Hedelmöityshoidot

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämät hedelmöityshoitotilastot sisältävät tiedot koeputkihedelmöityshoidoista ja inseminaatiohoidoista. Tilasto sisältää tietoja hoitojen lukumääristä ja tuloksista vuosittain sekä ennakkotiedot edellisen vuoden hoitojen määristä sekä lopulliset tiedot sitä edeltävän vuoden hoitojen määristä ja tuloksista.

Tiedot kerätään kakista Suomessa toimivista hedelmöityshoitoklinikoista kerran vuodessa. Tietojen toimittaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) on pakollista ja perustuu lakiin hedelmöityshoidoista (1237/2006) ja siitä annettuun asetukseen sekä lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008).

Tietoja IVF-, ICSI- ja FET-hoidoista on kerätty vuodesta 1992 lähtien. Tiedonkeruu on sen jälkeen laajentunut useamman kerran kattamaan uusia hoitomuotoja. Uusimmat nyt raportoivat tiedot kattavat vuoden 2023 lopulliset tiedot sekä vuoden 2024 ennakkotiedot.

Tilastotiedot on tarkoitettu erityisesti lisääntymisterveyden kanssa työskenteleville terveydenhuollon ammattihenkilöille, tutkijoille, hallintoviranomaisille ja suunnittelijoille.

Relevanssi

Hedelmöityshoitotilastossa raportoidaan tietoja hedelmöityshoitotoiminnan, äitiyshuollon ja synnytystoiminnan kehittämistä varten. Täydentäviä tietoja on saatavissa mm. THL:n erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteristä (Terveyshilmo) sekä Kelan Reseptikeskuksesta. Tilaston tietosisältö on kehitetty yhdessä kentän toimijoiden kanssa ja vastaa pitkälti myös ESHRE:n (European Society for Human Reproduction and Embryology) Euroopan laajuisen tilastotiedonkeruun sisältöä.
 

Tilaston tietosisältö

Tilasto kattaa kaikki Suomessa tehdyt hedelmöityshoitotoimenpiteet hedelmöityshoitoklinikoilla, jotka kuuluvat kudoslaitostoiminnan piiriin (Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001) ja joilla on hedelmöityshoitolain mukainen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran lupa toimintaan (Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006).

Tilasto sisältää tietoja mm. hedelmöityshoitotyypistä, omien ja luovutettujen sukusolujen käytöstä, hoitojen lopputuloksista ja syntyneiden lasten lukumääristä hedelmöityshoitotyypeittäin. Lisäksi tilastosta löytyy tietoja hoitoja antavien klinikoiden määrästä, hoitokriteereistä sekä julkisen sektorin osuudesta. Tilastot esitetään koko maan tasolla eikä klinikkakohtaisia tietoja julkaista.

IVF-, ICSI- ja FET-hoidoista on kerätty tietoja vuodesta 1992 lähtien. Vuodesta 1996 on kerätty erikseen tietoja munasolunluovutuksista, vuodesta 2001 siittiön- ja alkionluovutuksista sekä sijaissynnytyksistä. Vuodesta 2006 lähtien on kerätty tietoja inseminaatiohoidoista. Vuodesta 2017 lähtien on kerätty tietoja alkiodiagnostiikasta, munasolun pakastukseen tähtäävistä hoidoista sekä sulatetuilla munasoluilla tehdyistä hoidoista.

Tilasto koskee kaksi tilastovuotta aikaisemmin tehtyjä hoitoja (2023) ja edellisen vuoden ennakkotietoja hoitomääristä (2024). Tiedonkeruun viive johtuu siitä, ettei tietoja voida kerätä ennen kuin kaikkien hoitojen lopputulos on selvillä. Viimeiset lapset vuoden 2024 hoidoista syntyvät hoitoa seuraavan vuoden syksyllä (2025).

Ennakkotietoja kerätään ainoastaan aloitettujen hoitojen kokonaismääristä (erikseen hoidot omilla sukusoluilla ja luovutetuilla sukusoluilla) sekä yhden alkion siirtojen määristä.

Tilastoraportin tekstiosassa on esitetty tilastossa käytetyt käsitteet.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilasto pohjautuu THL:n vuosittaiseen hedelmöityshoitotiedonkeruuseen. Tiedot kerätään Suomen kaikista hedelmöityshoitoklinikoista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Tilaston perusaineisto muodostuu kaikista Suomessa tehdyistä hedelmöityshoidoista. Ulkomailla suomalaisille tehdyt hedelmöityshoidot eivät sisälly tilastoon.

Hoidoista kerätään vain summatason tietoja, eikä hoitoja saaneista kerätä henkilötason tietoja. Raportoinnista vastaa alkion siirron tai inseminaation tehnyt klinikka. Jos esimerkiksi hedelmöityshoitoihin liittyvä hormonihoito aloitetaan toisella klinikalla, mutta varsinainen alkion siirto tehdään toisella klinikalla, ilmoittaa siirron tehnyt klinikka tapauksen tilastoissaan.

Tiedonkeruu koskee tiettynä vuotena tehtyjä hoitoja, joista syntyneet lapset ovat saattaneet syntyä vasta seuraavana vuonna. Tässä tilastossa nämä lapset tilastoidaan hoitovuoden mukaan. Hedelmöityshoitojen seurauksena syntyneiden lasten määrä suhteutetaan kaikkiin Suomessa syntyneisiin lapsiin. Suhteutuksessa käytetään THL:n syntyneiden lasten rekisteriin perustuvaa arvioita tiettynä vuotena hedelmöittyneistä lapsista, jotka ovat voineet syntyä samana tai seuraavana vuotena. Hedelmöityshoitotilaston syntyneiden lasten lukumäärässä on mukana myös ulkomaalaisille henkilöille ulkomailla hoitojen seurauksena syntyneet lapset. Heidän osuutensa syntyneistä lapsista on kuitenkin arvioitu pieneksi.

Hoitojen määrä suhteutetaan myös hedelmällisyysikäisten (15–49-vuotiaat) naisten määrään. Naisten määrä perustuu Tilastokeskuksen väestötilastoon ja laskennan perusteena tässä raportissa käytetään keskiväkilukua.

Tilastoraportissa raportoidaan myös Valviran Luoteri-rekisteriin perustuvia tietoja luovuttajien määrästä. Valvira vastaa lukujen oikeellisuudesta ja poiminnasta. Uusi luovuttaja kirjataan Valviran Luoteri-rekisteriin vain kerran eli jos sama luovuttaja luovuttaa sukusoluja useamman kerran samalla klinikalla, näkyy hän luvuissa vain kerran.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot kerätään THL:ään sähköisen lomakkeen avulla. Vuoden 2023–2024 tiedonkeruun määräaika hedelmöityshoitoklinikoille oli 7.2.2025. Tilastossa on huomioitu 27.3.2025 mennessä tulleet korjaukset aineistoon.

Epämuodostumista ja vastasyntyneen tai äidin vakavasta sairaudesta tai tilasta kerätään lisäksi nimetön tapausselostus, joita ei ole hyödynnetty tässä tilastoraportissa.

Tietojen validointi

Aineisto tarkistetaan THL:ssä ennen raportointia ja mahdolliset epäselvät tiedot tarkistetaan raportoineelta klinikalta. Vuoden 2023–2024 kaikki klinikat korjasivat huomatut virheet ja korjaukset on huomioitu tilastossa.

Tiedon käsittely

Tiedot kerätään hedelmöityshoitoklinikoilta sähköisellä lomakkeella, josta tiedot ladataan THL:n tietokantaan. 
THL:ssä on toteutettu sisäisiä raportteja, jotka vertaavat klinikan täyttämiä tietoja keskenään ja nostavat esiin mahdolliset ristiriitaisuudet. Klinikoilla on mahdollisuus korjata tietoja sähköisen lomakkeen kautta.

Tiedon revisioituminen

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Tietoihin jälkikäteen tehtävät korjaukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja tilastossa raportoidut lopulliset tiedot muuttuvat hyvin harvoin.

Julkaisuvuotta edeltävän vuoden hoitoja koskevat ennakkotiedot tarkentuvat seuraavassa tilastojulkaisussa. Ennakkotietojen on todettu olevan melko lähellä kyseistä vuotta koskevia seuraavana vuonna julkaistavia lopullisia lukuja. Vuoden 2023 lopulliset tiedot aloitettujen hoitojen lukumäärästä oli 0,5 prosenttia suurempi kuin vuonna 2024 julkaistu ennakkotieto koskien vuonna 2023 aloitettuja hoitoja.

Tilastosta löytyneet mahdolliset epätarkkuudet korjataan vuosittain. Tämä koskee myös aiempien vuosien tietoja.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tiedot perustuvat klinikoiden itse ilmoittamiin lukuihin. Julkaisuvuotta edeltävän vuoden hoitoja koskevien ennakkotietojen on todettu olevan melko lähellä kyseistä vuotta koskevia seuraavana vuonna julkaistavia lopullisia lukuja.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Hedelmöityshoitotilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Tilastoraportti ilmestyy toukokuussa.

Tilasto koskee kaksi tilastovuotta aikaisemmin tehtyjä hoitoja (2023) ja edellisen vuoden ennakkotietoja hoitomääristä (2024). Tiedonkeruun viive johtuu siitä, ettei tietoja voida kerätä ennen kuin kaikkien hoitojen lopputulos on selvillä. Viimeiset lapset vuoden 2024 hoidoista syntyvät hoitoa seuraavan vuoden syksyllä (2025).

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tilastotiedot sisältävät kattavasti koko maan tiedot suoritetuista hedelmöityshoidoista. Edellistä vuotta koskevan ennakkotilaston lukumäärät vastaavat melko hyvin lopullisia lukuja.

Hedelmöityshoitotietojen tilastointi aloitettiin Suomessa tilastovuodesta 1992. Vuosien 1992–1993 tiedot keräsi Helsingin yliopistollisen sairaalan IVF-klinikka. Vuodesta 1994 tiedonkeruusta on vastannut THL (ent. Stakes). Tiedonkeruuta on laajennettu kattamaan uudet käyttöönotetut hoitomuodot. Hedelmöityshoitoihin liittyvät käsitteet ja määritelmät ovat pysyneet koko ajan samoina.

Vuosien 2001–2002 tilastoissa yhden klinikan kuudesta raskaudesta ei saatu seurantatietoja ja yhden klinikan tiedot puuttuivat.

Tiedonkeruu uudistui vuonna 2019 (tiedot koskien vuotta 2017 ja 2018 ennakkotietoja). Tiedonkeruun tietosisältö laajeni eivätkä luvut ole enää täysin vertailukelpoisia aikaisempien lukujen kanssa. Tilastointi laajeni kattamaan kokonaan uusia hoitomenetelmiä (alkiodiagnostiikka, munasolun pakastukseen tähtäävät hoidot ja sulatetuilla munasoluilla tehdyt hoidot). Vaikka esimerkiksi omilla sukusoluilla tehdyt IVF-, ICSI- ja FET-hoitomenetelmät ja niiden tiedonkeruumääritykset periaatteessa pysyivät ennallaan, on mahdollista, että klinikat ovat aikaisempina vuosina merkinneet vuoden 2019 tilastoon lisättyjä menetelmiä (PGT-M/PGT-SR, PGT-A, munasolun pakastukseen tähtäävät hoidot ja pakastetuilla munasoluilla tehdyt hoidot) IVF-, ICSI- ja FET-hoitomenetelmiin.

Aineistoa tarkastellessa näyttää siltä, että vuotta 2017 koskevissa luvuissa on pientä epätarkkuutta ja raportoitujen hoitojen lukumäärä on mahdollisesti hieman todellista lukumäärää pienempi. Laatuongelmat ovat korjaantuneet vuoden 2018 aineistossa, mutta aikasarjaa tarkasteltaessa tulee jatkossakin huomioida vuoden 2017 mahdolliset epävarmuudet.

Erityisesti vuonna 2020 hedelmöityshoitojen määrään vaikutti koronaepidemia: valtaosa Suomessa toimivista hedelmöityshoitoklinikoista keskeytti hoitojen antamisen maaliskuussa 2020. Hoitojen antamista jatkettiin pääsääntöisesti myöhemmin keväällä tai kesällä 2020.

Laki hedelmöityshoidoista (1237/2006) ja siitä annettu asetus sekä laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001) säätelevät sukusolujen ja alkioiden käyttöä sekä varastointia. Lain mukaan henkilöllä, joka on syntynyt luovutetuista sukusoluista, on oikeus 18 vuotta täytettyään saada tietoonsa luovuttajan henkilöllisyys eli ns. anonyymi sukusolujen luovutus ei ole sen mukaan mahdollista. Hedelmöityshoitolainsäädännön mukaisesti sijaissynnytyksiä ei ole tehty Suomessa vuoden 2007 jälkeen.

Julkisella sektorilla annettavia hedelmöityshoitoja ohjaa myös mm. sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (vuodelta 2019, päivitys käynnissä toukokuussa 2024). 

Hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuus puolestaan vaikuttaa erityisesti hoitoihin yksityisellä sektorilla (toimenpiteiden korvattavuus päättyi 31.12.2022). Nykyinen Orpon hallitus on tehnyt päätöksen hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuuden palauttamisesta sekä korvaustason nostamisesta 1.5.2025 alkaen¹.

¹ Kelan tiedote hedelmöityshoitojen Kela-korvauksista (20.3.2025)

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin hedelmöityshoidoista (1237/2006) ja siitä annettuun asetukseen sekä lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tiedonkeruu aloitettiin hedelmöityshoitoja antavien klinikoiden aloitteesta, ja tietojen luovuttaminen perustui vapaaehtoisuuteen vuoden 2005 tietoihin saakka. Vuonna 2006 hyväksytyn ja 1.9.2007 voimaan tulleen hedelmöityshoitolain 26 §:n nojalla annetun asetuksen mukaan tilastotietojen luovuttaminen THL:lle on pakollista hedelmöityshoitoja tekeville klinikoille. Palvelujen tuottajan on annettava hedelmöityshoitoja koskevasta toiminnastaan THL:lle tiedot seurantaa ja tilastointia varten.
 

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.

Tilastotiedot julkaistaan THL:n verkkosivuilla. Tilaston osana julkaistaan tilastokuutio.
ESHRE:lle (European Society for Human Reproduction and Embryology) toimitetaan tarkempia koko maata koskevia tilastoja.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.
 

Tilaston vuosien 2023–2024 erityiskysymykset 

Hedelmöityshoitotilastot koskevat vuonna 2023 tehtyjä hoitoja sekä vuoden 2024 alustavia hoitomääriä. Tiedonkeruun viive johtuu siitä, ettei tietoja voi kerätä ennen kuin kaikkien hoitojen lopputulos on selvillä: viimeiset vuoden 2024 hoidoista alkunsa saaneet lapset syntyvät vuoden 2025 syksyllä.

Kaikki Suomessa vuosina 2023–2024 toimineet hedelmöityshoitoja antavat klinikat ovat mukana tilastossa.