Sosiaaliturvan menot ja rahoitus

Laaturaportti

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston laaturaportissa arvioidaan tilastokohtaisesti tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laaturaportissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Tilastossa kuvataan Suomen sosiaaliturvan menojen ja rahoituksen jakautumista. Tiedot sosiaaliturvan menoista ja rahoituksesta toimitetaan EU:n tilastovirasto Eurostatille EU:n asetusten 458/2007, 1322/2007 ja 10/2008 mukaisesti. Tietoja on saatavilla vuodesta 1980 alkaen. Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston sisältöä ESSPROS-pääryhmittäin on kuvattu tarkemmin tilastoraportin luvussa Käsitteet ja määritelmät. Samassa kohdassa esitetään myös keskeiset menojen ja rahoituksen aikasarjoissa tapahtuneet muutokset.

Tässä raportissa kuvatut kansalliset tiedot koskevat vuotta 2024 ja kansainväliset tiedot vuotta 2023. Tiedot kerätään kerran vuodessa. Ennakkotiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavassa lokakuussa. Lopulliset tilastotiedot (ml. tilastoraportti) julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden jälkeen alkuvuodesta.

Tilasto on tuotettu tukemaan erityisesti kansallista sosiaali- ja terveyspoliittista päätöksentekoa ja ohjausta. Tilasto on suunnattu sosiaali- ja terveysalan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille, alan tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille, jotka tarvitsevat perustietoa sosiaaliturvan menojen ja rahoituksen kehityksestä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Relevanssi

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston tietosisältöä, tiedonkeruuta ja tilastotuotannon menetelmää ja metodologiaa on kehitetty EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS, The European System of Integrated Social Protection Statistics) mukaisesti. Tilasto perustuu vuonna 1996 hyväksyttyyn ja vuonna 2012 kokonaan päivitettyyn tilastointijärjestelmään1. Manuaalia on päivitetty tämän jälkeen vuosina 2016, 2017, 2019 ja 2022, ja myös näiden manuaalien määritykset on huomioitu tässä raportissa.

Tilaston tietosisältö

EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) mukaan sosiaaliturvaan kuuluvat kaikki julkisten tai yksityisten tahojen toimenpiteet, joiden tarkoituksena on turvata yksilön ja perheen kohtuullinen elämisen taso ja toimeentulo tiettyjen riskien ja tarpeiden varalta. Turva kattaa sairaudesta ja terveydestä, toimintarajoitteisuudesta ja työkyvyttömyydestä, ikääntymisestä, perheenhuoltajan kuolemasta, perheestä ja lapsista, työttömyydestä, asumisesta sekä sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvia riskejä ja tarpeita.

Tilasto kattaa sosiaaliturvan meno- ja rahoitus- tiedot valtion ja kuntien, yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden sosiaalisen toiminnan kustannuksista ja rahoituksesta. Yhdistysten ja järjestöjen harjoittaman sosiaalisen toiminnan kustannukset ovat laskelmassa mukana vain valtion ja kuntien maksamien avustusten ja ostopalvelujen osalta. Sosiaalietuuksien rahoitus luokitellaan valtion, kuntien, työnantajien, vakuutettujen ja muu rahoitus -luokkiin. Muu rahoitus luokka käsittää sosiaaliturvarahastojen omaisuustulot.

Sosiaaliturvaetuudet voivat olla luonteeltaan joko toimeentuloa turvaavia rahallisia etuuksia tai suoraan annettavia palveluja ja tarvikkeita tai epäsuoria turvan piiriin kuuluvien maksettujen kulujen korvaamisia. Sosiaalietuudet luokitellaan karkeasti rahamääräisiin (toimeentuloturvana maksettuihin) etuihin ja luontoismuotoisiin (palveluina, tavaroina ja kulujen korvauksina annettaviin) etuihin. Kansallisessa raportoinnissa jako esitetään muodossa toimeentuloturvana maksettavat ja palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet.

ESSPROS-tilastoinnissa sosiaaliturvan määritelmä edellyttää, että toimenpiteeseen ei liity samanaikaista vastavuoroisuutta. Tämä sulkee sosiaaliturvan piiristä kaikki sellaiset toimenpiteet, joissa vastaanottaja on velvollinen samanaikaisesti antamaan jotakin samanarvoista vastineeksi. Näin sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävät esimerkiksi yrityksille maksetut palkkatuet sekä se osa terveydenhuollon ja muiden palvelujen tai lääkkeiden kustannuksista, joka edunsaajan on maksettava itse. Sosiaaliturvan menot on siis laskettu nettokustannuksina, toisin sanoen asiakasmaksuja esimerkiksi lääkkeistä ja palveluista ei ole sisällytetty sosiaaliturvan menoihin, eikä ne täten sisälly rahoitusosuuksiinkaan. Tässä raportissa palvelujen asiakasmaksut on kuitenkin lisätty erillisenä sarakkeena liitetaulukkoon 10.

Tilastointijärjestelmän mukaan opiskelun tukemista ei lasketa mukaan sosiaaliturvan menoihin. Verohuojennukset ja kotitalouksille myönnetyt korolliset lainat eivät kuulu ydinjärjestelmän piiriin. Myöskään työnantajien työntekijöille antamia etuuksia, joita voidaan pitää korvauksena työstä, ei lueta sosiaalieduiksi. Sosiaaliturvaetuuksien saannin ehtona voi silti olla edunsaajan osallistuminen johonkin toimintaan (esim. ammatilliseen koulutukseen), jos toiminta ei ole luonteeltaan palkkatyötä tai palvelujen myyntiä. Sosiaaliturvaan ei myöskään lasketa kotitalouksien omasta aloitteestaan ja pelkästään oman etunsa nimissä ottamia vakuutuksia, esimerkiksi yksityisiä eläkevakuutuksia. Myöskään investoinnit eivät ole mukana laskelmassa elleivät ne kohdistu erityisesti sosiaaliturvan tarjoamiseen, esimerkiksi institutionaaliselle yksikölle maksetut investointituet sosiaalisen asumisen tuottamiseksi kuuluvat tilastoon, mutta investointituet yleisesti rakentamiseen eivät kuulu tilastoon.

Tiedot raportoidaan koko maan tasolla kalenterivuosittain. Tilastossa esitetään euro- ja prosenttitietoja; euroa käyvin hinnoin, euroa raportoitavan tilastovuoden hinnoin, euroa ostovoimapariteetin mukaan (kts. Käsitteet ja määritelmät), menoluokkien prosenttiosuudet kokonaismenoista ja eri rahoittajien prosenttiosuudet kokonaisrahoituksesta sekä menot suhteutettuna väestöön (väestö 31.12) ja menot suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston lähdetietoja ovat:

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedonkeruu tilastoa varten tehdään vuosittain.

Osa tiedoista saadaan suoraan julkisilta tilastoraporteilta, tietokantaraporteilta ja muista julkisista tietolähteistä. Osa tiedoista saadaan tietopyyntönä, jolloin organisaatiot poimivat tiedot tietojärjestelmistään ja ilmoittavat ne summatasolla THL:lle. Tietopyyntönä saadaan tietoja Eläketurvakeskukselta (ETK), Finanssivalvonnalta (FIVA), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), Vakuutuskeskukselta sekä Kansaneläkelaitokselta (KELA).

Tietojen validointi

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston tietoja tarkistetaan vertaamalla lukuja edellisen vuoden lukuihin. Lisäksi aineisto validoidaan Eurostatin validointisääntöjen mukaisesti, jolloin esimerkiksi eläkkeensaajatietoja käytetään validoitaessa eläkemenoja.

Tiedon käsittely

Lähdetiedot luokitellaan ESSPROS-tilastokehikon mukaisesti. Lähdetietojen muuttuessa tai tarkentuessa myös tilaston tietojen luokitteluun tehdään tarpeelliset muutokset. Nämä kuvataan tilastoraportin Käsitteet ja määritelmät -kappaleessa sekä tilaston laaturaportissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskenta perustuu nettokäyttökustannuksiin. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset ja vyörytysmenot. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatuotot, valmistevarastojen muutos, valmistus omaan käyttöön ja vyörytystuotot. Nettokäyttökustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Kuntien saama valtionosuus palvelujen tuottamiseen on sosiaalimenolaskelmassa jaettu yksittäisten palvelujen rahoitukseen tuotettujen palvelujen menojen suhteessa. Valtion rahoitusosuudeksi on katsottu kulloisenkin vuoden kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentin verran menoista. Rahoitusosuudet ovat tältä osin laskennallisia.

Kokonaisrahoitus jaetaan laskennallisesti eri etuuksille samassa suhteessa rahoitettavien etuuksien kustannusten kanssa, jos rahoitus-osuudet eivät ole suoraan saatavissa jonkin kohderyhmän eri etuuksien mukaan.

Tilastotietojen validointiprosessissa tehdään sallittujen arvojen tarkistuksia sekä loogisuustarkastuksia. Validointiprosessissa poikkeavat arvot vahvistetaan erikseen Eurostatille.

Tiedon revisioituminen

Eri organisaatioiden ylläpitämät tilastotietokannat päivittyvät jatkuvasti, joten tiedot saattavat tarkentua Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoa varten tehdyn poimintahetken jälkeen.

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Pääsääntöisesti tietoihin jälkikäteen tehtävät korjaukset ja niiden vaikutus tilastoon ovat vähäisiä. Tilaston kotisivuilla saatavilla olevan aikasarjan tietoja päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Käytännön syistä pienimuotoiset, epäviralliset ja satunnaisluontoiset tuet, kuten joulukeräykset ja tilapäinen humanitäärinen apu, jotka eivät vaadi säännöllistä kirjanpitoa, ovat tilaston ulkopuolella.
Eri organisaatioiden tietojen raportoinnissa tapahtuvissa muutostilanteissa otetaan tarvittaessa yhteyttä tiedontuottajiin tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Ennakkotiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavassa lokakuussa. Lopulliset tilastotiedot (ml. tilastoraportti) julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden jälkeen alkuvuodesta. Ennakkotiedoissa julkaistaan ainoastaan aikasarjatilasto sosiaaliturvan menoista pääryhmä-tasolla.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

THL (aikaisemmin Stakes) on kerännyt tietoja tilastovuodesta 1999 alkaen. Sitä ennen sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston on julkaissut sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedot on julkaistu nykymuodossa vuodesta 1980. Tilastovuodesta 2015 alkaen tilaston nimi on ollut Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tietosisällön pysyessä kuitenkin ennallaan.

Bruttokansantuoteluvut päivitetään tilastossa tuoreimpiin Tilastokeskuksesta saatavissa oleviin tietoihin. Mahdolliset muutokset aikasarjoissa voivat muuttaa sosiaaliturvan menojen suhdetta bruttokansantuotteeseen myös vanhemmilta vuosilta. Kansantalouden tilinpidon laskenta uudistettiin Suomessa heinäkuussa 2014 EU:n EKT 2010-laskentaa vastaavaksi. Bruttokansantuotesuhdelukujen aikasarja on päivitetty Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoraporttiin EKT 2010-laskentaa vastaavilla bruttokansantuoteluvuilla.

Tilastokeskus päivittää bruttokansantuotelukuja julkaisukalenterinsa aikataulujen mukaisesti. THL:n Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoraportissa on käytetty bruttokansantuotelukuja, jotka Tilastokeskus julkaisi 18.12.2025 (vuosi 2024 ennakkotietona). (Liitetaulukko 7.)

Eurostatin sosiaaliturvaa koskeva tietokanta päivittyy jatkuvasti. Tässä raportissa maiden väliseen vertailuun käytetyt EU-tiedot vuodelta 2023 on poimittu 5.1.2026.

Tilastokeskuksen tuottaman Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston laadinta ja raportointi päättyi tilastovuoteen 2014. Tilastovuodesta 2015 alkaen vastaavia tietoja on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntataloustilastossa. Tilastoinnin muutos heijastuu Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hallintoa koskevien tietojen vertailukelpoisuuteen aikaisempien vuosien kanssa. (ks. luku käsitteet ja määritelmät; Hallinto, Perhe ja lapset, Sairaus ja terveys, Toimintarajoitteisuus, Ikääntyminen).

Kuntataloustilaston laadinta ja raportointi päättyi tilastovuoteen 2020. Tilastovuodesta 2021 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vastaavia tietoja Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -tilastossa. Tilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimialan käyttötaloudesta ja investointimenoista palveluluokittain. Kuntayhtymien raportoimissa tiedoissa tilastovuodesta 2021 on havaittu laatupuutteita, jonka vuoksi kuntayhtymien osalta osa tiedoista on saatavilla vain ennakkotietoina. Koska Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -tilastossa siirryttiin uuteen, tarkempi tasoiseen palveluluokitukseen, vuoden 2021 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin tilastovuosiin nähden. Esimerkiksi Vammaisten henkilöiden työllistämistä tukeva toiminta -luokasta on voitu erotella ja täten siirretty kuntouttava työtoiminta Muu sosiaaliturva -pääryhmään.

Aiemmin tietolähteenä käytetyn Kuntataloustilaston Päihdehuollon erityispalvelut -luokka ja nykyisen tietolähteenä käytettävän Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -tilaston Päihdehuollon erityispalvelut -luokka eivät ole sisällöllisesti täysin toisiaan vastaavat. Kuntataloustilastossa yhdistetyt perusterveydenhuollossa tuotetut mielenterveys- ja päihdepalvelut kohdistettiin perusterveydenhuollon avopalvelujen kustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -tilastossa Päihdehuollon erityispalvelut -luokka sisältää vuosina 2021 ja 2022 Päihde- ja mielenterveysongelmaisten avun, tuen, hoidon ja kuntoutuksen avopalvelukokonaisuuden (luokka on laskennallisesti jaettu kahteen osaan, joista toinen osa tässä tilastossa kohdistuu 8.2.2.Päihde- ja riippuvuuspalveluihin ja toinen osa 8.2.3.Muut -luokkaan). Vuodesta 2023 alkaen päihde- ja riippuvuuspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen erittely luokittelussa tarkentuu, mikä heijastuu tähän tilastoon Muu sosiaaliturva -pääryhmässä 8.2.2.Päihde- ja riippuvuuspalvelut ja 8.2.3.Muut -luokkien välisten kustannusten jaon tarkentumisena.

Vuodesta 2017 lähtien laskenta on yhdenmukaistettu rahoituksen osalta siten, että rahoitus, joka saadaan rahoittajien mukaan eriteltynä toimintakokonaisuuden osalta, mutta jota ei pystytä suoraan kohdentamaan kokonaisuuden alaisiin erillisiin (toiminta)kustannuksiin (esim. hallinto), on laskennallisesti arvioitu kohdentamalla rahoituserät toimintaan liittyvien etuuksien kustannusten suhteessa eri toiminnoille ja eri rahoittajille.

Vuodesta 2017 alkaen on korjattu tietoja palkattomien aikojen eläkerahoituksen osalta, jotka on kokonaan osoitettu valtion maksettaviksi. Myös työnantajan perhevapaakorvauksia on kohdennettu palveluluokituksesta toimeentuloturvan osalle. (ks. Toimeentuloturvan menot ja rahoitus 2017, liitetaulukko 10a, korjaus 14.8.2019.) Vuodesta 2022 alkaen työnantajalle maksettavien perhevapaakorvauksien kohdentumista tilastossa on edelleen tarkennettu siirtämällä korvaukset 1.1.1.Sairausvakuutuksen päiväraha -luokasta 5.1.3.Vanhempainpäivärahakauden palkat -luokkaan.

Laskennallisesti arvioituihin kustannuksiin liittyvät laskennan oletusarvioihin päivitettävät muutokset, jotka ovat voimassa aina seuraavaan päivityspisteeseen asti. Esimerkiksi vuonna 2018 päivitettiin Sairaus ja terveys -pääryhmässä tiedot työvoimakustannusten rakenteesta kustannuserittäin, mikä vähensi sairausajan palkkakustannuksia 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti työttömyyskuluja vähensi tekninen muutos, jolla kulukorvaukset siirrettiin palveluista osaksi työttömyysturvan perustukia.

Vuodesta 2020 alkaen Sairaus ja terveys -pääryhmän palvelumenojen laskentaa on täsmennetty perusterveydenhuollon osalta. Perusterveydenhuollon menoihin on lisätty kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankintakustannukset. Kansallisessa rokotusohjelmassa olevat rokotteet hankitaan valtion kustannuksella hyvinvointialueiden (2022 saakka kuntien) käyttöön. Hyvinvointialueet (2022 saakka kunnat) vastaavat rokottamisen käytännön järjestämisestä. (Rokotukset, Sosiaali- ja terveysministeriö.)

Vuodesta 2020 alkaen Perhe ja lapset -pääryhmän toimeentuloturvan menojen laskentaa on täsmennetty elatustuen osalta. Vuodesta 2020 alkaen raportoidaan elatustukena ei-korvattavan elatustuen summa (aiemmin korvattavan elatustuen summa). (kts. Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2020, Laatuseloste.)

Tilastovuodesta 2021 alkaen erikoissairaanhoidon menot on jaettu avo- ja vuodeosastohoitoon raportoitavaa vuotta edeltäneen tilastovuoden osuuksien perusteella (Terveydenhuollon menot ja rahoitus -tilasto).

Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen asumismenoihin kohdistuva osa raportoidaan Asuminen-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.

Tilastovuodesta 2022 alkaen toimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin kohdistuva osa raportoidaan Sairaus ja terveys-pääryhmässä, aiemmin Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen kokonaismenoissa.

Tilastovuodesta 2023 alkaen kuntien lakisääteiset työvoimapalvelut sisältyvät tilastoon (aiemmin eivät olleet eroteltavissa kuntien tiedoissa).

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Sosiaaliturvan menoista ja rahoituksesta EU:n tilastovirasto Eurostatille tuotettava tiedonkeruu perustuu 25.4.2007 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EC) N:o 458/2007, 12.11.2007 annettuun komission asetukseen (EC) N:o 1322/2007 sekä 8.1.2008 annettuun komission asetukseen (EC) N:o 10/2008.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Keskeiset tiedot kootaan tilastoraporttiin, joka julkaistaan THL:n verkkosivulla. Tarvittaessa voi pyytää tarkempia tietoja tilastoon käytetyistä pohjatiedoista, käsitteistä ja määrittelyistä THL:stä raportin kirjoittajilta. Kaikki tiedot ovat julkisia, ja suurin osa tietopalvelusta on maksutonta. Tilaston tiedot on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tietoa Suomen sosiaaliturvan menoista, niiden rahoituksesta ja kehityksestä.

Sosiaaliturvan menoista julkaistaan ennakkotiedot THL:n verkkosivulla tilastovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Ennakkotiedot julkaistaan pääryhmätasolla.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset2

  • Työeläkeindeksi, palkkakerroin, kansaneläkeindeksi ja elinaikakerroin vahvistetaan vuosittain, jotta turvataan pitkäaikaisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien ostovoima.
  • Työeläkeindeksi nousi noin 5,7 prosenttia vuodesta 2023.
  • Kelan maksamiin eläkkeisiin, vammaistukiin, elatustukeen, toimeentulotukeen ja sotilasavustukseen tehtiin 5,9 prosentin indeksikorotus vuoden 2024 alussa.
  • Indeksikorotuksia ei tehdä vuosina 2024–2027 seuraaviin Kelan etuuksiin: työmarkkinatuki, peruspäiväraha, lastenhoidon tuet, sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, erityishoitoraha, luovutuspäiväraha, kuntoutusrahan vähimmäismäärä. Myöskään yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteisiin ei tehdä indeksitarkistuksia.
  • Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 924,02 euroon kuukaudessa. Muita perhehoidon palkkioita ja korvauksia korotettiin indeksitarkistuksen mukaisesti.
  • Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta oli 25,92 euroa kuukaudessa (24,48 e/kk 2023).
  • Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja pysyi ennallaan. Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia, jos työntekijä ansaitsee vähintään 800,02 euroa kuukaudessa. Etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.

Sosiaaliturvan rahoitus

  • Vuonna 2024 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 21,92 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 22,09 prosenttia. Valtionosuusprosentti määrittelee valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa peruspalvelujen rahoituksessa koko maan tasolla eikä yksittäisten kuntien saamaa valtionosuutta.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriin tuli 10 prosentin korotus vuoden 2024 alusta alkaen. Vuonna 2024 kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä oli 762 euroa kalenterivuodessa.
  • 2024 vuonna lääkekustannusten vuosiomavastuu suureni 626,94 euroon kalenterivuodessa (592,16 e/kalenterivuosi 2023). Omavastuun ylittymisen jälkeen asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
  • Opiskelijoiden terveydenhoitomaksun maksavat kaikki suomalaiseen korkeakouluun tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä oleviksi. Vuodelta 2024 terveydenhoitomaksun suuruus oli 73,60 euroa (36,80 euroa/lukukausi).
  • Sairausvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain asetuksella.
  • Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain lailla. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,79 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,27 prosenttia palkasta 2 337 000 euron palkkasummaan asti ja sen ylittävältä osalta 1,09 prosenttia palkasta.
  • Eläkevakuutusmaksut 2024
    • Työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu oli 24,81 prosenttia palkasta.
      • Työntekijän eläkemaksun suuruus oli 7,15 % alle 53-vuotiaalla tai 63 vuotta täyttäneellä.
      • Työntekijän eläkemaksun suuruus oli 8,65 % 53–62-vuotiaalla.
    • Työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu oli 17,34 prosenttia.
      • maksu sisältää vuonna 2020 voimassa olleen tilapäisen työnantajamaksun alennuksen takaisinmaksusta aiheutuvaa korotusta 0,41 prosenttiyksikköä.
    • Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti on alle 53-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia.
    • Yrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti on alle 53-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia.

Sairaus ja terveys

  • Vuonna 2024 asiakkaalle korvattiin yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa (8 euroa vuonna 2023). Hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suureni 30 euroon (15,5 euroa vuonna 2023). Korvaus psykiatrin vastaanotosta oli 30–40 euroa vastaanoton keston mukaan.
  • Sairauspäivärahan vähimmäismäärä pysyi ennallaan 31,99 eurossa päivää kohden.
  • Opiskelijoiden terveydenhoitomaksu oli 36,80 euroa lukukaudelta vuonna 2024. Maksun maksavat opiskelijat, jotka suorittavat tutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa, ja ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä olevaksi.
  • Lääkekustannusten vuosiomavastuu suureni 629,94 euroon vuodessa (aiemmin 592,16 euroa).

Toimintarajoitteisuus

  • Vuonna 2024 Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi ansaita 976,59 euroa kuukaudessa (922,42 e/kk) ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksun jatkumiseen.
  • Kuntoutusrahan vähimmäismäärä pysyi ennallaan 31,99 euroa päivää kohden.
  • Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä pieneni samaan tasoon kuin muussa kuntoutuksessa eli 31,99 euroon arkipäivältä (36,91 e/pv 2023).
  • Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 461,99 euroon kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 923,99 euroon kuukaudessa. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
  • Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishinta pysyi samana kuin edellisvuonna ollen 1 050 euroa kuntoutettavaa kohti. Myös kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta pysyi samana kuin edellisvuonna ollen 1 575 euroa kuntoutettavaa kohti.
  • Vammaisetuuksien määrät suurenivat indeksitarkistusten vuoksi.
    • Alle 16-vuotiaan/16 vuotta täyttäneen vammaistuki: perusvammaistuki 108,89 euroa kuukaudessa (102,85 e/kk 2023), korotettu vammaistuki 254,10 euroa kuukaudessa (240 e/kk 2023), ylin vammaistuki 492,71 euroa kuukaudessa (465,38 e/kk 2023).
    • Eläkettä saavan hoitotuki: perushoitotuki 83,34 e/kk (78,72 e/kk 2023), korotettu hoitotuki 181,56 euroa kuukaudessa (171,49 e/kk 2023), ylin hoitotuki 383,92 euroa kuukaudessa (362,62 e/kk 2023), veteraanilisä 125,79 euroa kuukaudessa (118,81 e/kk 2023).

Ikääntyminen

  • Vuodesta 2010 lähtien alkavia vanhuuseläkkeitä on leikattu ns. elinaikakertoimella. Elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä muuttuu. Elinaikakerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.
  • Vuoden 2017 työeläkeuudistuksen mukana mm. vanhuuseläkkeen alaikäraja alkoi nousta asteittain vuonna 1955 syntyneistä alkaen silloisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Myöhemmin vanhuuseläkeikä sidotaan eliniänodotteeseen.
    • Vuonna 2024 työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä täyttyi vuonna 1960 syntyneillä (64 vuotta ja kuusi kuukautta).
  • Täysimääräinen kansaneläke oli vuonna 2024 yksin asuvalle 775,70 euroa kuukaudessa (732,67 e/kk 2023) ja parisuhteessa elävälle 692,54 euroa kuukaudessa (654,13 e/kk 2023).
  • 1.1.2024 Rintamalisän määrä kasvoi 146,28 euroon kuukaudessa (138,16 e/kk 2023). Ylimääräisen rintamalisän täysi määrä oli yksin asuvalle 300,97 euroa kuukaudessa (284,27 e/kk 2023) ja parisuhteessa elävälle 263,55 euroa kuukaudessa (248,93 e/kk 2023). 1.5.2024 alkaen rintamalisän sekä ulkomaille maksettavan rintamalisän määrät suurenivat 200,01 euroon kuukaudessa.
  • Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 461,99 euroon kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi 923,99 euroon kuukaudessa. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Leski ja muut omaiset

  • Lesken alkueläke kasvoi indeksikorotuksen myötä 383,30 euroon kuukaudessa (362,04 e/kk 2023) ja jatkoeläkkeen perusmäärä 120,06 euroon kuukaudessa (113,40 e/kk 2023). Lapseneläkkeen perusmäärä oli 70,53 euroa kuukaudessa (66,61 e/kk 2023).

Perhe ja lapset

  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä pysyi 31,99 eurossa/päivä.
  • Lapsilisän määrää ei ole sidottu indeksiin.
    • Alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavaa lapsilisää korotettiin 26 eurolla kuukaudessa 1.4.2024 alkaen.
    • Monilapsisten perheiden lapsilisiä korotettiin 1.1.2024 alkaen. Perheen neljännestä lapsesta maksettavan lisän määrä suureni 10 eurolla 173,24 euroon kuukaudessa. Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta maksettava lisä suureni 10 eurolla 192,69 euroon kuukaudessa.
    • Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrä suureni viidellä eurolla 73,30 euroon kuukaudessa 1.4.2024 alkaen.
  • Elatustukea ja elatusapua korotettiin elinkustannusindeksin mukaisesti 4,84 prosenttia. Täyden elatustuen määrä suureni 196,02 euroon/kuukausi (186,97 e/kk vuonna 2023).
  • Lastensuojelun sosiaalityöhön vähimmäishenkilöstömitoituksen mukaan vuosina 2022 ja 2023 yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaana enintään 35 lasta ja vuodesta 2024 alkaen enintään 30 lasta.
  • Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja laski kahdella vuodella, ja on 1.1.2024 alkaen 23 vuotta.

Työttömyys

  • Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä pysyi 37,21 eurossa päivää kohden.
  • Työttömyysetuuden korotusosa pysyi 5,29 eurossa päivää kohden.
  • Lapsikorotus pieneni vuoden alussa, kun vuoden 2023 voimassa ollut ylimääräinen 20 prosentin korotus päättyi.
  • Työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja liikkuvuusavustuksen Lapsikorotus poistui kokonaan 1.4.2024.
  • Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistui 1.4.2024 – kaikki työttömyysaikana ansaitut tulot pienentävät tukea.
  • Työttömyysturvan omavastuuaika piteni viidestä seitsemään päivään.
  • Palkkatyöstä saatavan lomakorvauksen jaksotus otettiin käyttöön työttömyysturvassa.
  • Palkansaajan työssäoloehto piteni noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen 2.9.2024 alkaen. Työssäoloehto alkoi kertyä maksetun palkkatulon perusteella.
  • Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautettiin 1.8.2024 alkaen.

Asuminen

  • 1.4.2024 alkaen yleisen asumistuen perusomavastuu kasvoi 42 prosentista 50 prosenttiin. Perusomavastuu on 50 prosenttia niistä tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan.
  • 1.4.2024 alkaen yleisen asumistuen korvausprosentti pieneni 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta.
  • 1.4.2024 alkaen yleisen asumistuen 300 euron ansiotulovähennys poistui – ruokakunnan jäsenen palkkatulot, elinkeinotoiminnan tulot tai maatalouden tulot pienentävät tukea.
  • 1.4.2024 enimmäisasumismenojen huomioon ottaminen yleisessä asumistuessa muuttui. Helsinkiläisten ruokakuntien huomioon otettavat enimmäisasumismenot pienenivät yhdistyen samalle tasolle muun pääkaupunkiseudun kanssa.
  • Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärä pysyi vuoden 2023 tasolla. Asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnan mukaan 7 493–9 287 euroa. Vesikustannuksina huomioidaan 32,40 euroa kuukaudessa, lämmityskustannuksena 2,07–2,35 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden ja omakotitalon kunnossapitokustannuksina huomioidaan 47,84 euroa kuukaudessa.
  • Yleisen asumistuen erikseen maksettavien lämmityskulujen yläraja oli yleensä 46 euroa kuukaudessa (66 e/kk 2023), jos ruokakunnassa on yksi henkilö. Useamman henkilön ruokakunnassa lämmityskuluihin lisätään yleensä 16 euroa kuukaudessa (22 e/kk 2023) jokaista lisähenkilöä kohden.
  • Myös omakotitalojen hoitonormit muuttuivat. Esimerkiksi yhden hengen ruokakunnalla omakotitalon hoitomenoksi laskettiin yleensä 107 euroa kuukaudessa (155 e/kk 2023).

Muu sosiaaliturva

  • Takuueläkkeen täysi määrä kasvoi 976,59 euroon kuukaudessa (922,42 e/kk 2023).
  • Takuueläkkeen saaja voi ansaita 976,59 euroa kuukaudessa (922,42 e/kk 2023) ilman, että se vaikuttaa takuueläkkeen maksun jatkumiseen.
  • Perustoimeentulotukea korotettiin kansaneläkeindeksin mukaisesti 5,9 prosentilla vuoden 2024 alusta alkaen. Yksin asuvan perusosa nousi 587,71 euroon kuukaudessa. Indeksi-korotuksesta huolimatta lasten perusosat pienenivät, sillä vuoden 2023 ajaksi tehty toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosan 10 prosentin korotus päättyi.
  • 1.4.2024 alkaen Kela voi hyväksyä kuntakohtaiset enimmäisrajat ylittäviä perustoimeentulotuen asumismenoja vain, jos asiakkaalla on siihen laissa määritelty erityinen peruste.

 

1 ESSPROS Manual and user guidelines. The European System of Integrated Social Statistics (ESSPROS). 2012 Edition. Eurostat, Methodologies and Working papers, ISNB: 978-92-79-24751-4. (Pdf 1 722 kt) [20.1.2026]. Uudemmat versiot.

2 Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset  -osio on koostettu seuraavista lähteistä: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Vuodenvaihteen 2024 muutokset STM:n hallinnonalalla [viitattu 24.10.2025]; Kansaneläkelaitos (KELA), Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2024 [viitattu 24.10.2025]; Kansaneläkelaitos (KELA). Kelan tilastollinen vuosikirja 2024. Suomen virallinen tilasto (SVT). (pdf 5,7Mt) [viitattu 5.1.2026]; Eläketurvakeskus (ETK), eläketurvan muutokset 2024 [viitattu 24.10.2025]; Eläketurvakeskus (ETK), Rahoitusmuutokset vuosi vuodelta [viitattu 24.10.2025].

Päivitetty: