Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous
Laatuseloste
- Tilastotietojen relevanssi
- Menetelmäkuvaus
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
- Vuoden 2023 tilaston erityiskysymyksiä
Tilastotietojen relevanssi
Laki hyvinvointialueesta (29.6.2021/611) 120§ mukaan hyvinvointialueen on toimitettava tilinpäätös-, osavuosikatsaus- ja kustannustiedot sekä muualla laissa tai lain nojalla säännöllisesti toimitettavaksi edellytetyt taloustiedot Valtiokonttorille yhteentoimivuuden edellyttämässä muodossa. Hyvinvointialue vastaa toimittamiensa tietojen oikeellisuudesta. Valtioneuvoston asetuksilla (729/2021 ja 462/2022) on annettu tarkempia säännöksiä tuotettavista tiedoista sekä tietojen tuottamisen ja toimittamisen menettelytavoista ja ajankohdista.
Hyvinvointialueiden tilikauden aikana Valtiokonttorille toimittamia taloustietoja käytetään muun muassa valtion talousarvion valmistelussa. Ilmoitettuja palveluluokkakohtaisia kustannustietoja käytetään valtion rahoituksen jälkikäteistarkistuksen määräytymisen perusteena. Lisäksi taloustietoja hyödynnetään hyvinvointialueen toiminnan ja talouden seurannassa sekä valtion ohjauksessa kuten lainanottovaltuuksien valmistelussa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käyttää tietoja julkaisemissaan kansallisessa ja alueellisissa asiantuntija-arvioissa, kansallisessa yksikkökustannuslaskennassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon taloustietojen tilastoinnissa. Lisäksi tietoja hyödynnetään laajasti tutkimustyössä. Ahvenanmaa ei ole mukana tilastoraportin luvuissa
THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Tietojen toisiokäyttö perustuu lainsäädäntöön.
• Laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008 2§ ja 5§) (Finlex)
• Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) (Finlex)
Menetelmäkuvaus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -aineisto koostuu kaikkien Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien Tilastokeskukselle vuosien 2017–2020 aikana tehtäväluokittain raportoimista tiedoista. Vuodesta 2021 eteenpäin aineisto koostuu Valtiokonttorille raportoiduista palveluluokkakohtaisista taloustiedoista. Vuodesta 2023 eteenpäin aineistossa on mukana hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin, HUS-yhtymän Valtiokonttorille raportoimat palveluluokkakohtaiset taloustiedot.
Raportoidut tiedot koostuvat
- käyttötaloudesta ja investointimenoista: KKTPP Kunnan ja kuntayhtymien ti-linpäätöstiedot palveluluokkakohtaisesti sekä HHTPP Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän tilinpäätöstiedot palveluluokkakohtaisesti (käyttötalous, investoinnit) ja ATPT Ålands bokslut funktionsvis) sote-palveluluokittain. Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän palveluluokitus 2023 (Liite 2, valtiokonttori.fi)
- tilinpäätöstietoja täydentävistä erillistiedoista: KKYTT Kuntien ja kuntayhtymien kalenterivuotta koskevat tilinpäätöstietoja täydentävät muut taloustiedot sekä Hyvinvointialueen ja HHYTT hyvinvointiyhtymän kalenterivuotta koskevat tilinpäätöstietoja täydentävät muut taloustiedot
Taloustietojen tiedonkeruu toteutetaan Valtiokonttorin toimesta hyvinvointialueilta automatisoidulla XBRL-talousraportoinnilla. THL saa taloustiedot tietokantaansa Valtiokonttorilta salatun rajapinnan kautta. Valtiokonttorin keräämät tiedot siirtyvät THL:ään samalla tarkkuustasolla kuin millä ne on toimitettu Valtiokonttorille.
Keskeisiä ohjeita ja luokituksia tietojen kannalta ovat kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston hyvinvointialueille ja -yhtymille antamat yleisohjeet ja lausunnot, Valtiokonttorin julkaisema automatisoidun talousraportoinnin käsikirjan (AURA) -ohjeet ja palveluluokitus sekä Tilastokeskuksen sektoriluokitus.
Valtiovarainministeriön asetus hyvinvointialueen taloustietojen toimittamiseen sovellettavasta tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista määrittelee sovellettavat tietosisällöt, tekniset kuvauksiset ja raportointikokonaisuudet.
Tilastossa taloustietoja mitataan muutoksena suhteessa edellisiin vuosiin (aikasarja) ja suhteessa toisiin vastaaviin yksiköihin (poikkileikkaus). Näkökulmina ovat alueellinen tarkastelu (hyvinvointialueet, kunnat) tai tuottajakohtainen tarkastelu (hyvinvointialueet, kuntayhtymät). Tiedoista tuotetaan käyttötalouden toteumatietoja netto- ja brutto-käyttökustannuksina, tarvevakioituna nettokäyttökustannuksina (euroa/asukas) ja ilmoitettujen kokonaiseuromäärien mukaan. Tiedot raportoidaan sekä absoluuttisina euromääräisinä tietoina että väestöön suhteutettuina tietoina. Investointimenoista tuotetaan samalla tapaa alueellista ja tuottajakohtaista tietoa kuin käyttötaloudestakin. Raportoitavat euromääräiset tiedot kuvaavat organisaatioiden investointimenoja sote-palveluluokittain ja hyödykelajeittain. Lisäksi Sote-käyttötalous-tilastokuutioissa esitetään Hallinto- ja tukipalvelut -luokan mukaisia tietoja.
Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja kunkin vuoden 31.12. tilanteesta.
Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
THL tekee yhteistyötä kaikkien hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja tarkistavien ministeriöiden ja substanssivirastojen kanssa. Kaikki organisaatiot tekevät aineiston laaduntarkastusta.
THL tarjoaa tukea ja neuvoo tiedontoimittajia palveluluokkien käytössä ja tietosisältöjen tuottamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokkiin. Palveluluokkiin liittyvät kysymykset ohjataan THL:lle Valtiokonttorin ylläpitämän vastauspalvelun kautta.
Palveluluokkakohtaiset tiedot kerätään kulu- ja tuottolajeittain eriteltyinä. Käytetty kulu- ja tuottolajiluokitus vastaa hyvinvointialueiden ja kuntien kirjanpidossa käytettyä tililuetteloa, joka taas perustuu kirjanpitolakiin. Tältä osin tietojen luotettavuus on hyvä.
Ennen aineistokäsittelyn aloitusta Valtiokonttori tekee aineistoon tarkastuksia koskien kaikkia palveluluokkia. HVA-AURA-käsikirjan luvun 4.1 mukaan palveluluokille HHTPP-raportissa kohdennettujen kaikkien ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen tulee täsmätä HHKNR-Q4-raportilla raportoituun tuloslaskelmaan tili- ja sektoritasolla. Palveluluokkien yhteenlaskettu summa joltain tililtä saa poiketa enintään tuhannella eurolla.
Tarkastus tehdään myös sektoriluokkiin. Palveluluokkakohtaisella ulkoisella sektorilla x01 olevien tilien kustannukset täytyy olla yhtä suuret tai suuremmat kuin alasektoreilta yhteenlasketut kustannukset (+/- 1000 euroa).
Hallinto- ja tukipalveluiden (hyvinvointialueiden raportoinnissa Tilojen vuokraus ja maaomaisuuden hallinta, Tukipalvelu, Yleishallintopalvelut ja vaalit -palveluluokat) netto tulee olla nolla. Tämä siitä syystä, että hyvinvointialueiden rahoituksen tietopohjaan otetaan euroja vain sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluluokilta. Tukipalvelu-palveluluokka on tilastoinnin apuluokka, joka sisältää vain välituotteita ja -suoritteita, joiden kustannukset kohdennetaan varsinaisille palveluluokille. Vain ulkoisen myynnin kate voi jäädä tukipalveluluokalle.
Raportoinnissa kirjaukset on voitu tehdä suoraan tilien yhteensä -tasolle, tilitasolle kirjaamisen sijaan. Tällöin tilien yhteenlasketut eurot eivät täsmää tilien yhteensä tasoon. Samoin sektoritasolla on voitu kirjata suoraan ulkoiselle x01-sektorille alasektorille kirjaamisen sijaan. Tällöin tilien ulkoinen sektori on suurempi kuin sisäiset sektorit yhteensä. Tämä on sallittua ja on yksi Valtiokonttorin tekemän laaduntarkastuksen kohde; tilitasolla sisäiset sektorit eivät saa olla suuremmat kuin ulkoinen sektori.
Tiedot investointimenoista kerätään hyödyketyypeittäin samankaltaisella palveluluokituksella kuin tiedot käyttötaloudesta. Hyödyketyyppiluokitus on yhteensopiva kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston tase- ja rahoituslaskelmasuositusten kanssa. Tältä osin luotettavuus on hyvä. Sen sijaan investointimenojen jakaminen palveluluokkiin on usein vaikeaa varsinkin silloin, kun investointi palvelee useita palveluluokkia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokkakohtaisille käyttötalous- ja investointimenotiedoille tehdään laadun tai kattavuuden tarkistuksia lopullisten tietojen julkaisuun asti. Aineiston tarkistusprosessin edetessä THL on ollut yhteydessä taloustietojen raportointivastaaviin korjauksia, kommentointia ja selvennyksiä varten.
Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilastointiajanjakso on kalenterivuosi.
Ennakkotiedot hyvinvointialueiden sekä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen julkisen talouden osalta julkaistaan tilaston kotisivulla tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Lopulliset tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla tilastovuotta seuraavan vuoden elokuussa. Vuonna 2024 lopulliset palveluluokkakohtaiset taloustiedot ovat täydentyneet vielä syyskuussa johtuen siitä, että alueet ovat saaneet korjata ja raportoida taloustietojansa uudestaan ns. suljetun kauden korjaus -ajanjaksoina. Vuonna 2024 valtiokonttori avasi raportointipohjan alueille uudestaan kaksi kertaa, 19.8. – 30.8.2024 ja 11.9.-20.9.2024, varsinaisen raportointiajankohdan jälkeen.
Aikaisemmat Kuntien ja kuntayhtymien Tilastokeskukselle raportoimat talous- ja toimintatiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.
Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot (Tilastokeskus)
Tilastojen vertailukelpoisuus
Palveluluokkien mukaiset tiedot julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuoden 2021 tiedoista. Tilastovuosien 2021 ja 2022 hyvinvointialuekohtaiset tiedot on laskettu maantieteellisesti kunkin hyvinvointialueen kuntien raportoimista tiedoista. Vuonna 2023 hyvinvointialueet raportoivat tiedot ensimmäistä kertaa oikeudellisina yksikköinä itse. Tilikohtaisia taloustietoja ei voi suoraan verrata kuntien vuonna 2022 raportoimiin tilikohtaisiin tietoihin, koska hyvinvointialueiden vuoden 2023 taloustiedot muodostuvat kuntien ja myös kuntayhtymien aikaisemmin tuottamista ja järjestämistä sote-palveluista. Tilikohtaisten tietojen vertailuun tulisi ottaa mukaan myös kuntayhtymien raportoimat ko. tilille raportoidut taloustiedot.
Raportointiin on tehty paljon tarkennuksia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tilastokeskuksen tehtäväluokittaiset palvelut on jaettu palveluluokkiin ja yksi tehtäväluokka voi nyt vastata yhtä tai useampaa palveluluokkaa. Palveluluokkakohtaisesti toteutettu raportointi on nyt huomattavasti tarkemmalla tasolla kuin aiempien vuosien tehtäväluokittainen raportointi. Valtiokonttorin sivuilla on julkaistu entisen tehtäväluokituksen ja vuodesta 2021 raportoidun palveluluokituksen välinen mäppäystaulukko, jonka lisäksi eri substanssivirastot ovat yhdessä ja erikseen järjestäneet raportointiin liittyen koulutusta. Tehtäväluokituksen ja palveluluokituksen väliset yhteydet (päivitetty 20.11.2023) (54 kt .xlsx).
Kirjausohjeistusta on muutettu lakanneiden palveluluokkien myötä ja kustannusten kirjaaminen on vaihtunut palveluluokasta toiseen vuoden 2023 alusta verrattuna vuoden 2022 kirjauksiin. Tällä on vaikutusta kustannusten vertailtavuuteen vuosien välillä.
Palveluluokitus perustuu Valtiokonttorin talousraportoinnin yleisiin ohjeisiin AURA-palveluluokituksista. Koska kirjanpidossa käytettävät palveluluokitukset ovat usein riippuvaisia organisaatiorakenteista, joutuvat tiedonantajat tilastoa varten yhdistelemään ja jakamaan kirjanpitonsa kustannuspaikkoja ja vastuuyksiköitä. Tätä on usein mahdotonta tehdä niin, että lopputulos täydellisesti noudattaisi palveluluokitusohjetta. Tällä voi olla vaikutusta tietojen vertailtavuuteen eri raportoijien kesken. Tämän takia myöskään palveluluokittaiset tiedot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia hyvinvointialueiden/kuntien/kuntayhtymien kesken.
Laaduntarkastuksen yhteydessä palveluluokilla raportoituja kustannuksia on verrattu Hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo) haettuihin suoritteisiin. Suoritteina on käytetty:
- Painotetut suoritteet
- Hoitopäivien lukumäärä
- Potilaiden lukumäärä
- Hoitojaksojen lukumäärä
- Avokäyntien lukumäärä
Suoritteiden lukumäärien kasvua tai laskua verrattiin kustannusten kasvuun tai laskuun. Mikäli suunnat olivat vastakkaiset, pyydettiin kustannusten muutoksesta hyvinvointialueelta selvitys tai aineiston korjaus. Kaikille palveluluokille ei ole saatavissa Hilmo-suoritteita ja joidenkin palveluntuottajien suoritetiedot ovat puutteelliset Puuttuvat Avohilmo-tiedot palveluntuottajittain.
Painotetuilla suoritteilla tarkoitetaan esim, erikoissairaanhoidon yksittäisten hoitotapahtumien painottamista ns. DRG-painoilla (Diagnosis Related Groups). Erikoissairaanhoidon suoritteet voidaan ryhmitellä diagnoositiedon pohjalta tiettyihin DRG-ryhmiin, joille on laskettu niiden keskimääräisten kustannusten pohjalta DRG-painot. Mitä korkeamman painon tietty hoitotapahtuma omaa, sitä kalliimpi se on ollut suhteessa kaikkien hoitotapahtumien keskimääräiseen kustannukseen. Eli esim. kalliin lääkehoitokäynnin DRG-paino on suurempi kuin poliklinikkakäynnin paino. DRG-painotus ottaa tätä kautta huomioon hoidon vaikeuden/kustannuksen.
Eri vuosien välisissä vertailuissa on otettava huomioon yleiset vertailtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten kirjanpidossa, valtionosuusjärjestelmässä ja alueiden toiminnan organisoinnissa tapahtuneet muutokset.
Tietojen saatavuus ja selkeys
Tiedot on julkaistu kokonaisuudessaan ja ovat käytettävissä THL:n verkkosivuilla
Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous. Lisäksi tiedoista muodostetaan indikaattoritietoja Sotkanetissä Hyvinvointialueiden yleinen talous
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset, Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannukset ja Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötuotot sekä sotekuva-palvelussa sotekuva.fi.
Tilastokuutiot
Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous 2023 tilastokuutiot on muutettu vastaamaan aloittaneiden hyvinvointialueiden raportointia. Kuntayhtymien osalta tilastokuutioiden aikasarjat päättyvät vuoteen 2022. Myös kuntien sote-investointimenot 2017–2022 sekä kuntien sote-käyttötalous palveluluokittain 2021–22-kuutioiden aikasarjat päättyvät vuoteen 2022. Kuntien avainkuutio jatkaa entisellään hyvinvointialuetasolla, nimi muuttuu: ’Sote-avaintunnusluvut 2017–2023’. Kuntien sote-käyttötalous palveluluokittain’ -kuutio jatkaa sisältäen hyvinvointialueet ja kunnat. Lisäksi uusi kuutio Kuntien SOTE ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2023 jatkaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon raportoitujen eurojen raportointia. Kuutioissa hyvinvointialuetasoiset tiedot vuoden 2022 loppuun saakka sisältävät euromäärät niistä kunnista, joiden sote-palvelut ovat siirtyneet ko. hyvinvointialueelle.
Vuoden 2023 tilaston erityiskysymyksiä
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023. Hyvinvointialueiden lisäksi järjestämisvastuu säilyi Helsingin kaupungilla ja erikoissairaanhoidon osalta HUS-yhtymällä. Valtakunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 22 §:ssä.
THL on 13.8.2024 julkaissut lopulliset palveluluokkakohtaiset taloustiedot, jotka perustuvat hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin 1.4.–31.7.2024 välisenä aikana Valtiokonttorin tietopalveluun raportoimiin tilikauden 2023 tietoihin. Tietoihin sisältyvät palveluluokkakohtaiset käyttötaloustiedot ja investointimenotiedot. Tämä ajankohdan jälkeen yhdeksän hyvinvointialuetta korjasi aikaisemmin raportoimiansa palveluluokkakohtaisia taloustietojansa. THL on täydentänyt 13.8. julkaistuja kuutioita sekä Sotkanetissä ja sotekuva.fi:ssä julkaistuja indikaattoreita 19.8.–30.8. välillä raportoiduilla ja korjatuilla sote-taloustiedoilla näiden hyvinvointialueiden osalta syyskuussa.
Kuntayhtymät
Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä erityishuoltopiirit on siirretty varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille 1.1.2023. Kuntayhtymän varat, velat ja sitoumukset on liitetty siihen hyvinvointialueeseen, jonka alueeseen kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat. Hyvinvointialueet voivat sopia myös toisin. VoimaanpanoL 20 § 1 mom.
Aineiston tarkastus koskien kaikkia palveluluokkia
Vuoden 2023 HHTPP-taulukkomallin h-t08 (x2930) -tauluun on jäänyt merkitsemättä raportoinnin pakollisuudesta kertovat keltaisella värillä merkityt solut. Palveluluokka 2930 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijapalvelut on hyvinvointialueiden ja - yhtymien varsinainen palveluluokka vuoden 2023 palveluluokituksessa, ja se on tullut raportoida HHTPP:ssa kuten muutkin varsinaiset palveluluokat.
Tilitasolla tarkasteltuna tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2022 kuntien raportoimien ja vuonna 2023 hyvinvointialueiden raportoimiin tietoihin. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialueille siirtyi henkilöstöä sekä kuntayhtymistä että kunnista. Tällöin vuoden 2023 hyvinvointialueiden henkilöstökuluja tulisi verrata sekä kuntayhtymien että kuntien vuoden 2022 henkilöstökuluihin. Tämän takia olemme verranneet kuntien ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden nettokustannuksia keskenään vuosien 2022–2023 välillä. Bruttokustannuksia vertailtaessa kuntien vuoden 2022 aineistosta tulisi vähentää kuntien asiakaspalvelujen ostot toisilta kunnilta ja vuoden 2023 hyvinvointialueiden aineistosta asiakaspalvelujen ostot toisilta hyvinvointialueilta. Muutoin nämä kustannukset tulisivat vertailuun tuplana.
Aineistonkäsittely koskien sote-taloustietoja
Ensi vaiheessa uudet vuoden 2023 palveluluokittaiset käyttötaloustiedot yhdistettiin hyvinvointialueittain vastaamaan kuntien vuonna 2022 raportoimia tietoja. Tietojen verrattiin toisiinsa nettokäyttökustannustasolla. Toiseksi palveluluokkakohtaiset taloustiedot yhdistettiin jo 2022 valmiina olleiden sote-kuntayhtymien vuonna 2022 raportoimien tietojen kanssa. Näitä tietoja verrattiin bruttokäyttökustannustasolla toisiinsa.
Organisaatiomuutosten takia hyvinvointialueille on ollut ongelmallista verrata raportoimiaan vuoden 2023 palveluluokkakohtaisia taloustietoja vuonna 2022 kuntien raportoimiin vastaaviin tietoihin. Tällä on vaikutusta tietojen vertailtavuuteen vuosien välillä.
Palveluluokkakohtaiset toimintakulut ja -tuotot
Vuodesta 2023 alkaen AURA-palveluluokituksessa ei ole käytössä enää erittelemättömiä palveluluokkia. Erittelemättömiä palveluluokkia oli mahdollista käyttää palvelujen ostajien raportoinnissa kirjattaessa palvelujen ostoja kunnilta tai kuntayhtymiltä. Taloustiedot, jotka oli vuonna 2022 raportoitu erittelemättömällä palveluluokalla on vuonna 2023 täytynyt raportoida varsinaisella palveluluokalla. Tämä on aiheuttanut sen, että yksittäiset palveluluokat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia näiden kahden vuoden välillä. Tämä on ollut yhtenä syynä sille, että aineiston laaduntarkastuksessa on joiltakin osin otettu huomioon muutokset palvelukokonaisuuksittain sen sijaan, että olisi tarkasteltu jokaista palveluluokkaa erikseen.
Palveluluokista ja niihin tehdyistä muutoksista voi lukea tarkemmin Valtionkonttorin sivulta Tehtäväluokituksen ja palveluluokituksen väliset yhteydet (päivitetty 21.11.2023).
Pääsääntöisesti THL on pyytänyt selvitystä tai aineiston korjausta, mikäli muutos palveluluokalle tai palvelukokonaisuudelle kirjatussa netto- tai bruttokäyttökustannuksessa vuosien 2023 ja 2022 välillä on yli 10 prosenttia, euromäärältään kohtuullisen suuri ja/tai vastakkaissuuntainen kuin ko. palveluluokalle kirjattujen suoritteiden muutos.