätty rekisteriin myös takautuvasti julkisen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä erillisinä kertapoimintoina. Kertapoimintoina kerätyt rokotustiedot ulottuvat vuoteen 2009 saakka.
Tietojen validointi
Rokotustiedot siirtyvät rokotusrekisteriin vain, jos rokotukset on kirjattu potilastietojärjestelmään noudattaen yhtenäisiä kansallisia luokituksia ja tilastoitu oikein potilastietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmän on myös oltava kytkettynä Hilmo-tiedonsiirtoon.
Rokotuskattavuusluvut julkaistaan tietystä alueesta vain, jos alueella asuu sillä hetkellä vähintään 15 tarkasteluvuonna syntynyttä lasta ja jos yli puolet tarkasteluvuonna syntyneistä ja sillä hetkellä alueella asuvista lapsista on otettu mukaan rokotuskattavuuden laskentaan.
Tiedon käsittely
Rokotusrekisterin tieto annetusta rokotuksesta yhdistetään rokotteen saaneen kotikuntatietoon. Ajantasaiset väestötiedot saadaan Digi- ja väestötietovirastosta. Uusia rokotustietoja vastaanotetaan Hilmoon jatkuvasti.
Rokotuskattavuutta ei voi arvioida, jos alueelta ei kerry riittävästi tietoja.
Rokotusrekisteriin pääsyä on rajoitettu, tietoja käsitellään THL sisäverkossa tietoturvallisessa laskentaympäristössä, ja tietosuojariskien lieventämiseksi käytetään pseudonymisoituja tunnisteita.
Hilmo-tiedonkeruun mukaiset tiedot toimitetaan erissä, jotka sisältävät uusia rokotustietoja, päivityksiä ja korjauksia aiemmin toimitettuihin tietoihin. Rokotuksen saanut henkilö tunnistetaan henkilötunnuksella. Annettu rokotus tunnistetaan tuotekohtaisesti ensisijaisesti eränumeron ja tämän jälkeen kauppanimen, rokotelyhenteen ja ATC-koodin perusteella ottaen huomioon myös oikeinkirjoitus- ja lyöntivirheet. (Taulukko 3.) Rokotustapahtuma määritellään rokotetun henkilötunnisteen, annetun rokotteen ja rokotteen antopäivän mukaan.
Annettujen annosten määrä lasketaan erikseen kullekin rokotteelle. (Taulukot 3, 4 ja 5.) Vaikka kansallisen rokotusohjelmassa suositellaan, että pikkulasten rokotukset annetaan tietyssä iässä (esim. DTaP-IPV-Hib-rokotteen ensimmäinen, toinen ja kolmas annos suositellaan annettavaksi 3, 5 ja 12 kuukauden iässä), annosten lukumäärä ei ole ikäkohtainen vaan kumulatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäistä kirjattua rokotustapahtumaa pidetään ensimmäisenä annoksena ja toista kirjattua rokotustapahtumaa pidetään toisena annoksena riippumatta siitä, minkä ikäinen lapsi oli rokotettaessa.
Ainoat poikkeukset tähän sääntöön ovat MPR- ja kausi-influenssarokotukset. Ensimmäinen MPR-rokotus, joka on annettu ennen 3 vuoden ikää, pidetään ensimmäisenä annoksena. Ensimmäinen MPR-rokotus, joka on annettu 3 vuoden iän jälkeen ja ennen 8 vuoden ikää, pidetään toisena annoksena riippumatta siitä, onko lapsi saanut MPR-rokotuksen ennen 3 vuoden ikää. Kausi-influenssarokotusten annosluku on kausikohtainen, joten se nollataan joka vuosi elokuun ensimmäisenä päivänä.
Rokotuskattavuuden arviointiin otetaan mukaan vain henkilöt, jotka ovat asuneet sellaisilla alueilla, mistä on toimitettu riittävän täydelliset rokotustiedot kiinnostavana havaintojaksona. Esimerkiksi alle kaksivuotiaiden lasten kohortin osalta tietojen on oltava riittävän täydelliset koko kahden vuoden eliniän ajalta.
Alle kahden vuoden ikäisten lasten terveyskeskuksen rokotustiedot katsotaan riittävän täydellisiksi, jos kuukausittaisten DTaP-IPV-Hib ja MPR rokotuskäyntien määrät jaettuna terveyskeskuksen alueella asuvien alle 2-vuotiaiden lasten määrällä on keskimäärältään kuluvan ja viiden edeltävän kuukauden aikana yli 8,0 prosenttia. Raja-arvo perustuu siihen, että ensimmäisen 24 ikäkuukauden aikana lapsen odotetaan saavan kolme DTaP-IPV-Hib rokotusta ja yhden MPR rokotuksen (kuukausittainen odotusarvo: 16,0 prosenttia).
Koko väestön osalta terveyskeskuksen rokotustiedot katsotaan riittävän täydellisiksi, jos kuukausittaisten rokotustapahtumien määrä (kausi-influenssarokotukset ja koronavirusrokotukset pois lukien) jaettuna terveyskeskuksen alueen asukasmäärällä on keskiarvoltaan kuluvan ja viiden edeltävän kuukauden aikana enemmän kuin 0,2 prosenttia. Raja-arvo perustuu siihen, että vuotuisesti vain harvat rokotteet (ensisijaisesti tehosteannokset) kuuluvat koko vuoden aikana aikuisväestölle suositeltuihin rokotuksiin.
Tiedon revisioituminen
Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Tietoihin jälkikäteen tehtävien korjausten vaikutus lukuihin on pääsääntöisesti arvioitu pieneksi.
Tilaston laadun tarkastelu
Tarkkuus ja luotettavuus
Asetuksen 149/2017 mukaan rokottavan tahon tulee merkitä rokotukset potilasasiakirjaan joko rokotusten seurantalomakkeelle tai vastaavaan kohtaan sähköisessä potilastietojärjestelmässä.
Rokotukset kirjataan rakenteisessa muodossa sellaiseen potilastietojärjestelmään, josta tieto voidaan poimia valtakunnalliseen rokotusrekisteriin osana Hilmo-tiedonkeruuta.
Tietojen oikeellisuus on riippuvainen tiedonantajien toimittamien tietojen laadusta ja oikeellisuudesta. Tietojen toimittajia tulee ajantasaisesti seurata rokotustietojen laaturaportteja ja ilmoittaa THL:lle poikkeamista. Tietojen toimittajan on myös korjattava virheellinen tieto.
Rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi rokotustiedot ovat ajoittain puutteellisia. Rokotustietojen täydellisyyttä arvioidaan kuukausittain kohdassa 3.4 esitetyllä tavalla. Arviot tehdään erikseen koko väestölle ja alle kahden vuoden ikäisille lapsille, koska näiden väestöryhmien käyntitiheys on avohoidossa erilainen. Vuonna 2022 syntyneistä ja tällä hetkellä vakituisesti Suomessa asuvista lapsista 95,8 prosentilla on oletettavasti täydelliset rokotustiedot, joten ne sisältyvät MPR-1-rokotuskattavuuslaskelmaan. Vuonna 2017 syntyneistä ja tällä hetkellä vakituisesti Suomessa asuvista lapsista 94,7 prosentilla on oletettavasti täydelliset rokotustiedot, joten ne sisältyvät MPR-2-rokotuskattavuuslaskelmaan. On huomattava, että oletettavasti täydelliset rokotustiedot eivät tarkoita, että kaikki suositellut rokotukset on annettu, sillä tämä on vain tietojen laadun mittari.
Rokotusrekisterissä rokotteet pyritään tunnistamaan tuotetasolla, ja tässä onnistutaan yli 99 prosenttisesti, eli tiedot kirjataan yleensä hyvin tarkasti. (Laaturaportin kuvio 1.)
Laturaportin kuvio 1. Prosenttiosuus tunnistetuista rokotustapahtumista vuosittain (tilanne 01/2025).
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan rokotusrekisteriin osana Hilmo-tiedonkeruuta. Hilmo-tietokeräyksen toimitusaikataulu ja -viive vaihtelee hyvinvointialueittain. Rokotusrekisterin tiedot täydentyvät joka yö, ja valtaosa tiedoista saapuu rekisteriin seuraavana päivänä rokotuksesta. Vuoden 2024 alussa 50 prosenttia hyvinvointialueiden rokotustiedoista saatiin Avohilmon kautta 1 päivän kuluessa ja 90 prosenttia rokotustiedoista saatiin 7 päivän kuluessa. Nykyään rokotusrekisterin voidaan katsoa olevan reaaliaikainen rekisteri, joka kattaa valtaosan Suomessa annetuista julkisten ja yksityisen sektorin rokotuksista. Tilasto julkaistaan maaliskuussa ja siinä on mukana kuluvan vuoden tammikuuhun mennessä saapuneet tiedot.
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Rokotusrekisteri otettiin käyttöön vuonna 2012. Rekisteri sisältää tietoa jo vuodesta 2009 lähtien. Tätä ennen pikkulasten rokotuskattavuutta selvitettiin tuhannen lapsen otantatutkimuksilla, joiden avulla pystyttiin arvioimaan vain valtakunnallista rokotuskattavuutta. Mahdollisista alueellisista eroista ei saatu tietoa.
Vuodesta 2013 lähtien alueellisia ja valtakunnallisia rokotuskattavuuksia on raportoitu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin perustuen.
Toimintavaltuudet
Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n lakisääteinen tehtävä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL: n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.
Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
Tilasto julkaistaan tilaston kotisivulla thl.fi-palvelussa ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastojen julkaisukalenteri
Tilastoraportti julkaistaan kerran vuodessa maaliskuussa. Julkaisun yhteydessä julkaistaan tiedote ja verkkosivut.
Vuonna 2022 ja 2017 syntyneiden lasten rokotuskattavuudet
Tilastollinen tietosuoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679) ja tietosuojalakiin (1050/2018).
Tiedot kuntakohtaisista lasten rokotuskattavuuksista raportoidaan, jos kunnassa syntyy vähintään 15 lasta vuodessa. Muussa tapauksessa kattavuusluvut esitetään hyvinvointialueittain.
THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki tietoja käsittelevät THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen. Rekisterin tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi -verkkopalvelussa.
Rokotusrekisterin tietosuojailmoitus
Tilaston vuoden 2025 erityiskysymykset
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Alueilla tietojärjestelmien yhtenäistämistä on monella alueella vasta aloitettu ja tämä saattaa aiheuttaa katkoksia tiedonsiirrossa ja vaikuttaa tiedon laatuun. Rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rokotusrekisterin lukuja korkeampia.
