Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus

Laatuseloste

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tilastotietojen relevanssi

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -tilasto on osa lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointiseurantaa (FinLapset-rekisteriseuranta). 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Seurannan tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista, ajankohtaista ja valtakunnallisesti sekä alueellisesti edustavaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden terveydestä ja hyvinvoinnista, näihin yhteydessä olevista tekijöistä sekä ajassa tapahtuneista muutoksista. Tietolähteinä käytetään pääasiassa neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusten tietoja ja valtakunnallisista rekistereistä saatavia tietoja. 

Tilaston tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) ja lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007).

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusten tiedot muodostavat erinomaisen perustan valtakunnalliselle ja alueelliselle lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointiseurannalle, koska hyvinvointialueille (aiemmin kunnille) lakisääteisiin terveystarkastuksiin osallistuvat lähes kaikki lapset ja nuoret. Terveystarkastusten määrästä ja ajankohdista säädetään valtioneuvoston asetuksessa (VNA 338/2011). Asetuksen mukaan alle kouluikäiselle lapselle tehdään yhteensä vähintään 15 terveystarkastusta. Kouluiässä terveystarkastus tehdään peruskoulun jokaisella vuosiluokalla. 

Luotettavaa, vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa tarvitaan lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan, palveluiden kehittämiseen ja arviointiin sekä päätöksentekoon valtakunnallisesti ja aluetasolla. Valtakunnallisesti yhtenäinen tieto mahdollistaa myös palveluntuottajien ja terveydenhuollon ammattilaisten oman työn tulosten seurannan ja arvioinnin. 

Avohilmosta saatavien tietojen on todettu antavan hyvät edellytykset lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyyden valtakunnalliselle ja alueelliselle seurannalle[1][2]. Valtakunnallista tilastotietoa lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä voidaan lisäksi hyödyntää kansainvälisissä vertailuissa.

[1] Mäki, Päivi ym. (2017) Tietolähteenä Avohilmo-aineisto: Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suomen Lääkärilehti 72: 209–215.
[2] Mäki, Päivi ym. (2018) Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suomen Lääkärilehti 73: 2336–2342.

Menetelmäkuvaus

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2023 -tilasto sisältää tiedot lasten ja nuorten ylipainon, lihavuuden ja vaikean lihavuuden yleisyydestä vuosina 2014‒2023. Tilaston tiedot perustuvat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuskäynneillä mitattuihin ja kirjattuihin pituus- ja painotietoihin.

Tilaston vuosien 2014‒2018 ja 2020‒2023 tiedot perustuvat yksinomaan Avohilmosta saatuun pituus- ja painotietoaineistoon. Vuoden 2019 aineisto sisältää Avohilmosta saatujen tietojen lisäksi erillistietopoiminnalla hankittuja pituus- ja painotietoja (n=212 336) sellaisista potilastietojärjestelmistä, joista kasvutiedot eivät siirry Avohilmoon.

Vuoden 2019 erillistietopoiminnan tarkoituksena oli kertaluontoisesti osoittaa, että jos tiedot siirtyisivät kaikista potilastietojärjestelmistä, tietojen kattavuus parantuisi merkittävästi.

Avohilmo on osa laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmäkokonaisuutta (Hilmo). Pituus- ja painotiedot siirtyvät useista potilastietojärjestelmistä Avohilmoon osana automaattista, sähköistä tiedonkeruuta.

Terveystarkastuskäyntien tunnistaminen ja Avohilmosta poimitut pituus- ja painotiedot

Lastenneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa käyneet lapset ja nuoret tunnistettiin henkilötunnuksella. Tarkastelu rajattiin lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitokäynneillä käyneisiin lapsiin ja nuoriin seuraavin Avohilmo-luokituksen mukaisin kriteerein:

  • yhteystapa: käynti vastaanotolla (R10)
  • käynnin luonne: terveydenhoitokäynti (TH)
  • palvelumuoto: lastenneuvola (T22), kouluterveydenhuolto (T26) 

Poikkeuksena olivat Apotti-potilastietojärjestelmään kirjatut käyntitiedot Vantaalla, Helsingissä, Kauniaisissa ja Keravalla. Teknisten tiedonsiirtoon sekä Avohilmo-aineiston sisältöön liittyvien ongelmien vuoksi tarkastelussa ei voitu huomioida käynnin luonnetta terveydenhoitokäynti (TH). Vantaan, Helsingin, Kauniaisten ja Keravan pituus- ja painoaineiston rajauksessa huomioitiin lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon vastaanottokäynnillä käyneet lapset ja nuoret (R10, T22, T26) ja käynnin luonteeksi sallittiin arvot TH sekä tyhjä arvo.

Aineiston rajaus  

Avohilmosta saatu aineisto rajattiin lapsiin ja nuoriin, joiden ikä oli käyntihetkellä vähintään 1,75 vuotta ja korkeintaan 16,99 vuotta. Kyseisessä ikäryhmässä ylipainon, lihavuuden ja vaikean lihavuuden yleisyyttä voidaan arvioida käyttäen samaa kriteeriä, ISO-BMI:tä. Tietoja tarkasteltiin kolmessa ikäryhmässä (2–6-vuotiaat, 7–12-vuotiaat ja 13–16-vuotiaat). 

Mikäli lapselle oli Avohilmo-aineistossa kalenterivuoden aikana useampi käynti, jolloin oli kirjattu pituus- ja painotieto, tarkasteluihin valittiin lähinnä syntymäpäivää oleva mittaus. Lisäksi aineisto lajiteltiin lapsen sukupuolen ja käyntihetken asuinkunnan mukaan. Ajantasaiset väestötiedot saatiin Digi- ja väestötietovirastosta.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus 

Tilaston perusjoukko muodostuu lapsista ja nuorista, joiden ikä on 1,75–16,99 vuotta lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon terveystarkastuskäynnillä. Pituus- ja painotietojen luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden edellytyksenä on, että pituus ja paino mitataan terveystarkastuksissa NEUKO-tietokannan ohjeiden mukaisesti. Tietojen tarkkuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavat lisäksi mittausvälineet ja niiden kalibrointi.

Tietojen oikeellisuus on riippuvainen tiedonantajien toimittamien tietojen laadusta ja oikeellisuudesta.Tiedot toimitetaan THL:ään sähköisesti tapahtuvalla automaattisella poiminnalla potilastietojärjestelmistä kerran vuorokaudessa. THL, palveluntuottajat ja tietojärjestelmätoimittajat seuraavat tietojen laatua ja kattavuutta Avohilmon pikaraporteilta ja tietokantaraporteilta. Mikäli tietojen laadussa tai kattavuudessa havaitaan puutteita, tiedon tuottaja tekee tarvittavat korjaukset ja lähettää päivitetyt tiedot uudelleen THL:ään.

Pituus- ja painotietojen laatu

Pituuteen ja painoon liittyvät määritelmät ja käsitteet pohjautuvat FinLOINC - Fysiologiset mittaukset -luokitukseen.

THL:n Avohilmon tietosisällön aiemmissa versioissa (versiot 1.7–2.1) painotiedot ohjeistettiin kirjaamaan grammoina ja pituus millimetreinä. Versiosta 3.0 lähtien painotiedot on ohjeistettu kirjaamaan joko grammoina tai kilogrammoina ja pituus senttimetreinä. Koska kuntien potilastietojärjestelmissä on käytössä Avohilmon eri versioita pituus- ja painotietojen kirjaamiseen, pituus- ja painotietoihin tehtiin seuraavat yksikkökorjaukset: 

  • jos paino oli >1000, niin paino jaettiin 1000:lla (grammoista kilogrammoiksi);
  • jos pituus oli >300, niin pituus jaettiin 10:lla (millimetreistä senttimetreiksi); ja
  • jos pituus oli <2,3, niin pituus kerrottiin 100:lla (metreistä senttimetreiksi).

Yksikkökorjausten jälkeen pituus- ja painotiedoista laskettiin aikuisten painoindeksiä (BMI) vastaava suure, ISO-BMI. ISO-BMI kuvaa painoindeksiä, joka lapsella on aikuisena, jos hänen painoindeksinsä pysyy samaa sukupuolta oleviin ikätovereihin verrattuna samalla tasolla[3]. ISO-BMI:n laskennassa huomioidaan pituuden ja painon lisäksi lapsen tai nuoren desimaali- ikä ja sukupuoli. ISO-BMI:n laskentakaavan tausta-aineistona käytettiin suomalaisiin kasvukäyriin perustuvia arvoja[3][4]. Ylipainon (ml. lihavuus ja vaikea lihavuus) ISO-BMI:n raja-arvo on >25 kg/m2, lihavuuden (ml. vaikea lihavuus) > 30 kg/m2 ja vaikean lihavuuden > 35 kg/m2.

[3] Saari, Antti ym. (2011) New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Annals of medicine 43(3), 235–248.

[4] Lasten kasvukäyrät. Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto.

Pituus ja painotietojen laadun arvioinnissa käytetyt menetelmät perustuvat aiempiin tutkimuksiin, joissa testattiin Avohilmotietojen hyödyntämistä valtakunnallisessa lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden seurannassa[1][2]. Pituus- ja painotietojen laatua arvioitiin laskemalla pituudelle, painolle ja ISO-BMI:lle hajontaluvut (SDS-suureet, standard deviation score), sukupuoleen ja pituuteen suhteutettu paino, ikään ja sukupuoleen suhteutettu pituus sekä ikään ja sukupuoleen suhteutettu BMI käyttäen lähteenä suomalaisiin pituuskäyriin perustuvia arvoja[3][4]. Kirjaukset, jotka saivat hajontalukuja välin (-4, 4) ulkopuolelta, arvioitiin virheellisiksi, eikä näitä mittaustuloksia ole käytetty ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä arvioitaessa. Vuonna 2023 virheellisiksi arvioitujen kirjausten osuus oli 1,4 prosenttia. Aineistosta poistettiin myös käynnit, joista pituus- tai painotieto puuttui (1,7 %). Yhteensä poistettavia kirjauksia oli aineistossa 3,1 prosenttia.  

Tietojen kattavuus ja tulosten esittäminen

Pituus- ja painotietojen kattavuus määriteltiin alueen lapsiväestöön suhteutettuna niiden lasten ja nuorten osuutena, joilta oli käytettävissä vähintään yksi, samalla käyntikerralla mitattu sekä pituus- että painotieto kalenterivuoden aikana (1.1.–31.12.2023). Ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä koskevat aluekohtaiset tulokset esitetään, mikäli lasten ja nuorten pituus- ja painotietojen kattavuus oli alueella vähintään 50 prosenttia. Toisin sanoen vähintään puolelle tarkasteltavaan ikäryhmään kuuluvista lapsista oli oltava Avohilmosta saatavilla vähintään yksi sekä pituus- että painotieto kalenterivuoden aikana. Koko maata koskevissa tuloksissa mukana ovat kaikki lapset ja nuoret, joilla on mittaustietoja Avohilmossa, riippumatta alueen kattavuudesta.

Lasten pituus- ja painotietojen kattavuudessa oli suuria eroja kuntien välillä. Yleisin syy tietojen puuttumiselle on se, että alueella käytössä olevan potilastietojärjestelmän tekninen toteutus ei mahdollista kertakirjattujen pituus- ja painotietojen automaattista poimintaa Avohilmon tiedonkeruuseen. 

Anonymiteetin suojaamiseksi edellytetään lisäksi sitä, että lapsia tai nuoria, joiden pituus- ja painotiedot ovat saatavilla, on tarkasteltavalla alueella ja tarkasteltavassa ikäryhmässä vähintään 30. Alueilla, joissa tarkasteltavana olevaan ikäryhmään kuuluvia tyttöjä ja poikia on kumpiakin vähintään 30, tiedot esitetään pojille ja tytöille erikseen, muussa tapauksessa esitetään vain sukupuolten yhteensä-tulos. Jos tarkasteltavaan ikäryhmään kuuluvien tyttöjen ja poikien lukumäärä yhteensä on alle 30, ikäryhmittäistä tulosta ei esitetä lainkaan. Jos kaikki ikäryhmät yhteen laskien 30 henkilön raja täyttyy, esitetään heitä koskevat yhteenlasketut tulokset ja lisäksi tyttöjen ja poikien lukumääristä riippuen sukupuolten tulokset erikseen. Mikäli ikäryhmien yhdistämisestä huolimatta lasten ja nuorten lukumäärä jää alle 30, tietoja ei voida esittää.

Vaikka kuntakohtaisia tuloksia ei voitaisi alhaisen tietojen kattavuuden tai ikäryhmän pienen koon vuoksi esittää, huomioidaan kunnan tulokset sairaanhoitopiirin ja valtakunnallisia tuloksia laskettaessa.  

Kaikkien Avohilmoon kertyvien tietojen kattavuuksista on lisätietoa Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon avohoitokäynnit 2023 -tilaston laatuselosteessa. 

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -tilasto päivitetään ja julkaistaan vuosittain. Kunkin tilaston uusimmat tiedot koskevat julkaisua edeltävää vuotta. Myös tilastoraportti lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä julkaistaan vuosittain. 

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Ensimmäisessä Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -tilastossa esitettiin vuosien 2014–2018 aineistoihin perustuvat tulokset (Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2018).  Tilaston aineistoon sisällytettiin tiedot niistä lapsista ja nuorista, joille oli saatavilla vähintään yksi pituus- ja painotieto kunkin raportointivuoden aikana. Raportointivuosien mittaustuloksiksi hyväksyttiin +/-180 vuorokautta henkilön kyseisen kalenterivuoden syntymäpäivästä kirjatut mittaukset. 

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2019  -tilastossa siirryttiin kaikkien vuosien (2014‒2019) aineistojen osalta ajallisessa rajauksessa kalenterivuosimäärittelyyn. Tilaston aineistoon poimittiin niiden lasten ja nuorten tiedot, joille oli saatavilla vähintään yksi pituus- ja painotieto kalenterivuoden aikana (1.1.–31.12.). Kalenterivuosimäärittely on käytössä myös tuoreimmassa, vuoden 2023 tilastossa.

Mikäli samalle henkilölle on aineistossa useampi pituus- ja painotieto, huomioidaan kaikissa aineistoissa lähimpänä syntymäpäivää olevan käynnin tiedot.

Raportointivuosi- ja kalenterivuosimäärittelyillä tehtyjen pituus- ja painotietojen kattavuustarkasteluiden ja vertailun perusteella ei ole syytä epäillä, että ajallisen rajauksen muutos vaikuttaisi tilastojen vertailukelpoisuuteen. 

Vuosien 2014‒2018 ja 2020‒2023 aineistot perustuvat yksinomaan Avohilmosta saatuihin tietoihin. Vuoden 2019 aineisto sisältää sekä Avohilmosta saatuja että kertaluonteisella erillistietopoiminnalla hankittuja pituus- ja painotietoja.  Erillistietopoiminta paransi valtakunnallista ja alueellista pituus- ja painotietojen kattavuutta vuonna 2019. Tietojen kattavuus oli silloin 62,7 prosenttia, mikä oli noin 22 prosenttiyksikköä enemmän kuin rinnakkaisvuosien 2018 ja 2020 kattavuudet. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi tietojen kattavuus esitetään vuoden 2023 tilastossa myös vuoden 2019 osalta yksinomaan Avohilmosta saatuun aineistoon perustuen.

Erillistietopoiminnan vuoksi vuoden 2019 aineistossa on mukana lasten pituus- ja painotietoja useista kunnista, joista tiedot puuttuvat muilta vuosilta. Tämä tulee huomioida verrattaessa vuoden 2019 tuloksia muiden vuosien tuloksiin.

Tilastoa varten on tehty tarkasteluita, joiden perusteella alueellisen kattavuuden parantuminen vuoden 2020 jälkeen ei muuta arvioita ylipainon ja lihavuuden yleisyysluvuista koko maan tasolla niin voimakkaasti, että tilaston antama yleiskuva lasten ja nuorten ylipainon yleisyydestä tai sen kehityksestä muuttuisi koko maan tasolla.

Vuoden 2022 tilastosta alkaen edellytetään, että tarkasteltavaan ryhmään kuuluu alu-eella vähintään 30 henkilöä. Vuoden 2021 tilastoon asti rajana oli 15 henkilöä. Lisäksi vuoden 2022 tilastosta alkaen tuloskuviot esitetään 1 desimaalin tarkkuudella. Vuoden 2021 tilastoon asti luvut esitettiin kokonaislukuina.

Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä ajassa tapahtuneita muutoksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että Avohilmoon kertyneet tiedot eri vuosilta sisältävät osittain samojen lasten pituus- ja painotietoja peräkkäisinä vuosina ja eri ikäryhmissä. Lisäksi pienempien kuntien osalta on syytä huomioida, että alueen väestömäärässä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyyteen merkittävästikin eri vuosien välillä. 

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilastoraportti lasten ja nuorten ylipainosta ja lihavuudesta julkaistaan THL:n verkkosivuilla. Valtakunnalliset ja alueelliset tulokset ovat saatavilla tietokantaraporteissa (TIKU) ja tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä ja Interaktiivisessa karttasovelluksessa ja kuntatiivistelminä (thl.fi -sivusto).

Tietopyynnöt ja -poiminnat tulee tilata erikseen. Terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä annetun lain (556/1989) 4 §:n mukaan hoitoilmoitusrekisteriin talletetut henkilötiedot ovat salassapidettäviä. Tietopyynnöistä, tietojen luovuttamisen ehdoista ja tutkimuslupien hakemisesta löytyy lisätietoa THL:n verkkosivuilta (tutkimuskäyttö ja tietoluvat, Findata).

Päivitetty: