Laaturaportti: Perheoikeudelliset palvelut
Laaturaportti (SVT)
Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
Perheoikeudelliset palvelut -tilasto sisältää lukumäärätietoja sopimuksista, jotka koskevat lapsen elatusta, huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä vanhemmuuden selvittämistä ja vahvistamista.
Hyvinvointialueet toimittavat tiedot omasta toiminnastaan. Tietoja täydennetään Digi- ja väestötietoviraston, THL:n oikeuskemiayksikön ja Oikeusrekisterikeskuksen tiedoilla.
Tilasto julkaistaan vuosittain huhtikuussa. Tilastoa on julkaistu vuodesta 1993.
Relevanssi
Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys perheoikeudellisten palvelujen määrästä.
Perheoikeudellisten sopimusten ja muiden asiakirjojen kautta tilasto kuvaa myös vanhemmuutta ja lasten olosuhteita.
Tilaston tietosisältö
Tilasto sisältää kattavasti koko maan lukumäärätiedot tehdyistä elatussopimuksista, lapsen huollosta ja isyyden selvittämisistä sekä vanhemmuuden vahvistamisista. Henkilötason tietoja ei kerätä.
Tilasto kootaan useammasta lähteestä, jotka on kuvattu taulukossa 1.
Tilastossa hyödynnetään lainsäädännössä käytettyjä käsitteitä. Lapsen asemaa sääntelevät laki lapsen elatuksesta (704/1975), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) sekä 1.1.2023 alkaen vanhemmuuslaki (775/2022), joka korvasi aiemman isyyslain (11/2015) sekä äitiyslain 253/2018.
Tilastoprosessi
Perheoikeudelliset palvelut -tilaston lähteet
| Aihe | Tietolähde |
|---|---|
| Vanhemmuuden tunnustaminen (ennen ja jälkeen syntymän) sekä tunnustamisen peruuttaminen | Digi- ja väestötietovirasto |
| Tuomioistuinten vahvistamat isyydet | Oikeusrekisterikeskus |
| Vanhemmuuden selvittäminen ja selvittämisen keskeyttäminen | Hyvinvointialueet |
| Oikeusgeneettiset vanhemmuustutkimukset | THL:n oikeuskemiayksikkö |
| Sopimukset lapsen asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta | Hyvinvointialueet |
| Tiedot oheishuoltajista | Digi- ja väestötietovirasto |
| Elatusapusopimukset | Hyvinvointialueet |
| Olosuhdeselvitykset | Hyvinvointialueet |
| Väestörakenne | Tilastokeskus |
| Syntyneet | Tilastokeskus |
Tiedonkeruumenetelmä
Hyvinvointialueet toimittavat tiedot vuosittain helmikuun aikana perheoikeudellisten palvelujen erillistiedonkeruulla.
Muilta viranomaisilta tiedot pyydetään vuosittain samassa muodossa, paitsi jos lainsäädännön muutosten takia tietosisältöjä on täytynyt uudistaa.
Tietojen validointi
THL tarkastaa hyvinvointialueen tietoja ensisijaisesti suhteessa hyvinvointialueen edellisen vuoden tietoihin. Tarkastuksessa pyritään löytämään tietojen toimituksessa tapahtuneita mahdollisia virheitä.
Tiedon käsittely
THL laskee toimitetuista tiedoista tunnuslukuja, kuten summia ja osuuksia. Koska tiedot ovat koontitietoja, tietojen jatkojalostusmahdollisuudet ovat vähäiset. Mikäli hyvinvointialue ei pysty toimittamaan kattavia tietoja koko vuodelta esimerkiksi asiakastietojärjestelmän vaihtumisen vuoksi, tiedot voidaan täydentää joko saatujen tietojen perusteella tai edellisen vuoden tiedoilla (ns. imputointi). Menettelystä sovitaan yhdessä hyvinvointialueen edustajan kanssa.
Tiedon revisioituminen
Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään tarvittaessa takautuvasti seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Jälkikäteen tehtävien korjausten merkitys tilastoon on ollut viime vuosina hyvin vähäinen.
Tilaston laadun tarkastelu
Tarkkuus ja luotettavuus
Tietojen luotettavuus riippuu siitä, ovatko hyvinvointialueet toimittaneet oikeelliset tiedot. Tyypillisesti osaa tiedoista korjataan ennen tietojen julkaisua. Myös julkaistuissa tiedoissa voi olla virheitä ja puutteita.
Digi- ja väestötietovirasto sekä Oikeusrekisterikeskus vastaavat heiltä saatujen tietojen laadusta ja oikeellisuudesta.
Lapsen vanhemmat voivat sopia keskenään lapsen elatuksesta, asumisesta, huollosta tai tapaamisoikeudesta ilman, että sopimus tuodaan sosiaalihuollon tietoon ja siten vahvistettavaksi. Tällaiset vanhempien keskinäiset sopimukset eivät tule mukaan tilastoon.
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Tilasto julkaistaan tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuussa.
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Tilastoa on julkaistu vuodesta 1993. Ennen vuotta 2023 tilaston nimi oli Lapsen elatus ja huolto sekä vanhemmuuden selvittäminen. THL:ää ennen tilastosta ovat vastanneet Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes sekä sosiaali- ja terveyshallitus.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023. Tiedot kerättiin ennen tätä kunnittain.
Hyvinvointialueittainen vertailukelpoisuus
Tiedot on kerätty alueilta yhtenäisesti. Alueet kuitenkin poimivat tiedot omista järjestelmistään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tiedonkeruun ohjeistus jättää myös jonkin verran paikallista soveltamisvaraa. Onkin varsin mahdollista, että tosiasiassa alueiden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Vaikka hyvinvointialueiden toimintaa ohjaa sama lainsäädäntö, hyvinvointialueet soveltavat velvollisuuksia eri tavoin ja palvelujärjestelmät ovat paikallisesti erilaisia.
Ajallinen vertailukelpoisuus: vanhemmuutta koskevat tiedot
Tilastossa hyödynnetään lainsäädännössä käytettyjä käsitteitä, joten tietosisältöjä on muutettu vastaamaan kulloisenkin lain sisältöä. Tästä syystä erityisesti vanhemmuutta koskevissa tiedoissa on ollut paljon muutoksia kun 1.1.2023 alkaen vanhemmuuslaki (775/2022), on korvannut aiemmat isyyslain (11/2015) sekä äitiyslain 253/2018.
Vuodesta 2023 lähtien Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) on saatu isyyden tunnustamisen peruuttamiset / kiistämiset ja DVV:n vahvistamia vanhemmuuksia koskevat tiedot. Tiedot kerättiin aiemmin kunnilta.
Isyyksien vahvistamisten määrä vuodelta 2023 vaikuttaa suurelta, varsinkin kun tietoja vertaa myöhemmin julkaistuun Tilastokeskuksen tilastoon avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrästä.
Vuodesta 2023 lähtien Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) on saatu isyyden tunnustamisen peruuttamiset / kiistämiset ja DVV:n vahvistamia vanhemmuuksia koskevat tiedot. Tiedot kerättiin aiemmin kunnilta.
Vuodesta 2023 lähtien Oikeusrekisterikeskukselta on saatu tiedot tuomioistuimissa vahvistettujen vanhemmuuksien lukumääristä. Tiedot kerättiin aiemmin kunnilta. Oikeusrekisterikeskuksen tietoihin sisältyvät aikaisemmista vuosista poiketen myös yli 18-vuotiaita koskevat vahvistamiset. Aiempien tietojen perusteella voidaan arvioida, että täysi-ikäisten osuus tuomioistuimissa vahvistetuista isyyksistä on yli puolet.
Vanhemmuus-, isyys- ja äitiyslakia edeltäviä tietosisältöjä ja niissä tapahtuneita muutoksia voi tarkastella aiempien tilastoraporttien laatuselosteista.
Ajallinen vertailukelpoisuus: lapsen elatusta koskevat tiedot
Vuonna 2023 tarkennettiin elatusapusopimuksista annettua ohjeistusta, siten että hyvinvointialueita pyydettiin ilmoittamaan lasten määrä, joille on tehty elatusapusopimus. Aikaisempina vuosina on tilastoitu sopimusmääriä, jolloin sama sopimus on saattanut sisältää useammalle lapselle sovitun elatusavun.
Vuonna 2015 tarkennettiin elatusapusopimusten 0-sopimuksia koskevaa ohjeistusta.
Vuonna 2009 elatustuen maksatus siirtyi kunnilta Kelaan, joka supisti myös tietosisältöjä. Lisätietoa Kelan Tilasto elatustuesta -sivulta.
Ajallinen vertailukelpoisuus: huoltoa ja asumista koskevat tiedot
Vuoden 2022 tiedoista lähtien yhteishuollosta sopineista vanhemmista ei kysytty, asuvatko vanhemmat yhdessä vai erillään. Huolloista yksin toiselle vanhemmalle tehdyistä sopimuksista ei eritelty, onko vanhempi äiti, isä tai samaa sukupuolta oleva puoliso. Samoin lapsen asumisesta vain toisen vanhemman luona ei eritelty oliko vanhempi äiti vai isä. Erityisesti vuoroasumista koskevat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuodelta 2022.
Joulukuussa 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen seurauksena henkilöstä, joka tunnustaa isyyden tai äitiyden ennen lapsen syntymää, tulee lapsen huoltaja ilman erillistä sopimusta, kun vanhemmuus vahvistetaan tunnustamisen perusteella. Lakimuutoksen vuoksi erikseen tehtävien huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimusten määrät ovat huomattavasti vähentyneet vuodesta 2018.
Vuonna 2008 lisättiin tietosisältö vuoroasumisesta. Tietoja ei aluksi saatu kaikista kunnista, vaan tiedot ovat kattavat noin vuodesta 2010.
Toimintavaltuudet
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.
Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
Tilasto julkaistaan kotisivuilla thl.fi/tilastot/perheoikeudelliset.
Osa tiedoista julkaistaan hyvinvointialueittain myös tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilastojen julkaisukalenteri
Tilastollinen tietosuoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018). sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.
THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen.
Tilaston tiedot saadaan kootusti ilman suoria henkilötunnisteita.
Tilaston vuoden 2025 erityiskysymykset
Pohjanmaan hyvinvointialueelta saatiin asiakastietojärjestelmän muutoksen vuoksi tiedot sopimuksista vain ajalta 1.1.–31.8.2025. Neljän kuukauden puuttuvat tiedot arvioitiin ja lisättiin tietoihin eli koko vuoden tiedot ovat osin ns. imputoituja.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asiakastietojärjestelmän muutoksen vuoksi noin 100 elatusapusopimusta ja 40 lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista sopimuksista ei saatu yksityiskohtaisia tietoja. Puuttuvat sopimukset imputoitiin alakohtiin hyödyntämällä alueen muita tietoja.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on otettu käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä, jonka tiedoissa oli vielä puutteita. Sopimukset huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sisältävät myös vahvistamattomia sopimuksia. Tapaamisoikeussopimukset saattavat sisältää myös oheishuoltajalle tehtyjä sopimuksia.
