Perheoikeudelliset palvelut
Laatuseloste (SVT)
Perheoikeudelliset palvelut -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin Suomen virallisen tilaston (SVT) laatuselostesuosituksen mukaan. Tilaston nimi oli aikaisemmin Lapsen elatus ja huolto sekä vanhemmuuden selvittäminen -tilasto.
Tilastotietojen relevanssi
Tilasto sisältää vuosittaiset tiedot sosiaalitoimen vahvistamista elatusapusopimuksista, lukumäärätietoja vanhemmuuden selvittämisestä ja vahvistamisesta sekä sosiaalitoimien vuoden aikana vahvistamista sopimuksista lapsen huollosta, asumisesta sekä tapaamisoikeudesta.
Tilastoa on julkaistu vuodesta 1993 lähtien.
Tilastoraportti on tarkoitettu perheoikeudellisia palveluiden kehittäjille ja tutkijoille sekä muille perheoikeudellista kysymyksistä kiinnostuneille. Tietojenkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), jonka mukaan THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestö hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 §).
Menetelmäkuvaus
Vuoden 2023 tilasto perustuu eri lähteistä saatuihin lukumäärä tietoihin. Henkilötason tietoja ei kerätä.
Taulukko 1. Raportissa käytetyt lähteet.
Tietokokonaisuus | Tiedon lähde |
---|---|
Elatusapusopimukset | Hyvinvointialueet |
Oikeusgeneettiset isyystutkimukset | THL:n oikeuskemiayksikkö |
Olosuhdeselvitykset | Hyvinvointialueet |
Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta |
Hyvinvointialueet |
Tiedot oheishuoltajista | Digi- ja väestötietovirasto (DVV) |
Tuomioistuimen vahvistamat vanhemmuudet | Oikeusrekisterikeskus |
Vanhemmuuden selvittäminen | Hyvinvointialueet |
Vanhemmuuden tunnustaminen (ennen ja jälkeen lapsen syntymän) | Digi- ja väestötietovirasto (DVV) |
Hyvinvointialueet toimittavat tiedot vuosittain helmikuun aikana perheoikeudellisten palveluiden erillistiedonkeruulla. Lue lisää tiedonkeruusta.
Syntyneitä lapsia koskevat tiedot saadaan Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta.
Väestön ennakkotiedot ovat ajankohdalta 19.3.2024.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tilastossa hyödynnetään lainsäädännössä käytettyjä käsitteitä. Lapsen asemaa sääntelevät laki lapsen elatuksesta (704/1975), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) sekä 1.1.2023 alkaen vanhemmuuslaki (775/2022), joka korvasi aiemman isyyslain (11/2015) sekä äitiyslain 253/2018.
Tiedot perustuvat hyvinvointialueiden (ennen vuotta 2023 kuntien) ilmoittamiin lukuihin. Epäselvien tapausten selvittämiseksi saatuja tietoja verrataan edellisen vuoden tietoihin ja ne pyydetään tarvittaessa tarkistamaan.
Tilastosta löytyneet mahdolliset epätarkkuudet korjataan vuosittain. Tämä koskee myös aiempien vuosien tietoja.
Digi- ja väestötietovirasto vastaa heiltä saatujen tietojen laadusta ja oikeellisuudesta.
Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Perheoikeudelliset palvelut -tilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Tilasto ilmestyy yleensä touko-kesäkuussa, jolloin julkaistaan edellisen vuoden tiedot.
Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tilastoraportit julkaistaan THL:n verkkosivuilla.
Tiedot ovat saatavissa hyvinvointialueittain. Osa tiedoista on saatavana Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä.
Tilastoraportissa on kuvattu keskeiset tulokset ja selitetty käytetyt käsitteet ja määritelmät.
Tilastojen vertailukelpoisuus
THL (aikaisemmin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes) on kerännyt tietoja vuodesta 1993 lähtien. Sitä ennen tilastoinnista vastasi sosiaali- ja terveyshallitus.
Vuonna 1999 kerättävää tietosisältöä supistettiin isyyden selvittämisen ja vahvistami-sen sekä lapsen huollon ja tapaamisoikeuden osalta.
Tiedonkeruuseen lisättiin vuonna 2008 kysymys vuoroasumisesta. Vuosina 2008 ja 2009 tietoa ei saatu kaikista kunnista. Vuoroasumisten määrää koskeva tieto on siten vertailukelpoinen vuodesta 2010 lähtien.
Elatustuen maksatus ja tilastointi siirtyi 1.4.2009 lähtien Kelaan. Elatustukea koskevista tiedoista on vuoden 2010 tilastosta alkaen mukana vain vahvistetut elatusapusopimukset. Kelan tilastoinnista löytyy tietoa tilastoinnista löytyy tietoa Tilasto elatustuesta- sivulta.
Vuonna 2015 tarkennettiin elatusapusopimusten 0-sopimuksia koskevaa oheistusta, koska osa kunnista on kirjannut tietoja 0-sopimukset kohtaan ’Elatusapu jätetty kokonaan vahvistamatta’ ja osa elatusapusopimusten suuruusluokkaan alle 67,28 euroa/kk.
Isyyden tunnustaminen ennen tai jälkeen lapsen syntymän on tilastoitu 2016 lähtien. Äitiyden tunnustaminen ja vahvistaminen on tilastoitu vuodesta 2020 lähtien.
Joulukuussa 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen seurauksena henkilöstä, joka tunnus-taa isyyden tai äitiyden ennen lapsen syntymää, tulee lapsen huoltaja ilman erillistä sopimusta, kun vanhemmuus vahvistetaan tunnustamisen perusteella. Lakimuutoksen vuoksi erikseen tehtävien huoltosopimusten määrä puolittui sekä 2020 että 2021.
Huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimusten määrät ovat huomattavasti vähentyneet vuodesta 2018. Väheneminen johtuu pääosin lakimuutoksesta. Lakimuutoksen vuoksi lapsen vanhemmuuden ennen lapsen syntymää tunnustaneesta vanhemmasta tulee myös lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu. Vanhemmuuden vahvis-taa Digi- ja väestötietovirasto. Tapaukset, joissa vanhemmat sopivat keskenään lapsen asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta, eivät tule mukaan tilastoon, mutta ne saattavat vähentää tilastoituja sopimusmääriä.
Vuoden 2022 tiedoista lähtien yhteishuollosta sopineista vanhemmista ei kysytty asu-vatko vanhemmat yhdessä vai erillään. Huolloista yksin toiselle vanhemmalle tehdyistä sopimuksista ei eritelty onko vanhempi äiti, isä tai samaa sukupuolta oleva puoliso. Samoin lapsen asumista vain toisen vanhemman luona ei eritelty oliko vanhempi äiti vai isä. Tilastointiin tehtyjen muutosten huomioiminen asiakastietojärjestelmissä ja lastenvalvojien tilastointikäytännöissä ei ollut täysin sujuvaa. Erityisesti vuoroasumista koskevien tietojen laskentaa asiakastietojärjestelmissä jouduttiin korjaamaan ja osa korjauksista johti muihin haasteisiin. Asumista koskevia tietoja ei voi siis pitää täysin luettavina tiedonkeruun muutosten takia vuonna 2022.
Vuoden 2023 tiedonkeruussa pyydettiin hyvinvointialueita ilmoittamaan erityisesti lasten määrä, joille tehty elatusapusopimus. Aikaisempina vuosina on tilastoitu sopimusmääriä, sopimus on saattanut sisältää useammalle lapselle sovitun elatusavun.
Vuodesta 2023 lähtien Digi- ja väestötietovirastolta saadaan isyyden selvittämistä ja DVV:n vahvistamia vanhemmuuksia koskevat tiedot. Tiedot kerättiin aiemmin kunnilta.
Vuodesta 2023 lähtien Oikeusrekisterikeskukselta saadaan tiedot tuomioistuimissa vahvistettujen vanhemmuuksien lukumääristä. Tiedot kerättiin aiemmin kunnilta. Oikeusrekisterikeskuksen tietoihin sisältyvät aikaisemmista vuosista poiketen myös yli 18-vuotiaita koskevat vahvistamiset. Aiempien tietojen perusteella voidaan arvioida, että täysi-ikäisten osuus tuomioistuimissa vahvistetuista isyyksistä on yli puolet.
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastoraportti sisältää kattavasti koko maan tiedot tehdyistä elatussopimuksista, lapsen huollosta ja isyyden selvittämisistä sekä vanhemmuuden vahvistamisista.
Perheoikeudelliset palvelut 2023 -tilaston erityiskysymykset
Vanhemmuuden vahvistamista koskevat tiedot saadaan vuoden 2023 lähtien Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) ja Oikeusrekisterikeskukselta. Aiemmin tiedot kerättiin kun-tien lastenvalvojilta.
Hyvinvointialueet toimittavat tiedot ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden laajuisina, eikä kuntakohtaisia tietoja enää kerätty.
Hyvinvointialueiden tiedoissa oli joitakin alueellisia puutteita:
- Lappi: neljän kunnan tiedot puuttuvat tammi-maaliskuulta ja yhden kunnan tiedot tammi-toukokuulta.
- Itä-Uusimaa: tiedot puuttuva 6 kuukauden sisällä lapsen syntymästä tehtävistä vanhemmuuden selvittämisistä ja isyyden selvittämisestä tapauksissa, joissa isyys on tunnustettu ennen lapsen syntymää.
- Kainuu: puuttuu huoltoa ja asumista koskevia sopimuksia.
- Pohjois-Pohjanmaa: oletettavasti pieniä puutteita tiedoissa.
- Kainuu: puuttuu huoltoa ja asumista koskevia sopimuksia.
Puutteet johtuvat asiakastietojärjestelmien muutoksista.