Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Perinataalitilasto ja syntyneiden lasten rekisteri (syntymärekisteri), johon tilasto pohjautuu, sisältävät tietoja kaikista Suomessa synnyttäneistä henkilöistä ja syntyneistä lapsista kotiutumiseen tai 7 vrk:n ikään asti. Tiedot kerätään synnytyssairaaloista ja sairaalan ulkopuolisen synnytyksen hoitaneilta ammattihenkilöiltä. Tietojen toimittaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) on pakollista ja perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008).
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) (Finlex)

Perinataatilastoja on saatavilla vuodesta 1987 alkaen, ja uusimmat nyt raportoitavat tiedot koskevat vuotta 2023. Syntymärekisterin tiedot kerätään tällä hetkellä kerran vuodessa. Niistä julkaistaan ennakkotiedot tilastovuotta seuraavan kesän alussa ja lopulliset tilastotiedot (ml. tilastoraportti) tilastovuotta seuraavan vuoden syksyllä.

Tilastoraportit on tarkoitettu lisääntymisterveyttä koskevia tietoja työssään tarvitseville terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille.

Relevanssi

Perinataalitilastossa raportoidaan tietoja äitiyshuollon, synnytystoiminnan ja vastasyntyneiden hoidon tutkimusta, kehittämistä ja järjestämistä varten. Täydentäviä tietoja on saatavissa mm. THL:n hoitoilmoitusrekistereistä. Syntymärekisteriä käytetään laajasti tutkimuksessa ja seurannassa. Rekisterin tietosisältö on kehitetty yhdessä kentän toimijoiden kanssa.

Tilaston tietosisältö

Tilasto kattaa kaikki Suomessa syntyneet lapset ja synnyttäjät. Tietoja kerätään lapsen 7 vuorokauden ikään saakka tai sitä ennen tapahtuneeseen sairaalasta kotiutumiseen saakka. Tilasto sisältää tiedot kaikista elävänä syntyneistä lapsista ja niistä kuolleena syntyneistä, joiden raskauden kesto on vähintään 22+0 viikkoa tai joiden syntymäpaino on vähintään 500 g.

Vuodesta 2005 lähtien on lisäksi kerätty vielä tarkempaa tietoa pienistä keskosista erilliseen rekisteriin. Pieniin keskosiin lasketaan ne elävänä syntyneet lapset, joiden syntymäpaino on alle 1501 grammaa tai jos raskauden kesto lapsen syntymähetkellä on alle 32+0 viikkoa. Vuosina 2005–2007 tasan 1500 g painaneet lapset eivät kuuluneet tämän erillistiedonkeruun piiriin. Pienet keskoset sisältyvät myös syntymärekisterin ja tämän tilaston tietoihin.

Synnytykseen liittyvien kuolemien ja äitiyskuolemien tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuolemansyyaineistoon. Vuosien 2012–2023 syntyneiden lasten rekisterin tiedot on yhdistetty kuolemansyyaineistoon, ja äitiyskuolleisuustiedot esitetään osana tilastoraporttia tilastovuodesta 2019 alkaen.

Tilastoraportin tekstiosassa on esitetty tilastossa käytetyt käsitteet. Tilastoraportissa käytetään pääosin vakiintuneita kansainvälisiä käsitteitä ja luokituksia (esimerkiksi repeämät, joista III ja IV asteen repeämät lasketaan vakaviksi, synnytystavan luokittelu, BMI-luokittelu).

Tilastossa esitetään lukumäärä- ja prosenttitietoja synnyttäjistä, synnytyksistä ja vastasyntyneistä sekä väestöön suhteutettuja tunnuslukuja.

Synnyttäjän ikä kuvaa ikää synnytyshetkellä. Synnyttäjiä koskevat väestöön suhteutukset tehdään pääosin suhteessa hedelmällisyysikäisiin eli 15–49-vuotiaisiin naisiin. Väestösuhteutuksissa käytetään keskiväkilukua.

Synnytykseen liittyvien kuolemien ja synnytykseen liittyvien äitiyskuolemien määrä on suhteutettu 100 000 synnytykseen synnytysvuoden mukaan. Äitiyskuolleisuus lasketaan kuolinvuoden mukaan ja suhteutetaan 100 000 elävänä syntyneeseen lapseen.

Hyvinvointialueittaiset tiedot perustuvat synnyttäjän asuinkuntaan. Sairaalakohtaiset tiedot pohjautuvat puolestaan siihen sairaalaan, jossa synnytys on tapahtunut.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilasto pohjautuu THL:n syntyneiden lasten rekisteriin (syntymärekisteri), joka sisältää tietoa kaikista Suomessa tapahtuneista synnytyksistä ja syntyneistä vastasyntyneistä. Rekisteri sisältää sekä synnyttäjän että syntyneen lapsen henkilötunnuksen. Sairaala, jossa synnytys tapahtuu, tai sairaalan ulkopuolisessa synnytyksessä läsnä ollut terveydenhuollon ammattilainen ovat velvollisia tekemään THL:ään syntymärekisteri-ilmoituksen.

Rekisteritietoa täydennetään Väestötietojärjestelmän pohjalta niillä tapauksilla, joista ei ole saatu syntymärekisteri-ilmoitusta, mutta jotka ovat Väestötietojärjestelmätietojen mukaan syntyneet Suomessa tilastovuoden aikana. Väestötietojärjestelmästä saatujen tietojen pohjalta kokonaan puuttuvia ilmoituksia karhutaan synnytyssairaaloilta. Vuoden 2023 aineistoon jäi 24 tapausta, joista ei löytynyt mitään synnytystietoa synnytyssairaaloista tai THL:n muista rekistereistä (tärkeimpänä erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteri Terveyshilmo). Kokonaan puuttuvista tapauksista ainakin osa on todennäköisesti suunniteltuja kotisynnytyksiä.

Rekisteritietoa täydennetään lisäksi Tilastokeskuksen kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen neljän elinviikon aikana kuolleiden lasten tiedoilla sekä Väestötietojärjestelmän tiedoilla ensimmäisen elinvuotensa aika kuolleista lapsista.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot jokaisesta synnytyksestä ja syntyneestä lapsesta lähetetään THL:lle sähköisesti joko potilastietojärjestelmäpoimintana tai erillisen sähköisen lomakkeen kautta. Kotisynnytysten osalta lomakkeen täyttämisestä huolehtii synnytyksessä avustanut terveydenhuollon ammattilainen.

Tässä tilastoraportissa on huomioitu THL:lle 23.9.2024 mennessä toimitetut tiedot. Tarvittaessa THL vastaanottaa täydennyksiä tietoihin myös tilaston julkaisun jälkeen. Näissä tapauksissa tiedot päivittyvät seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä.

Tietokantapoimintana toimitetut aineistot lähetetään THL:lle kerran vuodessa, tilastovuotta seuraavan vuoden alkupuolella. Sähköisen lomakkeen kautta ilmoituksia lähettävät täyttävät ilmoituksia läpi vuoden.

Tulevaisuudessa syntymärekisterin tiedonkeruun rytmi nopeutuu: 1.1.2026 alkaen tiedot toimitettaan THL:lle neljä kertaa vuodessa ja 1.1.2027 alkaen kerran kuussa. Samalla myös tietojen raportointia nopeutetaan.

Tietojen validointi

THL pyrkii tarkistamaan ja korjaamaan tietoja mahdollisimman laajasti. Tiedoista pyritään tunnistamaan sekä puuttuvat että virheelliset tiedot. Synnytyssairaaloille lähetetään vuosittain palauteraportti heiltä saaduista tiedoista ja sairaaloilta karhutaan puuttuvia tapauksia, puuttuvia muuttujatietoja sekä tarkistetaan mahdollisia virhekirjauksia.

Tietoja tarkistetaan ja täydennetään THL:ssä myös muista käytettävissä olevista rekisteri-lähteistä, tärkeimpinä Väestötietojärjestelmä, erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteri, perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri ja raskaudenkeskeytysrekisteri.

Väestötietojärjestelmästä tarkistetaan mm. syntymäpaikkaan ja aikaisempiin synnytyksiin liittyviä tietoja.
Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä (sis. erikoissairaanhoidon tiedot) (Terveyshilmo) tarkistetaan mm. synnytyssairaalaan, hoitoaikaan (mm. sairaalaan saapumispäivä ja lähtöpäivä), diagnooseihin ja toimenpiteisiin liittyviä tietoja.
Perusterveydenhuollon avohuollon hoitoilmoitusrekisteristä (Avohilmo) puolestaan tarkistetaan mm. neuvolakäyntien määrään ja ajankohtaan liittyviä tietoja.
Raskaudenkeskeytysrekisteristä tarkistetaan raskaushistoriaan liittyviä tietoja.

Tiedon käsittely

THL:ssä on kehitetty aineistolle automaattisesti tehtäviä korjaus- ja päivitystoimenpiteitä sekä sähköisiä raportteja, joista virheet voidaan tunnistaa.

Automaattisia korjauksia aineistoon tehdään mm. henkilön aiempien synnytysten tietojen sekä kyseisen synnytyksen muiden tietojen pohjalta. Puuttuvia tietoja täydennetään osin automaattisesti ja osin tapauskohtaisesti mm. Väestötietojärjestelmän ja hoitoilmoitusrekistereiden pohjalta. Korjaukset tehdään tapauskohtaisesti silloin kuin automaattisen päättelyn luotettavuus kaikissa tapauksissa ei ole mahdollista.

Joidenkin tietojen korjaus THL:ssä saatavilla olevien tietojen pohjalta ei ole mahdollista ja näissä tapauksissa korjauksia pyydetään sairaaloilta. Tietojen karhuaminen sairaaloilta tapahtuu salatun turvasähköpostin avulla.

Tiedon revisioituminen

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Tietoihin jälkikäteen tehtävien korjausten vaikutus lukuihin on pääsääntöisesti arvioitu pieneksi.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Vuonna 2023 Suomessa toimi 23 synnytyssairaalaa ja syntymärekisterin tiedot saatiin kaikista niistä. Lisäksi Suomessa toimii pieni joukko kotisynnytyksissä avustavia terveydenhuollon ammattilaisia. Heitä on pyydetty täyttämään rekisteri-ilmoituksia mm. erillisen sähköpostitiedotuksen avulla. Jos henkilö synnyttää suunnitellusti sairaalan ulkopuolella ilman terveydenhuollon ammattilaisen läsnäoloa, jäänevät nämä ilmoitukset valtaosin puuttumaan syntymärekisteristä, sillä THL ei voi velvoittaa yksittäistä henkilöä tekemään rekisteri-ilmoitusta eikä tieto teon tarpeesta ehkä saavuta henkilöä.

Syntymärekisterin tiedot pohjautuvat tiedontuottajien ilmoituksiin ja tietojen oikeellisuus riippuu pääosin tiedonantajilta saaduista tiedoista.

Sairaaloiden THL:lle lähettämiä tietoja tarkistetaan ja korjataan tarvittaessa. Puuttuvat sekä virheelliseksi epäillyt tiedot tarkistetaan sairaaloista ja korjataan tietokantaan.

Syntymärekisteristä puuttuu pieni osa vastasyntyneistä. Tämän vuoksi syntymärekisteriä täydennetään Väestötietojärjestelmän elävänä syntyneiden lasten tiedoilla sekä Tilasto-keskuksen kuolleena syntyneiden ja ensimmäisten neljän viikon aikana kuolleiden lasten tiedoilla. Imeväiskuolleisuustietoja päivitetään rekisteriin Väestötietojärjestelmästä siihen saakka, kunnes syntynyt lapsi on saavuttanut vuoden iän. Tilaston tapausten kattavuus on arvioitu olevan sata prosenttia näiden lisäysten jälkeen. Näiden muista lähteistä täydennettyjen tapausten muuttujakohtaisissa tiedoissa on laajoja puutteita, sillä tarkempia tietoja niistä ei ole saatu rekisteriin.

Lapsen syntymäpaikka pyritään selvittämään aina kun se on mahdollista. Osa lasten syntymäpaikoista jää kuitenkin epäselväksi. Erityisesti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten osalta jää ajoittain epäselväksi se, onko sairaalan ulkopuolinen synnytys ollut suunniteltu vai suunnittelematon. Vuoden 2023 aineistoissa näitä synnytyksiä on 13. Mitään tietoa syntymäpaikasta ei saatu 23 synnytyksestä. Osa näistä synnytyksistä on todennäköisesti ollut suunniteltuja kotisynnytyksiä, joista ei ole tehty THL:lle ilmoitusta. Niitä ei kuitenkaan varmuudella olla voitu tunnistaa ja siksi ne on rekisterissä kirjattu näihin kahteen kategoriaan.

Vuosina 1990, 1996, 2004 ja 2017 rekisterin tietosisältöä on muutettu luotettavuuden parantamiseksi sekä tietosisällön ajantasaistamiseksi. Aiemmat lomakkeet ja tiedonkeruun ohjeet on arkistoitu sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa.

Potilastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirin (HUS) synnytyssairaaloissa helmikuussa 2020. Tähän liittyvät tietojen kirjaus- ja poimintaongelmat jatkuivat vuonna 2023 ja ovat aiheuttaneet sen, että osassa HUS-alueen tiedoissa on laatupoikkeamia. Mm. raskausdiabetestietoja ei tästä syystä julkaista valtakunnallisella tasolla.

Tietoja tarkistetaan ja täydennetään THL:ssä myös muista käytettävissä olevista rekisteri-lähteistä, tärkeimpinä Digi- ja väestöviraston (DVV) väestötietojärjestelmä, THL:n terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (erikoissairaanhoidon tiedot, Terveyshilmo), perusterveydenhuollon avohuollon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo) ja raskaudenkeskeytysrekisteri sekä Tilastokeskuksen kuolemansyyaineisto.

Äitiysneuvolassa tai muissa terveydenhuollon yksiköissä kirjattavat tiedot eivät kaikilta osin siirry synnytyssairaaloille, jotka tekevät ilmoitukset THL:lle. Tästä syystä mm. sikiöseulontoja ja hedelmöityshoitoja koskevat syntymärekisterin tiedot ovat puutteellisia.

Rekisterin tarkka tietosisältö ja muuttujakohtaisia laatuhuomioita löytyy Aineistokatalogista.
Aineistokatalogi

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet -tilastoraportti on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Ennakkotiedot pyritään julkaisemaan kesäkuussa ja varsinainen tilastoraportti ilmestyy syksyllä. Ennakkotiedoissa julkaistaan ainoastaan aikasarjatilastot kolmena taulukkona.

Tilastoraportin tiedot perustuvat edellisen kalenterivuoden aikana tapahtuneiden synnytysten tietoihin. Sairaalat lähettävät sairaalakohtaiset tiedot syntymärekisteriin viimeistään lapsen syntymävuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Aineisto on valmis DVV:n tietojen ja Tilastokeskuksen kuolemansyytietojen yhdistämisen ja sairaaloilta tehtävien tarkistusten jälkeen viimeistään tilastovuotta seuraavana syksynä.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tilastoraportissa esitetyt vuosittaiset tilastotiedot vuodesta 1987 alkaen ovat vertailukelpoisia keskenään. Lomakeuudistusten yhteydessä osa sairaaloista ei kuitenkaan pysty heti toimittamaan kaikkia muuttuneita tai lisättyjä tietoja uuden tietosisällön mukaisesti ja lomakeuudistuksiin liittyy muutaman vuoden ylimenokausi ennen kuin esimerkiksi uusia muuttujia voidaan raportoida kattavasti.

Vuosina 1990, 1996, 2004 ja 2017 on tehty tietosisältöuudistuksia rekisterin luotettavuuden parantamiseksi sekä tietosisällön ajantasaistamiseksi. Osalla tiedontuottajilla on tietosisältöuudistusten yhteydessä mennyt muutamia vuosia ennen kuin kaikkia uusia muuttujia on pystytty toimittamaan kattavasti.

Potilastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirin (HUS) synnytyssairaaloissa helmikuussa 2020. Tähän liittyvät tietojen kirjaus- ja poimintaongelmat jatkuivat vuonna 2023 ja ovat aiheuttaneet sen, että kaikki muuttujat eivät HUS-alueen osalta ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa ja toimitetussa aineistossa on tiedettyjä laatupoikkeamia.

Tilastokeskuksen raportoimat ja THL:n syntymärekisterin elävänä syntyneiden lukumäärät ja imeväiskuolleisuusluvut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Tilastokeskus julkaisee Syntyneet-tilastoa, joka pohjautuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) Väestötietojärjestelmän tietoihin. Tilastokeskus kerää tiedot kaikista syntyneistä lapsista, joiden synnyttäjän vakituinen asuinpaikka lapsen syntymähetkellä on Suomi synnytyspaikasta riippumatta eli luku sisältää myös ulkomailla syntyneitä lapsia. THL:n syntyneiden lasten rekisteri puolestaan sisältää kaikki Suomessa syntyneet lapset, synnyttäjän asuinpaikasta riippumatta. Imeväiskuolleisuusluku lasketaan Tilastokeskuksessa kuolinvuoden ja THL:n syntymärekisterissä syntymävuoden mukaan. THL:n luvut kuvaavat sairaaloiden synnytystoimintaa ja Tilastokeskuksen luvut Suomen väestön kehitystä.

Synnytyssairaalakohtaisiin lukuihin sisältyvät tilaston raportoinnissa synnytyssairaaloiden ilmoittamat matkasynnytykset ja suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset. Suunnitellut kotisynnytykset, sairaalan ulkopuoliset synnytykset, joista ei ole tietoa, onko synnytyspaikka ollut suunniteltu tai suunnittelematon sekä synnytykset, joissa ei ole mitään vahvistettua tietoa synnytyspaikasta, eivät sisälly raportoituihin sairaalakohtaisiin lukuihin. Ennen vuotta 2023 myös ne sisältyivät osin sairaalakohtaisiin raportoituihin lukuihin. Vuodesta 2023 lähtien raportointia on tältä osin yhdenmukaistettu.

Raskauteen ja vastasyntyneisyyteen liittyvät määritelmät ja käsitteet pohjautuvat ICD-10 tautiluokitukseen sekä Suomalainen tautien kirjaaminen -ohjekirjaan.
Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja

Toimivaltuudet

Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008). THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia. Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta antaa THL:lle myös oikeudet hyödyntää tehtävissään mm. Väestötietojärjestelmän ja Tilastokeskuksen kuolemansyytiedoston tietoja.
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) (Finlex)

Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet -tilasto on osa Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosarjaa ja tilastotuotannossa noudatetaan Eurostatin tilastojen tuotannon käytännesääntöjä sekä SVT-ohjeistuksia.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Tilasto julkaistaan tilaston kotisivulla thl.fi-palvelussa ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tietoja julkaistaan kunnittain myös tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä. Tieto tilaston julkaisusta lähetetään sähköisesti synnytyksiä hoitaviin sairaaloihin.

THL:n verkkosivuilla julkaistaan tilastoraportin yhteydessä myös tietokantaraportit synnyttäjistä, synnytystoimenpiteistä ja vastasyntyneistä. Tietokantaraportit eli tiivisteet ja kuutiot mahdollistavat käyttäjän omat valinnat ja tiedonhaun rekisteriaineistosta. Kuutioissa ja tiivisteissä on mahdollista tarkastella tietoja alueittain, sairaalan koon mukaan ja sairaaloittain sekä vuosittain että kaksivuotisjaksoissa vuodesta 2007 lähtien.
Tietokantaraportit

Syntymärekisterin tietoja toimitetaan myös kansainvälisiin tilastoihin (OECD, Nomesko, WHO, Eurostat, YK ja Pohjoismaiset perinataalitilastot).

THL:n julkaisemat tilastotuotteet ovat julkisia. Sen sijaan henkilötietoja sisältävät rekisteritiedot ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää lupia tietojen käyttöön perustuen lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019).

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018).

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi määriteltyihin käyt-tötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki tietoja käsittelevät THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen.

Rekisterin tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.
Tietosuojailmoitus

Tilaston vuoden 2023 erityiskysymykset

Potilastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirin (HUS) alueen synnytyssairaaloissa (Naistenklinikka, Lohjan sairaala, Hyvinkään sairaala, Jorvin sairaala) helmikuussa 2020. Tähän liittyvät tietojen kirjaus- ja poimintaongelmat jatkuivat vuonna 2023 ja ovat aiheuttaneet sen, etteivät kaikki muuttujat HUS-alueen osalta ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa ja toimitetussa aineistossa on laatupoikkeamia. Tilastoraportin liitetaulukosta 1 on tästä syystä poistettu mm. raskausdiabetekseen liittyvät tiedot.

Laaturaportti: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet