Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa

1 Yleiskuvaus

1.1 Tilaston kuvaus

Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa -tilasto sisältää tiedot perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn toteutumisesta julkisessa terveydenhuollossa eli hyvinvointialueilla ja muiden julkisten palveluntuottajien palveluissa pois lukien Ahvenanmaan maakunta. Mukana tiedonkeruussa ovat myös näiden palveluntuottajien ostopalvelut. 

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietoja on kerätty perusterveydenhuollosta vuodesta 2005 lähtien. Tietoja kerättiin ensin pelkästään kyselyllä ja vuodesta 2014 alkaen tietoja on saatu sekä vuosittain toteutetulla kyselyllä että jatkuvasti päivittyvästä Avohilmo-rekisteristä.

Tilastoraportti ja indikaattorit julkaistaan kerran vuodessa. Julkaisuajankohtien välillä hoitoonpääsytiedot ovat saatavilla kuukausittain päivitettäviltä tietokantaraporteilta. Tilastoraportissa ja indikaattoreissa julkaistavat tiedot ovat poimintahetken mukaisia ja ne voivat muuttua tietokantaraporteilla, sillä tiedot päivittyvät Avohilmo-rekisteriin jatkuvasti. 

1.2 Relevanssi

Tilasto on tarkoitettu perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn toteutumisen tietoja tarvitseville terveydenhuollon valvontaviranomaisille, hallintoviranomaisille, terveydenhuollon ammattihenkilöille, johdolle, päättäjille, suunnittelijoille ja tutkijoille.

Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa -tilastossa raportoitavat tiedot perustuvat terveydenhuoltolakiin ja lakiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on terveydenhuollon tilastoviranomainen ja tilastojen tuottaminen on THL:n lakisääteinen tehtävä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (703/2023) (Finlex)
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) (Finlex)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 51§) (Finlex)
Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (Finlex)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa hoitoon pääsyn toteutumisen valvontaa varten tarvittavat tiedot aluehallintovirastoille (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Tiedot ovat myös käytössä hyvinvointialueiden omavalvonnan ja seurannan välineenä. Lisäksi niitä käytetään hyvinvointialueiden väliseen arviointiin. Raportin pohjana olevan terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tietosisältöä ja tiedonkeruuta sekä raportointia kehitetään yhteis-työssä valvontaviranomaisten, tiedontuottajien ja käyttäjien kanssa. Hoitoilmoitusrekisterin tietoja käytetään laajasti terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toiminnan seurannassa ja tutkimuksessa kansallisesti ja kansainvälisesti. 

2 Tilaston tietosisältö

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tilasto kattaa Suomen julkisen perusterveydenhuollon ja perusterveydenhuollossa toteutetun suun terveydenhuollon kiireettömän hoitoon pääsyn tiedot pois lukien Ahvenanmaan maakunta. 

Tilastossa hyvinvointialueittaiset tiedot kootaan palveluntuottajan rekisteriin toimittamien käyntien, hoitoilmoitusten, toteumatiedoista. Tällöin tilastoraportissa esitetty aluejako perustuu järjestämisvastuun mukaisesti, ei asiakkaan asuinkunnan mukaisesti.

Hoitoon pääsyn seurannassa käytetään tietoja potilaan yhteydenotosta, hoidon tarpeen arvioinnista ja toteutuneesta hoitotapahtumasta. Yhteydenotto ja hoitotapahtuma voivat tapahtua esimerkiksi kasvotusten, puhelimitse tai digitaalisissa palveluissa. Lakisääteisten enimmäisaikojen toteutumisen seurannassa hyödynnetään edellä mainittujen seurantapisteiden toteutumisajankohtia. Lisäksi hoitoon pääsyn toteutumisen seurannassa käytetään rakenteisesti kirjattuja hoidon tarpeen arvioinnin tuloksia, käynnin luonnetta, palvelumuotoa, yhteystapaa, hoitotapahtuman kiireellisyyttä sekä hoitotapahtumaan osallistuneen ammattilaisen tietoja.

Kun hoitotapahtuma toteutuu ostopalveluna, toteutuneisiin käynteihin tai etäkontakteihin tarvitaan tiedot esimerkiksi ostopalvelusta, mahdollisesta palvelusetelistä sekä palvelun tilaajan organisaatiotunnus hoitoilmoitusoppaan mukaisesti.

Tilastoraportin tekstiosassa ja käsitteissä on esitetty tilastossa käytetyt käsitteet, jotka perustuvat lakiin.

3 Tilastoprosessi

3.1 Lähdeaineistot 

Tilaston lähdeaineistona toimii perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo). Avohilmo-rekisteri sisältää hoitoilmoitustietoja perusterveydenhuollon avohoidosta, työterveyshuollosta, kotihoidosta ja yksityisestä terveydenhuollosta. Tiedot lähetetään Avohilmoon suoraan terveydenhuollon organisaatioiden käyttämistä potilastietojärjestelmistä hoitotapahtumatasolla yleensä kerran vuorokaudessa. Hoitotapahtumat sisältävät asiakkaan henkilötunnuksen lisäksi tietoa hoidosta, terveydenhuollon ammattilaisesta ja organisaatiosta.

Tiedot pitää toimittaa THL:ään myös silloin, kun julkinen viranomainen, kuten hyvinvointialue, hankkii palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna tai antamalla palvelusetelin tai ulkoistamalla palvelun. Palveluiden järjestämisestä vastaavan tahon eli tilaajan on huolehdittava siitä, että näin toteutetut tiedot lähetetään Avohilmo-rekisteriin. Tiedot lähetetään joko järjestäjän omien tietojen mukana tai tuottajan toimittamana. Jos palvelun tuottaja lähettää ostopalvelutietoja, on niiden mukana oltava tilaajan organisaatiotieto. Ostopalvelua voi olla myös julkisten organisaatioiden välillä.

Vuosittaisen perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn kyselyn sisältöä kehitetään yhteistyössä valvontaviranomaisten, terveydenhuollon hallintoviranomaisten, vastaajien ja käyttäjien kanssa. Tietosisältö on kuvattu kokonaisuudessaan hoitoilmoitusoppaassa, jota päivitetään säännöllisesti.
Hoitoilmoitusopas

Tilaston rekisteritiedoista muodostetaan kuukausittain päivittyviä tietokantaraportteja, jotka löytyvät THL:n verkkosivulta Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tiedot. Tietokantaraporttien poiminnat on kuvattu usein kysytyissä kysymyksissä.
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tiedot
Usein kysyttyä

Hoitoon pääsyn vuosittaisessa erilliskyselyssä kerätään valvontaviranomaisille niitä tietoja, joita ei saada Avohilmo-rekisteristä. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuoltolain 51. ja 55. pykälien mukaiset potilaan yhteydensaantia ja tietojen julkaisemista koskevat tiedot. Kyselyn sisältö tarkistetaan ja päivitetään vuosittain valvontaviranomaisten kanssa saatu palaute ja kehitystarpeet huomioiden.

Rekisteriaineistoa täydennetään kerran vuodessa toteutettavalla erilliskyselyllä. Kyselyn vastaajia ovat hyvinvointialueiden, YTHS:n ja vankiterveydenhuollon johtavat lääkärit ja johtavat hammaslääkärit.

3.2 Tiedonkeruumenetelmä 

Hoitoonpääsytietojen tiedonkeruu toteutettiin vuosina 2005–2013 kokonaisuudessaan kyselynä, mutta vuodesta 2014 alkaen tiedot on saatu Avohilmo-rekisteristä ja kerran vuodessa toteutettavasta erilliskyselystä. Tietoja saadaan jatkuvasti Avohilmo-rekisteriin palveluntuottajien asiakas- ja potilastietojärjestelmistä perustuen ammattilaisten tekemiin kirjauksiin potilaiden hoidosta. 

Tässä tilastoraportissa on huomioitu 15.3.2025 mennessä Avohilmo-rekisteriin saadut tiedot. YTHS:n opiskeluterveydenhuollon tietojen osalta on käytetty osin 15.4.2025 mennessä saatuja tietoja. THL vastaanottaa täydennyksiä tietoihin myös tilaston julkaisun jälkeen. Näissä tapauksissa tiedot päivittyvät tietokantaraporteille ja seuraavan tilastojulkaisun niihin tietoihin, jotka sisältävät toteumatietoja aikaisemmilta vuosilta.

Vuosittainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn kyselyn sisältö työstetään yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Kysely toteutetaan ja testataan THL:n toimesta. Kysely lähetetään sähköpostitse hyvinvointialueen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja vankiterveydenhuollon kirjaamoille. Kyselyyn vastaamista seurataan ja puuttuvia tietoja pyydetään täydentämään kyselyn vastausaikana ja sen jälkeen. Avohilmon asiantuntijat vastaavat kyselyä ja hoitoon pääsyä koskeviin kysymyksiin.

3.3 Tietojen validointi 

Tiedot Avohilmo-rekisteriin saadaan suoraan palveluntuottajien käytössä olevista potilastietojärjestelmistä Avohilmo-tietojen vastaanottoa varten rakennetun rajapinnan kautta. Tietoja ei pyritä korjaamaan rekisterissä. Vastaanotettaessa tietoja niitä verrataan tärkeimpiä koodistoja vasten ja lähettäjälle palautetaan siirrosta suppea palauteraportti, josta voi nähdä tietoja tiedonsiirron onnistumisesta.

Tietojen vastaanotossa on vain muutama tarkistus, jotka aiheuttavat tiedon hylkäämisen. Tapahtuman tiedossa on oltava määrämuotoinen henkilötunnus (poikkeuksena yhteisökäynnit), palveluntuottajan tunnus (TOPI-koodi) ja ainakin yksi tapahtuman oikeamuotoinen aikaleima: yhteydenotto, hoidon tarpeen arviointi, ajanvaraus tai käynnin alkamisaika.

Rekisteriin toimitetusta aineistosta muodostetaan joka yö käyntiraportti palveluntuottajittain. Palveluntuottajien tulee tarkistaa omia tietojaan säännöllisesti. Avohilmo-tiimi reagoi puuttuviin tai vajavaisiin tietoihin 2–4 viikon välein. Vuoden alussa validoidaan edellisen vuoden tietoja manuaalisesti tarkemmin ennen kuin vuositason indikaattorit ja tilastot julkaistaan. Tietoja pyydetään lähettämään tarvittaessa uudelleen.

Avohilmo-tietojen korjaaminen tapahtuu pääsääntöisesti palveluntuottajien toimesta lähettämällä korjattuja tietoja uudelleen normaalia tiedonsiirtoreittiä käyttäen. Rekisteriin tehdään THL:n toimesta korjauksia vain poikkeustapauksessa.

Hoitoon pääsyn enimmäisaikojen seurantaan kuuluvien Avohilmo-rekisterin tietojen laaduntarkistusta varten on tehty varsin laaja julkinen laaturaportointi. Sen avulla voidaan tarkastella sekä enimmäisaikojen laskennassa käytettyjen tietojen kirjaamisen laatua että hoitotapahtuman eri vaiheiden yhdistymistä kokonaisuuteen. Laaturaportit päivitetään kerran kuukaudessa. Hoitoonpääsytietojen laadusta ja kattavuudesta keskustellaan säännöllisesti palveluntuottajien kanssa.

Myös hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisen seurannan tietokantaraporteilla on mittareita, joita voi käyttää enimmäisaikojen seurantaan kuuluvien hoitotapahtumien määrän ja kattavuuden arviointiin.

Hoitoon pääsyn tietojen laatua parannetaan yhteistyössä palveluntuottajien ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Yhteistyökokouksissa paneudutaan kyseisen alueen hoitoonpääsytietoihin syvällisemmin.

3.4 Tiedon käsittely 

Ajastetut proseduurit muodostavat kerran kuukaudessa Avohilmo-rekisteristä enimmäisaikojen seurantaan tarkoitetut tietokantaraportit. Tässä vaiheessa tietoja ei korjata. Tietoihin liitetään koodistoihin kuuluvia selväkielisiä nimiä ja hierarkioita ja dataa aggregoidaan valmiiksi raportointiin. Tämän tilastoraportin tiedot perustuvat pääosin edellä kuvatuista tietokantaraporteista saatuihin tietoihin.

Tietokantaraporttien poimintaohjeet on kuvattu yksityiskohtaisesti Avohilmo-raportoinnin Usein kysytyt kysymykset -sivulla.
Avohilmo usein kysytyt kysymykset (THL)

3.5 Tiedon revisioituminen

Avohilmo-rekisterin tiedonkeruu on ajantasaista ja palveluntuottajat voivat tarvittaessa korjata tai täydentää aiemmin lähettämiään tietoja tai lähettää takautuvasti aiemmin puuttuneita tietoja. Tyypillisesti vuosittaisten aikasarjojen viimeistä edellinen vuosi muuttuu jonkin verran (1–2 % volyymista) ja sitä edellinen vuosi vähän. Alueellisesti muutokset voivat olla merkittävämpiä.

Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa -tilastoraportti tehdään vuoden 2024 tilanteesta ensimmäisen kerran koko vuotta koskevana. Aiemmin tilastoraportti on julkaistu kaksi kertaa vuodessa maaliskuun ja lokakuun tilanteesta. Täten aiempien vuosien tilastoraportit eivät ole vertailukelpoisia tämän raportin kanssa.

4 Tilaston laadun tarkastelu

4.1 Tarkkuus ja luotettavuus 

Tämän tilaston pääasiallisena lähteenä olevaan Avohilmo-rekisteriin saadaan hoitoilmoitukset kaikilta julkisen sektorin palvelunjärjestäjiltä ja -tuottajilta. Palveluntuottajien tulisi seurata tietojensa laatua THL:n julkisista raporteista, esimerkiksi kerran vuorokaudessa päivittyvistä niin sanotuista pikaraporteista.

Tässä raportissa esitettävät hoitoonpääsytiedot ovat juuri niin laadukkaita ja kattavia, miten terveydenhuollon ammattilaiset ovat ne potilastietojärjestelmiin kirjanneet ja miten kirjatut tiedot on toimitettu potilastietojärjestelmistä Avohilmo-rekisteriin. THL tuki julkisia palvelunjärjestäjiä ja potilastietojärjestelmätoimittajia tietojen laadun parantamisessa tuottamalla ohjeita ja hoitoonpääsytietojen laaturaportteja, osallistumalla kirjaamisen verkostoihin sekä järjestämällä yhteistyökokouksia hoitoonpääsytiedoista.

Tietojen kattavuutta rekisteriin saatujen hoitotapahtumien lukumäärän osalta on pidetty hyvinvointialueittain hyvänä lukuun ottamatta potilastietojärjestelmän muutoksesta aiheutuvia puutteita parin viime vuoden osalta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa.

Hoitoon pääsyn seurantaa varten on terveydenhuollon ammattilaisen osattava tehdä rakenteelliset kirjaukset hoidon tarpeen arvioinnista. 1.9.2023 muuttunut lainsäädäntö toi seurantaan useita uusia seurattavia enimmäisaikoja. Uusien kirjaamiskäytäntöjen opetteleminen on saattanut heikentää kirjaamissisällön laatua vielä vuonna 2024.

Eri potilastietojärjestelmät, ja näiden eri versiot, ovat mahdollistaneet vaihtelevasti hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamisen tai hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamisen yhdistämisen hoitotapahtumaan. Sekä hoidon tarpeen arvion kirjaamisen ongelmat että hoidon tarpeen arvion ja käynnin yhdistämisen ongelmat heikentävät joidenkin alueiden hoitoonpääsykäyntien kattavuutta. 

Joillakin alueilla ei vielä vuonna 2024 ollut kaikkien alueen palveluntuottajien käytössä lain edellyttämät uudet hoidon tarpeen arvion tulosluokitukset. Tällöin esimerkiksi lain edellyttämiä tiettyjä jatkokäyntejä ei ollut mahdollista kirjata.

Vuoden 2024 tilastoraportin laatupoikkeamista on oma osio tässä laaturaportissa (alaluku 8).

4.2 Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys  

Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa -tilastoraportti julkaistaan vuositasoisena kerran vuodessa tilastovuotta seuraavana keväänä. Tilastoraportin aiheesta julkaistaan kuukausittain ajantasaista tietoa tietokantaraportteina.

Tilaston lähteenä oleva Avohilmo-rekisteri päivittyy ajantasaisesti pääsääntöisesti kerran vuorokaudessa palveluntuottajien lähettämillä hoitoilmoitustiedoilla.

4.3 Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus 

Tämän tilastoraportin tiedonkeruun perusyksikkönä toimivat palveluntuottajat, jotka vastaavat vuoden 2022 loppuun asti voimassa ollutta kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskusrakennetta. Hyvinvointialueiden aloittaessa 2023 palveluntuottajat on tilastoissa ohjattu oikeaan hyvinvointialueeseen. Myös aiemmat vuodet on mukautettu tämän hyvinvointialuerakenteen mukaiseksi. 

Palveluntuottajarakenne on vuodesta 2023 alkaen muuttunut paljon, joten vertailukelpoisuudessa on alueellisia eroja palveluntuottajittain.

Potilastietojärjestelmän muutoksesta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa on aiheutunut yleisesti tietopuutteita viime vuosina. Tästä lisää Laaturaportin erityisesti tätä vuotta koskevassa alaluvussa.

Tätä tilastoraporttia ei voi verrata aikaisempiin tilastoraportteihin. Aiempien vuosien tilastoraportit julkaistiin kaksi kertaa vuodessa ja raportointijakso oli kuukausi (maaliskuu ja lokakuu). Viimeinen kuukausitiedot kattava raportti valmistui maaliskuun 2024 tiedoista.

5 Toimintavaltuudet

Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia. Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta antaa THL:lle myös oikeudet hyödyntää tehtävissään mm. Väestötietojärjestelmän ja Tilastokeskuksen kuolemansyytietoja. 

Hoitoon pääsyn seurannan tietosisällön kerääminen perustuu Terveydenhuoltolain hoitoon pääsyä koskevaan osaan.
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) (Finlex)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 51§) (Finlex)

6 Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

THL julkaisee Avohilmo-rekisteristä saatavat toteutuneiden käyntien odotusaikojen tiedot tietokantaraporteilla kuukausittain hyvinvointialueiden ja valtakunnallisten palveluntuottajien tasolla sekä lisäksi tarkempien toimipaikkojen tasolla, jos tietoja on saatavilla. Raportit löytyvät THL:n verkkosivuilta.

Hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palveluntuottajien on julkaistava kuukausittain yleisessä tietoverkossa THL:n tietokantaraportteihin perustuvat tunnusluvut terveydenhuoltolain mukaisten enimmäisaikojen toteutumisesta.

7 Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018). 
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) (Finlex)
Tilastolaki (280/2004) (Finlex)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) (Finlex)
EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679 (EU)
Tietosuojalaki (1050/2018) (Finlex)

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi rajattuihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki tietoja käsittelevät THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen.

Rekisterin tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.
Tietosuojailmoitus, Avohilmo

8 Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

8.1 Avohilmo-rekisteriä koskevat laatuongelmat

Vantaalla vuonna 2019 ja Helsingissä sekä Keravalla vuonna 2021 käyttöön otettu potilastietojärjestelmä on aiheuttanut ongelmia Avohilmo-rekisteriin muutaman vuoden ajan. Hoitotapahtumien kokonaismäärä on laskenut tämän takia huomattavasti.

Helsingissä tilanne näyttäisi korjaantuneen vuonna 2024, mutta Vantaalla ja Keravalla vajausta on edelleen verrattuna tapahtumamääriin ennen potilastietojärjestelmän vaihtoa. Vuonna 2024 vajaus tapahtumamäärissä on noin 350 000 hoitotapahtumaa, minkä vaikutus koko maan hoitotapahtumien tasolla on yksi prosentti.

Mitään yhtä syytä tapahtumamäärien ilmeiseen puuttumiseen ei ole tiedossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella eikä palvelun järjestäjilläkään. Samansuuruinen vajaus tapahtumamäärissä koskee myös tähän tilastoraporttiin kuuluvia hoitoonpääsykäyntejä. Suun terveydenhuollossa ei vastaavaa puutosta näyttäisi olevan.

8.2 Potilastietojärjestelmistä johtuvat laatuongelmat hoitoon pääsyn raportoinnissa

Ennen hyvinvointialueiden perustamista 1.1.2023 kunnat ja kuntayhtymät vastasivat terveyskeskustoiminnasta. Kunnat ja kuntayhtymät muodostivat noin 130 palveluntuottajaa, joilla oli omat potilastietojärjestelmänsä. Samastakin potilastietojärjestelmästä saattoi käytössä olla eri versio tai oma tietokanta. 

Potilastietojärjestelmien näkökulmasta tilanne oli edelleen lähes samanlainen vuonna 2024. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueella ei yleensä ollut yhtä ja samaa potilastietojärjestelmää koko alueellaan. Tällöin esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokituksesta saattoi olla eri versioita samalla hyvinvointialueella. Tällä oli suuri vaikutus 1.9.2023 voimaan tulleiden uusien enimmäisaikojen kirjaamisessa oikein tai näiden tietojen saamisessa Avohilmo-rekisteriin ja lopulta enimmäisaikojen toteutumisen näkymisessä tietokantaraporteissa ja tilastoraportissa.

Jos käytössä oli vain vanha hoidon tarpeen arvion tulosluokitus, kirjaukset voitiin tehdä perusterveydenhuollon hoitoon pääsyssä vain 14 vuorokauden enimmäisajasta ja suun terveydenhoidossa neljän kuukauden enimmäisajasta. Tällöin seuraavat tiedot ovat osittain puutteellisia tai puuttuvat kokonaan:

  • Perusterveydenhuollon lääkärin jatkohoidon toteutuminen 7 vuorokauden kuluessa
  • Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn 3 kuukauden enimmäisajan toteutuminen
  • Hammaslääkärin jatkohoidon toteutuminen 4 viikon kuluessa ensimmäisestä hoitoonpääsykäynnistä
  • Hammaslääkärin jatkohoidon toteutuminen 4 kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoidon tarpeen arvioinnista
  • Perusterveydenhuollon erikoishammaslääkärin hoitoonpääsyn toteutuminen 3 kuukauden kuluessa.

Eräässä potilastietojärjestelmässä on asetettu tietyissä tapauksissa hoidon tarpeen arvion tuloskoodiksi oletusarvoisesti Y21 ”Hoito ensikontaktissa”. Tämä aiheuttaa sen, että hoitoon pääsyn seurantaan kuulumattomia käyntejä poimitaan mukaan raportointiin. Tämä taas lisää hoitoonpääsykäyntien osuutta kaikista kiireettömistä käynneistä. Tästä virheestä on informoitu hyvinvointialueita yhteistyökokouksissa ja potilastietojärjestelmän toimittajaa. 

8.3 Hoitoonpääsytietojen kattavuus

Hoitoonpääsytietojen kattavuudella tarkoitetaan hoitoon pääsyn seurantaan kuuluvien hoitotapahtumien (eli hoitoonpääsykäynnit) osuutta kaikista kiireettömistä käynneistä.
Lakimuutoksen 1.9.2023 jälkeen hoitoonpääsykäyntien kattavuus on kasvanut selvästi vuosina 2021–2024. Vuonna 2024 Kainuuta lukuun ottamatta kaikilta hyvinvointialueilta saatiin hoitoon pääsyn tietoja vähintään 5 prosenttia kiireettömien käyntien osuudesta. Etenkin etäkontaktien kattavuus on noussut sekä lääkärien että hoitajien osalta.

Lääkärien läsnäkontaktien kattavuus on noussut vuodesta 2021 vuoteen 2024 noin 10 prosenttiyksikköä eli 20 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin. Samana aikana lääkärien etäkontaktien kattavuus on noussut noin viidestä prosentista lähes 40 prosenttiin. Vuosina 2021–2024 hoitoon pääsyn seurantaan kuuluvien etäkontaktien lukumäärä on myös kasvanut vajaasta 100 000:sta 450 000:een.

Hoitajien toteuttamissa hoitotapahtumissa kattavuuden kasvu vuosien 2021–2024 aikana on ollut suurempi kuin lääkäreiden hoitotapahtumissa. Läsnäkontaktien kattavuus on noussut tarkastelujaksolla noin 10 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin. Etäkontaktien kattavuus on noussut noin viidestä prosentista noin 50 prosenttiin. Etäkontaktien määrä on samalla ajanjaksolla lähes 10-kertaistunut 300 000 kontaktista 2,5 miljoonaan kontaktiin. 

Suun terveydenhuollossa hoitoonpääsytietojen kattavuus hammaslääkärille on pysynyt viime vuosina melko tasaisesti runsaassa 20 prosentissa.

Vuodesta 2022 alkaen suuhygienistien rekisteriin saatujen hoitoonpääsykäyntien osuus kaikista kiireettömistä suuhygienistikäynneistä on ollut noin 15 prosenttia. Aivan vuoden 2024 loppupuolella hoitoonpääsykäyntien kattavuus suuhygienistille näyttäisi jonkin verran alentuneen.

Käyntien kattavuudella tarkoitetaan hoitoon pääsyn seurantaan kuuluvien hoitotapahtumien osuutta kaikista kiireettömistä hoitotapahtumista. Avosairaanhoidon käyntien kattavuudessa on huomattavia alueellisia eroja, jotka voivat johtua käytettävästä potilastietojärjestelmästä ja sen käytettävyydestä tai alueellisista toimintatavoista. Kattavuus vaihtelee vajaasta 10 prosentista noin 90 prosenttiin. Kainuussa kattavuus on vain yksi prosentti ja matalan kattavuuden vuoksi sen hoitoon pääsyn seurantaan kuuluvat käynnit katsotaan puuttuviksi ja hyvinvointialuekohtaisissa kuvioissa sen palkki on värjätty harmaaksi. Kainuun luvut ovat kuitenkin mukana koko maan yhteenlasketuissa luvuissa, mutta sen vaikutus koko maan lukuihin on lähes olematon (0,05 % avosairaanhoidon 14 vuorokauden enimmäisajan käynneissä).

Korkeimmat kattavuudet ovat Keski-Uudenmaan (91 %), Pohjois-Savon (72 %) ja Pirkanmaan (71 %) hyvinvointialueilla. Näillä hyvinvointialueilla hoitoonpääsytietojen kattavuutta lisää yhden käytössä olevan potilastietojärjestelmän oletuksena oleva hoidon tarpeen arvioinnin tuloskoodi Y21 Hoito ensikontaktissa (hoito toteutuu saman tien). On tunnistettu, että tämä oletuskoodi jää usein myös vaihtamatta, joka vaikuttaa myös hoitoonpääsytietojen kattavuuteen ja luotettavuuteen.

Vähäisin kattavuus oli edellä mainittu Kainuun yksi prosentti. Alle 10 prosentin jäävät myös Keski-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet, molemmissa kattavuus on seitsemän prosenttia.

Suun terveydenhuollossa hammaslääkärikäyntien kattavuudet vaihtelivat hyvinvointialueittain noin 10 prosentista 50 prosenttiin. Kainuussa kattavuus on vain kolme prosenttia ja matalan kattavuuden vuoksi sen suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn seurantaan kuuluvat käynnit katsotaan puuttuviksi ja hyvinvointialuekohtaisissa kuvioissa sen palkki on värjätty harmaaksi. Kainuu on kuitenkin mukana koko maan yhteenlasketuissa luvuissa.

Suurimmat kattavuudet hammaslääkärikäynneissä olivat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen 49 prosenttia ja Itä-Uudenmaan 39 prosentin kattavuus. Matalinta kattavuus oli edellä mainittu Kainuun kolme prosenttia. Seuraavaksi pienempiä kattavuudet olivat Pohjanmaan (9 %), Pohjois-Pohjanmaan (11 %) ja Keski-Pohjanmaan (12 %) hyvinvointialueilla.

8.4 Ostopalvelut

Ostopalvelutietojen toimittamisesta Avohilmo-rekisteriin vastaa palvelun järjestäjä, eli yleensä hyvinvointialue. Näiden tietojen saamisessa ja tunnistamisessa on vaikeuksia.
Keväällä 2025 tehdyn perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn kyselyn mukaan seitsemän 24 vastaajasta arvioi, että kaikki ostopalveluina ja palveluseteleillä alueella toteutetut käynnit sisältyvät THL:n tietokantaraportteina kuukausittain julkaisemiin hoitoon pääsyn raportteihin. Suun terveydenhuollossa vastaava luku oli kahdeksan 24 vastaajasta. Ostopalvelujen saamisessa oli siis puutteita suurimmalla osalla alueista.

Avohilmo-rekisteriin voidaan lähettää ostopalvelut julkisen sektorin omien tietojen mukana. Silloin hoitoonpääsytiedot saadaan raportointiin, mutta niiden tunnistaminen julkisen palveluntuottajan tiedoista on vaikeaa tai mahdotonta. 

Kokonaisulkoistettua toimintaa varten voidaan tuottajalle avata oma palveluntuottajatunnus (TOPI-koodi). Tällöin palveluntuottaja lähettää tiedot itse Avohilmoon tai ne saadaan rekisteriin palvelun järjestäjän tietojen mukana. Ne pystytään tunnistamaan palveluntuottajatunnuksen perusteella ostopalveluksi. 

Kolmas tapa lähettää hoitoonpääsytiedot Avohilmo-rekisteriin on, että ostopalvelun tuottaja lähettää tiedot omien tietojensa mukana. Tällöin ostopalvelutapahtumiin pitää liittää palvelun järjestäjän tilaajatiedot, jotta ne voidaan erottaa palveluntuottajan muista tapahtumista. Näiden saaminen tai julkisella puolella näihin tehtyjen hoidon tarpeen arvioinnin yhdistäminen ei toimi tällä hetkellä kuten pitäisi.

Lisätietoa

Päivitetty: