Lasta odottavien, pikkulasten ja koululaisten terveystarkastukset

Laatuseloste

• Tilastotietojen relevanssi
• Menetelmäkuvaus
• Tietojen kattavuus
• Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
• Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• Ajantasaiset tiedot tietokantaraporteilta
• Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
• Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilastotietojen relevanssi

Tilaston tiedot perusterveydenhuollon toiminnasta pohjautuvat Hoitoilmoitusrekisterikokonaisuuden perusterveydenhuollon avohoitoa koskevan ns. Avohilmo-rekisterin tietoihin. Tilasto sisältää tietoja lasta odottavien vanhempien sekä lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi tehdyistä terveystarkastuksista. 

Terveystarkastusten ajankohdat ja sisällöt ohjeistaa Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 380/2009, nykyisin VNA 338/2011), joka tuli voimaan 1.7.2009. Terveystarkastuksia koskevat 9 ja 10 § tulivat voimaan 1.1.2011. 

Tilasto on tarkoitettu neuvola- ja kouluterveydenhuollon toiminnan seurannan, arvioinnin, valvonnan ja ohjauksen tueksi terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa terveyskeskusten palvelutuotannosta Suomessa. Tilaston pohjana olevan Hilmo-rekisterin osarekisteriin, perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin, Avohilmon, tietosisältöä ja tiedonkeruuta sekä raportointia kehitetään yhteistyössä tiedontuottajien ja käyttäjien kanssa. Tilaston tietojen keruu perustuu lainsäädäntöön. 
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) (Finlex) 
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (553/2019) (Finlex) 
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (710/2023) (Finlex) 
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (703/2023) (Finlex)

Menetelmäkuvaus

Tämä tilastoraportti perustuu palveluntuottajien potilastietojärjestelmiin kirjattuihin ja sieltä lähetettyihin ja Avohilmoon vastaanotettuihin asiakaskäyntitietoihin. Uusia tietoja, päivityksiä ja muutoksia aiemmin toimitettuihin tietueisiin vastaanotetaan Avohilmo-rekisteriin jatkuvasti. Ajantasaisin Avohilmo-tieto on saatavilla THL:n verkkosivuilla tietokantaraporteilta. Tässä tilastoraportissa esitetään 31.10.2024 mennessä (Laajat tarkastukset lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa) tai 21.10.2024 mennessä (Suun terveydenhuollon terveystarkastukset ja muut neuvola-asetuksen tietokantaraportit) Avohilmoon tulleet tiedot, jotka on päivitetty samana päivänä tietokantaraportteihin. Taulukoissa ja kuvioissa käytetään pääsääntöisesti tietokantaraportteja, jotka julkaistaan Avohilmon raportointi -osiossa otsikon ”Neuvola-asetuksen tiedot” alla tai tietokantaraportit sivulla. Nämä tietokantaraportit julkaistaan vuosittain tämän tilastoraportin julkaisun yhteydessä. 
Avohilmon tietokantaraportit

Kirjaaminen potilastietojärjestelmään

Potilastietojärjestelmät tallentavat osan asiakkaan käyntitiedoista automaattisesti (kuten käyntien aikaleimat), osan tiedoista ammattilainen valitsee tietojärjestelmän tarjoamista vaihtoehdoista ja osan ammattilainen kirjaa manuaalisesti järjestelmään. Nämä kirjaamistavat vaihtelevat potilastietojärjestelmittäin. Asetuksessa (VNA 338/2011) määritellyt neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa toteutuneet laajat tai määräaikaiset terveystarkastukset tai lisäkäynnit on ohjeistettu kirjaamaan potilastietojärjestelmään käyttäen THL- Toimenpideluokituksen tai käytöstä jo poistuneen SPAT-luokituksen (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) mukaisia toimenpidekoodeja.

Potilastietojärjestelmään rakenteisena kirjattavat koodit ja tilastossa käytetyt luokitukset sekä muut tiedonkeruun ohjeet on kuvattu terveydenhuollon hoitoilmoitusoppaassa sekä THL:n verkkosivuilla. NEUKO-tietokanta ohjaa toimintaa äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, ja sisältää terveystarkastusten keskeiset menetelmät. Laaja terveystarkastusoppaassa kuvataan laajan terveystarkastuksen järjestäminen alusta loppuun, taustoineen ja yksityiskohtineen. Keskeiset käsitteet ja määritelmät kuvataan erikseen tilastoraportin tekstiosassa sekä Lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kirjaamisen oppaassa.

Viitteet:
Kouluterveydenhuolto, Avohilmo-kirjaukset NEUKO-tietokanta Hakulinen-Viitanen, Tuovi ym. (2012)
Laaja terveystarkastus - Ohjeistus äitiys- ja lasten-neuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas: 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Avohilmon tietokantaraportit
Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle 2023
Lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kirjaamisen opas (Yhteistyötilat)

Rekisteripoimintojen rajaukset

Äitiysneuvoloiden laajojen terveystarkastustietojen rekisteripoiminnan rajauksena käytettiin äitiysneuvolan laajan terveystarkastuksen THL-Toimenpidetietoa (tai lakkautettua SPAT-koodistoa). Lisäksi rekisteripoiminnassa edellytettiin samaan asiakkaaseen liittyvää sekä lääkärin että terveydenhoitajan tekemää laajan terveystarkastuksen toimenpidekirjausta. Tietokantaraporteilta voi halutessaan tarkastella terveydenhuollon eri ammattilaisten suorittamien tarkastusten vuosittaisia äitiysneuvoloiden käynti- ja asiakasmääriä tarkemmin.

Äitiysneuvoloiden laajojen terveystarkastusten kattavuus arvioitiin raskausaikana toteutuneiden laajojen terveystarkastusten asiakasmäärien osuutena raportointivuonna alkaneiden raskauksien lukumäärää kohden. Koko maan kattavuuksia laskettaessa koko maan samana vuonna alkaneiden raskauksien lukumäärästä vähennettiin samana vuonna Ahvenanmaalle kirjattujen samana vuonna alkaneiden raskauksien lukumäärä, koska Ahvenanmaalta ei ollut käytettävissä lainkaan terveystarkastuskäyntitietoja.

Tietokantaraporttien poimintaehdoissa uusi raskaus määritetään siten, että valitaan ensimmäinen käynti äitiysneuvolan palvelumuodossa siten, että edellisestä äitiysneuvolakäynnistä on kulunut yli 280 vuorokautta. Uuden raskauden kesto on tästä ensimmäisestä käynnistä 365 vuorokautta. Laajat tarkastukset äitiysneuvolassa haetaan tältä 365:n vuorokauden ajanjaksolta. Määrittelyssä ei yritetä huomioida keskenmenoja tai raskauden keskeyttämistä.

Äitiysneuvoloissa toteutuneiden laajojen terveystarkastusten lisäksi tässä tilastoraportissa esitetään äitiysneuvolan seurantakäynneistä lääkärin ja terveydenhoitajan tai kätilön tekemät seuraavat THL Toimenpidekirjaukset käyntien ja asiakkaiden lukumäärän mukaan kalenterivuosina 2015-2022:

• normaaliraskauden seuranta (SPAT1196) (poistunut koodi 31.12.2014) 
• raskaana olevan terveystarkastus (OAA11, SPAT1379)
• synnytyksen jälkitarkastus (OAA12, SPAT1380) 
• yksilöllisen tarpeen mukaan tehty terveystarkastus (OAA41, SPAT1317) 
• erityisen tuen tarpeen mukainen käynti (OAA43, SPAT1389)

Lasta odottavien perheiden laajat terveystarkastukset (Avohilmo) 
Äitiysneuvolan seurantakäynnit (Avohilmo)

Lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten tietojen rekisteripoiminta rajattiin käsittämään lääkärin ja terveydenhoitajan tekemän laajan terveystarkastuksen toimenpiteen (THL-Toimenpide-/ SPAT-koodi) kirjausmerkinnän mukaan tarkastusikäisille lapsille ja nuorille.

Lastenneuvolan laajoissa tarkastuksissa raportointivuosi on se vuosi, kun lapsi saavuttaa asetuksessa määrätyn iän. Esimerkiksi puolitoistavuotiaan laajojen tarkastusten raportointivuosi on se vuosi, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Laajojen tarkastusten tiedot poimitaan kullekin ikäryhmälle määritetyn vaihteluvälin mukaan riippumatta kalenterivuodesta. Ikäluokittaiset laajojen terveystarkastusten toteutumisiän vaihteluvälit on kuvattu alempana tässä raportissa. Esimerkiksi puolitoistavuotiaan osalta ikähaarukka on 16 - 20 kuukautta.

Kouluterveydenhuollon laajat tarkastukset esitetään vastaavasti kouluvuosittain 1.6. – 31.5., kun lapsi on iältään 1. luokkalainen, 5. luokkalainen tai 8. luokkalainen. Laajojen tarkastusten tiedot poimitaan alla olevissa vaihteluväleissä riippumatta todellisesta luokka-asteesta. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollossa toteutuneiden laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvien sekä lääkärin että terveydenhoitajan tarkastuksen edellytettiin ajoittuneen ikäryhmittäin seuraaville vaihteluväleille:

Edelleen lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten rekisteripoiminnassa edellytettiin samaan asiakkaaseen liittyvää sekä lääkärin että terveydenhoitajan tekemää lapsen iänmukaista laajan terveystarkastuksen toimenpidekirjausta eo. taulukon mukaisella vaihteluvälillä. Tietokantaraporteilta voi halutessaan tarkastella terveydenhuollon eri ammattilaisten suorittamien lastenneuvola- ja kouluterveystarkastusten vuosittaisia käynti- ja asiakasmääriä tarkemmin. Laajojen terveystarkastusten toteutumisen kattavuus arvioitiin toteutuneiden laajojen terveystarkastusten asiakkaiden (lasten) vuosittaisen lukumäärän osuutena kyseisen vuoden viimeisenä päivänä tilastoitua saman ikäistä väestöä kohden.
StatFin (Tilastokeskus)
Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (Avohilmo)

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaisten, yksilöllisen tarpeen mukaisten, erityisen tarpeen mukaisten ja lastensuojelulain mukaisten terveystarkastusten tiedot esitetään tässä tilastoraportissa käyntien ja asiakkaiden lukumäärinä. Lastenneuvolan määräaikaisten terveystarkastuksien tiedot on poimittu kalenterivuosittain ja kouluterveydenhuollon lukuvuosittain 1.6–31.5 kirjatusta THL-Toimenpiteistä (SPAT) seuraavasti:

• määräaikainen terveystarkastus (OAA40, SPAT1315)
• yksilöllisen tarpeen mukainen terveystarkastus (OAA41, SPAT1317)
• yksilöllisen tarpeen mukainen laaja terveystarkastus (OAA42, SPAT1388)
• erityisen tuen tarpeen mukainen käynti (OAA43, SPAT1389)

Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollossa toteutuneiden muiden kuin laajojen terveystarkastusten ikäryhmät määriteltiin seuraavasti:

Määräaikaiset terveystarkastukset ja lisäkäynnit lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (Avohilmo)

Suun terveydenhuollon terveystarkastustiedot perustuvat hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien tekemiin THL-Toimenpide-kirjauksiin sekä terveydenhoitajien tekemien THL-Toimenpide- (tai SPAT-) kirjauksien poimintaan Avohilmosta:

• SAA02 Suun perustutkimus
• SAB01 Suuhygienistin tai hammashoitajan tekemä suun ja ham-paiden terveystarkastus, suppea (lakk. 2017)
• SAB02 Suuhygienistin tai hammashoitajan tekemä suun ja ham-paiden terveystarkastus (lakk. 2017)
• SAB03 Suun terveystarkastus
• SAD02 Suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvio, laaja
• SPAT1362, OAA47 Terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta
• WYA40 Suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio ensimmäistä lasta odottavalle perheelle (vain 1. lasta odottaville vanhemmille)

Lasten ja nuorten suunterveydenhuollossa toteutuneiden terveystarkastusten ikä-ryhmät määriteltiin seuraavasti:

Raportin esitysmuoto	Luokittelun määritys
alle 1 vuotta	alle 1 vuotta
1-6 vuotta	tasan 1 vuotta – alle 7 vuotta
7-16 vuotta	tasan 7 vuotta – alle 17 vuotta

Suun terveydenhuollon terveystarkastukset (Avohilmo)

Tilastoraportissa esitetään 5- tai 6-vuotiaiden suunterveystarkastusten lukumäärät ja kattavuudet lapsen syntymävuoteen (2009-2016) perustuvissa ikäryhmissä. Tilastovuoden 2023 loppuun mennessä on vuonna 2016 syntynyt ikäluokka täyttänyt 7 vuotta eli näiden vuonna 2016 syntyneiden lasten 5- tai 6-vuoden iässä toteutuneet suun terveystarkastukset ajoittuivat vuosille 2021-2023. Näistä 5- tai 6-vuoden iässä toteutuneista suun terveystarkastuksista huomioitiin käynnin aikaleiman perusteella ainoastaan ensimmäinen ja se kirjattiin lapsen iän mukaan joko 5- tai 6-vuotiaana tapahtuneeksi. Näiden ikäryhmien toteutuneiden suunterveystarkastusten lukumäärät ja kattavuuksien laskennassa tarvittavat tiedot poimittiin rekisteristä 3.12.2024. Nämä  suunterveystarkastusten lukumäärä- ja kattavuustiedot esitetään tilastovuosien 2016-2023 kokomaan kattavan aikasarjan lisäksi tilastovuoden 2023 eli 2016 syntyneiden lasten ikäryhmässä myös hyvinvointialueittain. Kattavuuksien laskennassa käytettiin Tilastokeskuksen lukumäärätietoa kunakin tilastovuonna 7 vuotta täyttäneistä koko maassa ja hyvinvointialueittain.

Tietojen kattavuus

Perusterveydenhuollon avohoidon äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyntitiedot saatiin kattavasti vuonna 2023 lukuun ottamatta Helsinkiä, Vantaata, Keravaa ja Kauniaista, joiden tiedoissa on ollut puutteita aiemmasta potilastietojärjestelmästä uuteen siirryttäessä.

Vantaalla potilastietojärjestelmä vaihtui keväällä 2019 ja Keravalla keväällä 2021. Äitiysneuvolakäyntien lukumäärä suhteutettuna samana kalenterivuotena syntyneiden lasten lukumäärään väheni vuosien 2015–2018 varsin tasaisesta noin 21 käynnistä 13 käyntiin vuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2023 käyntimäärä syntyneiden määrään verrattuna oli hiukan korkeampi, 16 käyntiä. Tämä on kuitenkin huomattavasti alempi kuin muun Manner-Suomen (pl. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Helsingin kaupunki) vuosien 2015–2023 varsin tasainen noin 21 käyntiä samana kalenterivuotena syntyneitä lapsia kohti.

Käyntimäärinä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen äitiysneuvolakäynnit ovat vähentyneet potilastietojärjestelmän muutosta (Vantaalla 2019) edeltäneeseen aikaan verrattuna noin 25 – 40 prosenttia ollen vähimmillään noin 42 prosenttia vähemmän vuonna 2022, jolloin siis myös Keravan potilastietojärjestelmän vaihdoksen (2021) vaikutus oli mukana. Väestö hyvinvointialueella on samaan aikaan vähentynyt noin kolmella prosentilla. Väestöön on laskettu samana kalenterivuotena syntyneet lapset kuin edellä kuvatut äitiysneuvolakäyntien muutokset. Tämä vertailu kuvaa muutosta, vaikka kyse ei ole täsmälleen raskauksien ja syntyneiden lasten yhteen kytkemisestä.

Helsingissä potilastietojärjestelmä vaihtui keväällä 2021. Äitiysneuvolakäyntien määrä verrattuna samana kalenterivuotena syntyneiden lasten määrään väheni vuosien 2015 – 2019 noin 20 käynnistä vuoden 2022 noin 13 ja vuoden 2023 noin 16 käyntiin. Vertailua vuoteen 2020 ei ole tehty pandemian mahdollisesti aiheuttamien muutosten vuoksi. Tämä on huomattavasti alempi kuin muun Manner-Suomen (pl. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Helsingin kaupunki) vuosien 2015 – 2023 varsin tasainen noin 21 käyntiä. 

Käyntimäärinä Helsingin kaupungin äitiysneuvolakäynnit ovat vähentyneet potilastietojärjestelmän muutosta (2021) edeltäneeseen aikaan verrattuna vuonna 2022 noin 38 prosenttia ja vuonna 2023 noin 22 prosenttia. Väestö (syntyneet lapset) Helsingissä on samaan aikaan vähentynyt noin viidellä prosentilla.

Koko maan tasolla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin tietopuutteiden vaikutus koko maan äitiysneuvolakäyntien määrään vuosina 2021 – 2023 on ollut 5 – 10 prosenttia.

Potilastietojärjestelmän muutoksen vaikutus lastenneuvolan käyntimäärissä 0 – 6 -vuotiasta lasta kohden on esitetty kuviona (Laatuselosteen kuvio 1).

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lastenneuvolakäynnit vähenivät vuodesta 2019 alkaen noin 20 – 30 prosenttia verrattuna aikaan ennen potilastietojärjestelmän muutosta. Käyntimäärinä muutos tarkoittaa vajaasta 90 000 käynnistä vähenemistä noin 65 000 käyntiin. Helsingin kaupungin osalta vastaava käyntimäärien väheneminen vuodesta 2022 alkaen oli 25 – 35 prosenttia. Käyntimäärinä tämä tarkoittaa vähenemistä vajaasta 200 000 käynnistä 130 000– 150 000 käyntiin.

Koko maan tasolla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin tietopuutteiden vaikutus koko maan lastenneuvolakäyntien määrään vuosina 2021 – 2023 on ollut noin 6 prosenttia.

Potilastietojärjestelmän muutoksen vaikutus kouluterveydenhuollon käyntimäärissä 7 - 15 -vuotiasta lasta kohden on esitetty kuviona (Laatuselosteen kuvio 2).

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kouluterveydenhuollon käynnit vähenivät vuodesta 2019 alkaen noin 45 - 55 prosenttia verrattuna aikaan ennen potilastietojärjestelmän muutosta. Käyntimäärinä muutos tarkoittaa käyntien vähenemistä noin 85 000 käynnistä noin 40 000 – 50 000 käyntiin. Helsingin kaupungin osalta vastaava käyntimäärien väheneminen vuodesta 2021 alkaen oli 40 - 70 prosenttia. Käyntimäärien vähenemisenä tämä tarkoittaa vajaasta 145 000 käynnistä 45 000– 90 000 käyn-tiin.

Koko maan tasolla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin tietopuutteiden vaikutus koko maan kouluterveydenhuollon käyntien määrään vuosina 2021 – 2023 on ollut noin 4 - 8 prosenttia.

Kauniaisten tiedoissa potilastietojärjestelmämuutos toteutettiin keväällä 2021 ja sen vaikutukset äitiysneuvolakäynteihin, lastenneuvolakäynteihin sekä kouluterveydenhuollon käynteihin olivat saman suuntaiset kuin Vantaalla, Helsingissä ja Keravalla. Tietopuutteiden vaikutus ei Kauniaisten asukasmäärän pienuudesta johtuen näy juurikaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luvuissa.

Tarkemmin käyntimääristä palvelumuodoittain tietokantaraportista:
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon käyntimäärät, Käynnit vuosittain ja kuukausittain

Laatuselosteen kuviossa 3 ja taulukoissa 1 ja 2 esitetään Helsingin, Keravan ja Vantaan tiedontoimitusongelmien vaikutus koko maan vuosittaisiin laajojen terveystarkastusten kattavuuksiin. 

Kouluterveydenhuollon laajoissa tarkastuksissa viimeinen tarkastelujakso (tässä raportissa lukuvuosi 2022-23) jää toistuvasti vuosittain vajaaksi, koska ikäikkuna koululaisten osalta ulottuu iän mukaista luokka-astetta seuraavalle lukuvuodelle, jossa mahdollisesti toteutuvia tarkastuksia ei ole vielä raportin julkaisuvaiheessa ehditty toteuttaa. Nämä tiedot täydentyvät aina seuraavissa julkaistavissa tilastoraporteissa. 

Terveystarkastuksia neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa saatetaan toteuttaa myös ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Näitä tietoja ei tällä hetkellä saada Avohilmoon yksityisten palveluntuottajien lähettäminä, tai niissä ei ainakaan ole vaadittavia toimenpidekirjauksia. Hyvinvointialue on vastuussa myös näiden tietojen oikeasta kirjaamisesta ja tietojen siirtymisestä Avohilmo-rekisteriin joko julkisen palveluntuottajan tietojen mukana tai yksityisen palveluntuottajan itsensä lähettämänä. 

Laajojen terveystarkastusten tietojen siirtymiseen Avohilmo-rekisteriin ja näiden terveystarkastusten kattavuutta alentaa väistämättä se, jos käynnin tiedot eivät siirry rekisteriin ohjeistetulla tavalla tai kirjaamisohjeistusta ei noudateta. Esimerkiksi laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä terveydenhoitajan ja lääkärin yhteisellä vastaanottokäynnillä toteutetun tarkastuksen kirjaa ainoastaan toinen ammattilaisista. Lisäksi joissakin potilastietojärjestelmissä on mahdollista, että tiedot kirjataan siten, ettei siitä synny erillistä käyntiä eivätkä tiedot sen vuoksi siirry Avohilmoon. 

Esimerkkinä laajan tarkastuksen sekä hoitajan että lääkärin molempien erillisen kirjaamisen mahdollisista puutteellisuuksista voidaan tarkastella 4-vuotiaiden lasten laajaa terveystarkastusta vuonna 2023. Laajoissa tarkastuksissa sekä terveydenhoitaja että lääkäri tekevät ja kirjaavat vaadittavan toimenpidekirjauksen tarkastuksen vaaditulla ikävälillä. 4-vuotiaan laajoissa tarkastuksissa vaadittava ikäväli on 3 vuodesta 9 kuukaudesta 4 vuoteen 6 kuukauteen. Tällöin lapsia, joille 4-vuotiaana laajan tarkastuksen teki sekä lääkäri että hoitaja, oli 28 338 (kattavuus 60 prosenttia ikäluokasta). Samassa ikäluokassa oli kuitenkin 31 160 lasta, joille laajan tarkastuksen oli tehnyt lääkäri ja 40 227 lasta, jolle tarkastuksen oli tehnyt terveydenhoitaja. Lapsia, joille jompikumpi tai molemmat ammattilaisista oli tehnyt tarkastuksen oli 42 949, mikä on noin 90 prosenttia 4-vuotiaista lapsista.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston perusjoukko muodostuu kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat käyneet perusterveydenhuollon äitiys- ja lastenneuvolassa vuoden 2023 aikana tai kouluterveydenhuollossa käynneillä lukuvuonna 2023–2024. Perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue on vastuussa myös tietojen toimittamisesta THL:ään silloin, kun palvelu ostetaan esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta. 

Tietojen oikeellisuus on riippuvainen tiedonantajien toimittamien tietojen laadusta ja oikeellisuudesta. Tiedot toimitetaan THL:ään sähköisesti kerran vuorokaudessa tai potilastietojärjestelmäriippuvalla syklillä tapahtuvalla automaattisella poiminnalla potilastietojärjestelmistä. Tietojen toimittamisen frekvenssistä ei ole erillistä määräystä laissa tai asetuksissa.

THL ja tietojen toimittajat seuraavat tietojen laatua Avohilmon päivittäin päivittyvältä pikaraportilta sekä kuukausittain päivittyviltä tietokantaraporteilta. THL:n asiantuntijat ovat yhteydessä tiedontoimittajiin ja tietojärjestelmätoimittajiin ja pyytävät tietojen korjaamista tai täydentämistä, mikäli laadussa havaitaan puutteita tai tietojen toimitus keskeytyy yli kahden viikon ajaksi. Tiedot korjataan aina tiedon tuottajan toimesta. Tarvittaessa Avohilmo-rekisteriin vastaanotetaan päivitettyjä tai korjattuja aineistoja myös takautuvasti. Avohilmo-tietojen kattavuutta seurataan jatkuvasti. Puuttuvien tietojen korjaamiseksi on oltu tarvittaessa yhteydessä tietojärjestelmätoimittajiin ja palveluntuottajiin. 
Avohilmon tietokantaraportit

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastoraportti julkaistaan, kun Avohilmo-tietojen oletetaan olevan riittävän kattavalla tasolla ja sisältävän valtaosan palvelutuottajien korjauksista tilastovuoden tietoihin. Tietojen korjaaminen on kuitenkin mahdollista tämän jälkeenkin, ja päivittyneet tiedot huomioidaan seuraavan vuoden tilastoraportissa. Tästä johtuvat käyntien ja asiakasmäärien pienet lukumäärien lisääntymiset edellisinä vuosina julkaistuihin tilastoraportteihin verrattuna.  

Ajantasaiset tiedot tietokantaraporteilta

Päivittäin päivittyvältä Avohilmon pikaraportilta on saatavilla tietoja perusterveydenhuollon avohoidon tapahtumista. Kuukausittain päivittyvät tietokantaraportit, eli tiivisteet ja kuutiot, mahdollistavat käyttäjän omat valinnat ja tiedonhaun rekisteriaineistosta. Tiivisteillä tarkoitetaan valmiiksi tehtyä koostetta aihealueen keskeisistä tiedoista. Kuutiot mahdollistavat tietojen monipuolisemman tarkastelun. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastustiedot ovat saatavilla vuosittain päivittyviltä tietokantaraporteilta. Tiedot on kuvattu koko maan, hyvinvointialueen, palveluntuottajan ja toimipaikan tasolla.
Avohilmon tietokantaraportit

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä vuosittain päivittyviä tietoja on mahdollista tarkastella kunta, maakunta tai hyvinvointialue ja koko maan tasolla väestöön suhteutettuna ja absoluuttisina lukuina.
Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

Laajemmin aihekohtaisilla tilastoraporteilla raportoidaan vuosittain perusterveydenhuollon avohoidon käyntitietoja eri ammattiryhmissä ja palvelumuodoissa sekä käyntien syitä avohoidon käynneillä. Tilastoraporttien tarkempi julkaisuaikataulu ilmenee THL:n tilastojen julkaisukalenterista. 
THL Tilastojen julkaisukalenteri

Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Poisto-/hoitoilmoitusjärjestelmä on ollut käytössä Suomen terveydenhuoltolaitoksissa vuodesta 1967 lähtien. Poistoilmoitus (hoidon päättämisilmoitus) muuttui hoitoilmoitukseksi vuoden 1994 alusta. Järjestelmä on alun perin kattanut ainoastaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laitoshoidon. Perusterveydenhuollon avohoidon käyntitiedot (Avohilmo) tulivat osaksi hoitoilmoitusjärjestelmän tiedonkeruuta vuonna 2011. Avohilmo-tiedonkeruu korvasi vuonna 2002 aloitetun niin kutsutun Notitia-tiedonkeruun ja samalla tiedonkeruu muuttui sähköisellä tiedonsiirrolla suoraan potilastietojärjestelmistä tapahtuvaksi.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Hoitoilmoitusrekisterin yksilötason tiedot ovat salassa pidettäviä. Yksilötason tietojen luovuttaminen Hoitoilmoitusrekisteristä edellyttää aina tietojen luovutuksen oikeutuksen tarkistusta. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata voi myöntää tietoluvan salassa pidettävien tietojen toissijaiseen käyttöön. Tietojen luovuttamisen ehdoista ja tutkimuslupien hakemisesta tietoja löytyy THL:n verkkosivuilta.
Tutkimuskäyttö ja tietoluvat -THL
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (Finlex)

Vuonna 2019 julkaistiin ensimmäistä kertaa Avohilmo-aineistosta erillinen tilastoraportti äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastusten toteutumisesta. Edellinen neuvola- ja kouluterveystarkastusten raportti julkaistiin alkuvuodesta 2024. Tilastoraportit julkaistaan THL:n verkkosivulla.

Tilaston tiedot ovat saatavilla vuosittain päivittyvillä tietokantaraporteilta. Terveystarkastuksien tietokantaraportit on julkaistu vuodesta 2015 lähtien THL:n verkkosivuilla. Terveystarkastuksien toteutumisen tietoja on saatavilla myös Sotkanet-indikaattoripankissa, THL:n Sotekuva-verkkopalvelussa ja perusterveydenhuollon tietokantaraporteista. 
Sotekuva