Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
Syntyneiden lasten rekisterin tilastoraporttien laatuselosteessa arvioidaan tilastojen luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.
Tilastotietojen relevanssi
Syntyneiden lasten rekisteri (syntymärekisteri) aloitti toimintansa vuonna 1987. Rekisteri sisältää tietoja kaikista Suomessa synnyttäneistä äideistä ja syntyneistä lapsista 7 vrk:n ikään asti. Rekisterin tarkoituksena on kerätä tietoja äitiyshuollon, synnytystoiminnan ja vastasyntyneiden hoidon tutkimusta ja kehittämistä sekä järjestämistä varten. Täydentäviä tietoja on saatavissa THL:n hoitoilmoitusrekisteristä.
Syntymärekisterin tilasto- ja tietokantaraporteissa esitetään lukumäärä- ja prosenttitietoja synnyttäjistä, synnytyksistä ja vastasyntyneistä.
Tilastoraportit on tarkoitettu lisääntymisterveyttä koskevia tietoja työssään tarvitseville terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille.
Tilastoraportin tekstiosassa on esitetty rekisterissä käytetyt käsitteet.
Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) (668/2008).
Tilaston menetelmäkuvaus
Rekisteriin kerätään tiedot kaikista elävänä syntyneistä lapsista ja niistä kuolleena syntyneistä, joiden raskauden kesto on vähintään 22+0 viikkoa tai joiden syntymäpaino on vähintään 500 g. Tiedot jokaisesta syntyneestä lapsesta lähetetään THL:lle sähköisesti joko potilastietojärjestelmäpoimintana tai erillisen sähköisen lomakkeen kautta. Kotisynnytysten osalta lomakkeen täyttämisestä huolehtii synnytyksessä avustanut kätilö tai lääkäri.
Vuodesta 2005 lähtien on lisäksi kerätty vielä tarkempaa tietoa pienistä keskosista. Näihin pieniin keskosiin lasketaan ne elävänä syntyneet lapset, joiden syntymäpaino on alle 1501 grammaa tai jos raskauden kesto lapsen syntymähetkellä on alle 32+0 viikkoa. Vuosina 2005-2007 tasan 1500 g painaneet lapset eivät kuuluneet tämän erillistiedonkeruun piiriin.
Synnytykseen liittyvien kuolemien ja äitiyskuolemien tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuolemansyyaineistoon. Vuosien 2012–2021 syntyneiden lasten rekisterin tiedot on yhdistetty kuolemansyyaineistoon, ja äitiyskuolleisuustiedot esitetään neljättä kertaa osana perinataalitilastoa. Synnytykseen liittyvien kuolemien ja synnytykseen liittyvien äitiyskuolemien määrä on suhteutettu 100 000 synnytykseen synnytysvuoden mukaan. Äitiyskuolleisuus lasketaan kuolinvuoden mukaan ja suhteutetaan 100 000 elävänä syntyneeseen lapseen.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tiedot ovat oikeita, jos tiedonantajat ovat ilmoittaneet ne oikein. Sairaaloiden THL:lle lähettämät tiedot tarkistetaan. Puuttuvat sekä virheelliseksi epäillyt tiedot tarkistetaan sairaaloista ja korjataan tietokantaan.
Syntymärekisteristä puuttuu pieni osa vastasyntyneistä. Tämän vuoksi syntymärekisteriä täydennetään Digi- ja väestötietoviraston (DVV) elävänä syntyneiden lasten tiedoilla sekä Tilastokeskuksen kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen viikon aikana kuolleiden lasten tiedoilla. Tilastojen kattavuus on arvioitu olevan sata prosenttia näiden lisäysten jälkeen.
Vuosina 1990, 1996, 2004 ja 2017 on rekisterin tietosisältöä muutettu luotettavuuden parantamiseksi sekä tietosisällön ajantasaistamiseksi. Aiemmat lomakkeet ja tiedonkeruun ohjeet on arkistoitu sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa.
Potilastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) synnytyssairaaloissa helmikuussa 2020*. Tähän liittyvät tietojen kirjaus- ja poimintaongelmat jatkuivat vuonna 2022 ja ovat aiheuttaneet sen, että osassa HUS-alueen tiedoissa on laatupoikkeamia.
Lapsen syntymäpaikka pyritään selvittämään aina kun se on mahdollista. Osan lasten kohdalla syntymäpaikkaa ei kuitenkaan saada selvitettyä. Erityisesti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten osalta jää ajoittain epäselväksi se, onko sairaalan ulkopuolinen synnytys ollut suunniteltu vai suunnittelematon. Vuoden 2022 aineistoissa näitä tapauksia on 31. 12 lapsen osalta ei saatu mitään tietoa syntymäpaikasta.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet -tilastoraportti on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Ennakkotiedot pyritään julkaisemaan kesä-heinäkuun vaihteessa ja varsinainen tilastoraportti ilmestyy syksyllä. Ennakkotiedoissa julkaistaan ainoastaan aikasarjatilastot kolmena taulukkona.
THL:n verkkosivuilla julkaistaan tilastoraportin yhteydessä myös tietokantaraportit synnyttäjistä, synnytystoimenpiteistä ja vastasyntyneistä. Tietokantaraportit eli tiivisteet ja kuutiot mahdollistavat käyttäjän omat valinnat ja tiedonhaun rekisteriaineistosta. Kuutioissa ja tiivisteissä on mahdollista tarkastella tietoja alueittain, sairaalan koon mukaan ja sairaaloittain sekä vuosittain että kaksivuotisjaksoissa vuodesta 2007 lähtien.
Tilastoraporttien tilastot perustuvat edellisen kalenterivuoden aikana tapahtuneiden synnytysten tietoihin. Sairaalat lähettävät sairaalakohtaiset tiedot syntymärekisteriin viimeistään lapsen syntymävuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Aineisto on valmis DVV:n tietojen ja Tilastokeskuksen kuolemansyytietojen yhdistämisen jälkeen viimeistään tilastovuotta seuraavana syksynä.
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tilastoraportit lähetetään sähköisesti synnytyksiä hoitaviin sairaaloihin ja julkaistaan THL:n verkkosivuilla. Tietoja julkaistaan kunnittain myös tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä.
Syntymärekisterin tietoja toimitetaan myös kansainvälisiin tilastoihin (OECD, Nomesko, WHO, Eurostat, YK ja Pohjoismaiset perinataalitilastot).
Findata voi tehdä tarkempia eri rekisteriaineistoja yhdisteleviä taulukoita ja myöntää tutkijoille luvan syntymärekisterin tietojen käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa.
Tilastojen vertailukelpoisuus
Vuosina 1990, 1996, 2004 ja 2017 on tehty tietosisältöuudistukset rekisterin luotettavuuden parantamiseksi sekä tietosisällön ajantasaistamiseksi. Vuonna 2004 rekisteriin lisättiin uusina muuttujina äidin paino ja pituus ennen raskautta, äidin raskaudenaikaiset sairaudet ICD-10 koodeina, synnytyksen kesto, äidin synnytyksen aikaisia diagnooseja ICD-10 koodeina ja lapsen päänympärys.
Vuonna 2017 rekisteriin lisättiin uusina muuttujina foolihappolisän säännöllinen käyttö ennen 12. raskausviikkoa, sikiön poikkeavuuksien seulonta ja jatkotutkimukset, seulontatuloksia, alkuraskauden infektioseula, streptokokki B-seula, IV-PCA, kaksosuuden tyyppi, lapsen saama ravinto 7 vrk:n iässä tai sitä ennen sairaalasta poistuessa ja lisämaidon saanti. Lisäksi muutamiin jo olemassa oleviin muuttujiin tehtiin muutoksia ja tarkennuksia, jotta lomake vastaisi paremmin nykyisiä hoitokäytäntöjä.
Tilastoraporteissa esitetyt vuosittaiset tilastotiedot vuodesta 1987 alkaen ovat vertailukelpoisia keskenään. Lomakeuudistusten yhteydessä osa sairaaloista ei kuitenkaan pysty heti toimittamaan kaikkia muuttuneita tai lisättyjä tietoja uuden tietosisällön mukaisesti ja lomakeuudistuksiin liittyy muutaman vuoden ylimenokausi ennen kuin esimerkiksi uusia muuttujia voidaan raportoida kattavasti.
Potilastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) synnytyssairaaloissa helmikuussa 2020*. Tähän liittyvät tietojen kirjaus- ja poimintaongelmat jatkuivat vuonna 2022 ja ovat aiheuttaneet sen, että kaikki muuttujat eivät HUS-alueen osalta ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa ja toimitetussa aineistossa on tiedettyjä laatupoikkeamia.
Tietoa synnyttäjän pituudesta ja painosta ennen raskautta on kerätty vuodesta 2004 lähtien. Kattavasti tietoa on saatu vuodesta 2006 lähtien. Puuttuvan BMI-tiedon osuus oli 2,0 prosenttia vuonna 2022.
Tieto tupakoinnista raskauden aikana perustuu synnyttäjän omaan ilmoitukseen tupakoinnista. Puuttuvan tiedon osuus oli 5,4 prosenttia vuonna 2022.
Tilastokeskuksen ja THL:n syntymärekisterin elävänä syntyneiden lukumäärät ja imeväiskuolleisuusluvut poikkeavat jonkin verran toisistaan. Erot johtuvat erilaisista laskentatavoista. Tilastokeskus kerää tiedot kaikista syntyneistä lapsista, joiden äidin vakituinen asuinpaikka on lapsen syntymähetkellä Suomessa synnytyspaikasta riippumatta. THL:n syntymärekisterissä on mukana kaikki Suomessa syntyneet lapset, myös ne lapset, joiden äidin vakituinen asuinpaikka ei ole Suomessa. Edelleen imeväiskuolleisuusluku lasketaan Tilastokeskuksessa kuolinvuoden ja THL:n syntymärekisterissä syntymävuoden mukaan. Tilastokeskuksen antamat luvut ovat virallisia tietoja.
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Raskauteen ja vastasyntyneisyyteen liittyvät määritelmät ja käsitteet pohjautuvat ICD-10 tautiluokitukseen sekä Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirjaan.
Tilastoraporteissa käytetään myös pääosin vakiintuneita kansainvälisiä käsitteitä ja luokituksia (esimerkiksi repeämät, joista III ja IV asteen repeämät lasketaan vakaviksi, synnytystavan luokittelu, BMI-luokittelu).
Vuoden 2022 tilaston erityiskysymykset
Potilastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueen synnytyssairaaloissa (Naistenklinikka, Lohjan sairaala, Hyvinkään sairaala, Jorvin sairaala) helmikuussa 2020*. Tähän liittyvät tietojen kirjaus- ja poimintaongelmat jatkuivat vuonna 2022 ja ovat aiheuttaneet sen, etteivät kaikki muuttujat HUS-alueen osalta ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa ja toimitetussa aineistossa on laatupoikkeamia. Liitetaulukosta 1 on tästä syystä poistettu mm. raskausdiabetekseen liittyvät tiedot.
Vuoden 2022 tilastoon ei pystytty varmistamaan 12 lapsen syntymäpaikkaa.
* Huom. Laatuselostetta korjattu 26.9.2024. Aikaisemmin julkaistu tieto oli 2021.
