Lastensuojelu

Tilastotietojen relevanssi

Lastensuojelutilasto sisältää tietoja kodin ulkopuolelle sijoitetuista sekä lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleista lapsista ja nuorista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria koskeva tilastoraportti laaditaan kunnilta saadun lastensuojelun rekisteritiedon sekä lastensuojelun avohuollon asiakkaita koskevan tilastotiedon pohjalta.

Lastensuojelurekisteriin kerättävät tiedot saadaan henkilötasoisina kunnista vuosittain. Tilastossa julkaistaan tietoa avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena, huostaan otettuna tai jälkihuoltona sijoitetuista lapsista ja nuorista. Tilasto sisältää myös tiedot lapsen tai nuoren sijoituspaikasta ja sijoituksen kestosta.

Kunnilta kerättävät, lastensuojelun avohuollon toimintaa koskevat tiedot ovat summatietoa. Lomakkeella pyydetään lukumäärätietoja lastensuojelun avohuollon työskentelyprosessin eri vaiheissa olevista asiakkaista, lapsista ja nuorista ikäryhmittäin.

Lisäksi tilasto sisältää sosiaalihuollon toimintatilaston, lastensuojelun määräaikatilaston sekä lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitustilaston tietoja.

Lastensuojelutilasto julkaistaan kerran vuodessa tilastoraporttina.

Käytetyt käsitteet ja määritelmät on selitetty tilastoraportin tekstiosassa.

Raportti on tarkoitettu hallintoviranomaisille, kunnille, tutkijoille, opiskelijoille ja muille, joilla on tarve saada tietoa ja lukumääriä kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista.
Tietojen käsittely perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008).

Menetelmäkuvaus

Tiedot kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista sekä tiedot lastensuojelun avohuollon toiminnasta kerätään vuosittain Suomen kaikista kunnista. Kunnat vastasivat lastensuojelun järjestämisestä vuonna 2022, mutta kun tiedot kerättiin alkuvuonna 2023 järjestämisvastuu ja rekisterinpitäjyys oli siirtynyt 1.1.2023 aloittaneille hyvinvointialueille. Tässä laatuselosteessa ja tilastossa tietojenantajiksi katsotaan yhä kunnat, vaikka tuoreimmat tiedot teknisesti saatiin hyvinvointialueilta.

Kunnille lähetetään kerran vuodessa tietopyyntö, jossa niitä pyydetään annettuun määräaikaan mennessä kirjautumaan Lasu-Netti-verkkopalveluun ja tarkistamaan avoimet sijoitukset, kirjaamaan muutokset sijoituksissa sekä ilmoittamaan uudet sijoitukset lapsen/nuoren kotikunnan mukaan. Tietoja pyydetään myös lastensuojelun avohuollon toimintaa kuvaavaan tilastoon.

Lastensuojeluaineisto saadaan sähköisessä muodossa Lasu-Netti-verkkopalvelun kautta ja se päivittyy THL:n tietokantaan.

Niille, jotka eivät vastaa määräaikaan mennessä, lähetään muistutus.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Lastensuojelurekisteri sijoituksista ja huostaanotoista

Lastensuojelurekisteriin ilmoitettuja tietoja voidaan pitää luotettavina, koska sijoitustiedoissa on mukana henkilötunnus. Mahdollisia virheitä pystytään näin jäljittämään ja korjaamaan henkilötunnuksien avulla. Lastensuojelurekisteriin ilmoitetaan vain Suomen kansalaisia.

THL:ään saatuun aineistoon tehdään tiettyjä oikeellisuustarkistuksia. Esimerkiksi huostassa olevan lapsen on oltava alle 18-vuotias ja kodin ulkopuolelle sijoitetun nuoren alle 25-vuotias . Jos lapselle on ilmoitettu sijoitus edellisenä vuonna, joka jatkuu 31.12, mutta lapsen sijoitusta ei ilmoiteta seuraavana vuonna, sijoitus päätetään aiemman vuoden viimeiseen päivään. Jälkihuollon sijoitukset omaan kotiin vanhemman kanssa päätetään 18-vuotispäivään, eikä vastaavia jaksoja yli 18-vuotiailla katsota sijoituksiksi.

Hyvinvointialueet ja aiemmin kunnat korjaavat usein aiempina vuosina antamiaan sijoitustietoja. Tyypillisesti tuoreimman vuoden sijoituttujen määrä täydentyy noin 100–200 sijoitetulla seuraavan vuoden tilastoon ja myös aiempien vuosien tiedot täydentyvät THL:n päivittää tiedot takautuvasti, jolloin myös aiemmin julkaistut vuosittaiset aika-sarjatiedot muuttuvat korjausten myötä.

Mikäli lapsi tai nuori on saman vuoden aikana ollut sijoitettuna useamman kuin yhden kunnan toimesta, julkaistaan sijoitustieto viimeisimmän sijoituskunnan mukaan. Myös siinä tapauksessa, että lapsi tai nuori on vuoden aikana ollut sijoitettuna eri perustein ja/tai useammassa kuin yhdessä sijoituspaikassa, julkaistaan sijoitustieto viimeisimmän sijoitustiedon mukaan.

Espoon kodin ulkopuolelle sijoittamien lasten tiedoissa on virheitä vuosilla 2020–2023. 
Espoon sijoitettujen tiedoissa on mukana lapsia, joiden sijoitus on jo päättynyt, mutta Espoo on virheellisesti ilmoittanut sijoitusten jatkumisesta. Toisaalta Espoon tiedoista puuttuu avohuollon sijoituksia. Koska lapsia on toisaalta ilmoitettu liikaa ja toisaalta liian vähän, sijoitettujen kokonaislukumäärää vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mukaan todellisuutta. Samanlaista tarkastelua ei kuitenkaan ole voitu tehdä yksityiskohtaisempien tietojen osalta, joten Espoon ja Länsi-Uudenmaan yksityiskohtaisemman - esimerkiksi ikäluokittaisen - tiedon käyttämiseen on suhtauduttava kriittisesti.  Virheen laajuus selviää vasta korjausten jälkeen, mutta alustavasti virheitä arvioidaan olevan noin 20–30 % Espoon sijoitustietoja. Espoo korjaa vuosien 2020–2023 tiedot vuoden 2024 aikana, jolloin oikeelliset tiedot julkaistaan seuraavassa tilastossa.

Sijoitusten päättäminen THL:n lastensuojelurekisteriin ja keväällä 2024 toteutetut korjaukset

THL:n lastensuojelurekisteri muodostuu hyvinvointialueiden (aiemmin kuntien) vuosit-tain toimittamista aineistoista. Periaatteessa hyvinvointialueiden (aiemmin kuntien) tulisi jossain vaiheessa ilmoittaa päättymispäivä jokaiselle joskus alkaneelle sijoitukselle. Käytännössä päättymispäiviä ei aina saada, joten lastensuojelurekisterissä on alusta alkaen muodostanut erilaisia käsittelysääntöjä sijoitusten päättämiseen. Olennaisimpia käsittelysääntöjä on, että huostassa olo ei voi jatkua 18-vuotispäivän jälkeen. 

Sijoituksia on päätetty vuosittain myös suhteessa uudempiin alueiden toimittamiin tietoihin. Jos aiempina vuosina sijoitettua lasta ei ole ilmoitettu seuraavan vuoden aineistoissa, sijoitus on päätetty edellisen vuoden viimeiseen päivään.  Esimerkki: 

• Keväällä 2009 kunta on ilmoittanut, että tietty lapsi on huostaanotettu 21.4.2008 ja huostaan otto jatkui vuoden 2008 loppuessa. 
• Keväällä 2010 kunta on ilmoittanut, että sama 21.4.2008 alkanut huostaanotto jatkui vuoden 2009 loppuessa. 
• Keväällä 2011 kunta ei enää ilmoita lainkaan kyseisen lapsen sijoitustietoja.

Esimerkissä THL:n lastensuojelurekisterissä lapsen 21.4.2008 alkanut huostaanotto päätetään päivämäärään 31.12.2010. Jos seuraavana vuonna kunta ilmoittaisi taas 21.4.2008 alkaneen sijoituksen jatkuvan, päättymispäivämäärä 31.12.2010 poistettaisiin tiedoista ja THL:n rekisterissä huostaanoton katsottaisiin jatkuvan keskeytyksettä vuodesta 2008. 

Edellä kuvattujen korjausten tekeminen on kuitenkin osin epäonnistunut muutamien kuntien ja muutamien tietojen toimitustapojen osalta. Käsittelyä korjattiin keväällä 2024 ja muutos aikaisti lähes 2 000 sijoituksen päättymispäivää 15 vuoden aikana. Suhteellisesti muutos vaikuttaa eniten yli 18-vuotiaiden sijoituksiin, koska korjauksen myötä päätetiin paljon avohuollon tukitoimen ja jälkihuollon sijoitusjaksoja, jotka ovat  voineet jatkua myös 18-vuotispäivän jälkeen. Korjaukset on toteutettu takautuvasti  myös mm. Sotkanet-indikaattoreihin. Lukumäärävertailua edellisen vuoden tilastoraporttiin pitäisi kuitenkin välttää, koska luvut eivät ole korjauksesta johtuen vertailukelpoisia.

Sijoituksista vuoden viimeiseen päivään päättyy vuosittain noin 3-7% ketjutetuista sijoituksista eli sijoitusepisodeista. Päättymispäivämäärän yleisyys ei kuitenkaan selity kokonaan THL:n tekemillä korjauksilla, vaan on todennäköistä, että myös käytännön työssä päättymispäivämääräksi valikoituu jossain määrin useammin vuoden viimeinen päivä.

Lastensuojelun avohuolto

Lastensuojelun avohuollon tiedot toimitetaan summatasolla ilman henkilötunnuksia. Tilastoon toimitettavien tietojen laatu on vaihdellut sen olemassaolon aikana. Kunnat eivät ole aina pystyneet toimittamaan kaikkia pyydettyjä tietoja THL:n tilastointia varten.

1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki selkiyttää lastensuojelun asiakkaan määri-telmää. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun palvelutarpeen arvion perusteella nähdään, että lastensuojelulle ja lastensuojelun palveluille on tarvetta. Ennen voimaan tullutta sosiaalihuoltolakia (1.4.2015) lastensuojelun asiakkuus alkoi silloin, kun lasten-suojelun tarvetta ryhdyttiin selvittämään.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Lastensuojelutilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Tarkistetut tiedot julkistetaan touko-kesäkuussa. 

Vastaukset saadaan alueilta muistutuksen jälkeen lähes 100-prosenttisesti.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Lastensuojelurekisteristä julkaistu tilastoraportti päivitetään THL:n verkkosivuille. Tämän lisäksi hyvinvointialueille lähetetään sähköpostilla ilmoitus lastensuojelutietojen julkistamisesta.

Lastensuojelutietoja voi poimia myös Sotkanet-verkkopalvelusta. Lastensuojeluindikaattorit saa näkyviin asiasanalla lastensuojelu.

Ajankohtaista lastensuojeluun liittyvää tietoa löytyy myös Lastensuojelun käsikirjasta.

Tilastojen vertailukelpoisuus

THL (Stakes 31.12.2008 asti) on toimittanut ja kerännyt lastensuojelutietoja alkaen vuodesta 1991, mistä lähtien on olemassa vertailukelpoista aikasarjaa. Käsitteet ja määritelmät ovat pysyneet samansisältöisinä aina vuoteen 2007 asti. 

Nykyinen lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008. Lastensuojelulain myötä myös valtakunnallisen lastensuojelutilaston tietosisältöä uudistettiin. Uudistetun lastensuojelutilaston sisältöä suunnitteli ja sen sisällöstä päätti työryhmä, jossa olivat edustettuina Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Etelä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus, Kuusikkokunnista Helsinki ja Vantaa sekä silloinen Stakes. Lastensuojelurekisterissä muutokset kohdistuivat lähinnä lasten ja nuorten sijoituspaikkatietoihin. Sen sijaan lastensuojelun avohuollon toimintaa koskeva tilastointi uudistui kokonaan.

Tilastointiin lastensuojelulain (2008) myötä tehdyt muutokset ovat luettavissa vuosia 2010–2014 koskevien tilastoraporttien laatuselosteista.

Tietojen korjaukset toteutetaan taannehtivasti myös aiempiin vuosiin. Muutoksista johtuen tilastoraportissa esitettyjä lukuja ei kaikilta osin voi verrata aiempina vuosina julkaistujen tilastoraportin lukuihin. 

Muutos ikämäärittelyssä 

Lastensuojelu 2021 tilastoraporttia edeltäneissä tilastoraporteissa osa 0–17-vuotiaiden tilastoja ei sisältänyt kyseisenä vuonna 18 vuotta täyttäviä sijoitettuja, koska näiden tilastojen poiminnat tehtiin vuoden viimeisen päivän iän perusteella. Kyseiset sijoitetut sisältyivät kuitenkin 0–20-vuotiaiden tilastoihin. Nykyisin 0–17-vuotiaiden tilastot sisältävät kaikki alaikäisinä sijoitettuina vuoden aikana olleet. Muutos on toteutettu tilastoihin (tilastoraportti, indikaattorit) myös takautuvasti.

Myös lastensuojeluilmoitusten kohteena olleiden lasten määriä on muutettu takautuvasti vuonna 2022 julkaistuihin tilastoihin. Aiemmin ikätarkastelu oli vuoden lopun tilanteessa 31.12. jolloin 18 vuotta täyttäneet eivät olleet mukana lukumäärissä. Aikasarjaa on muutettu takautuvasti niin, että kaikki lastensuojeluilmoitusten kohteena vuoden aikana olleet alaikäiset lapset on otettu laskentaan mukaan.

Avohuollon asiakkaiden tiedot saadaan hyvinvointialueilta (aiemmin kunnilta) aggregoituina, eikä niissä ole mahdollista tehdä vastaavaa muutosta. On kuitenkin mahdollista, että joissain tietojärjestelmissä asiakkaiden ikä lasketaan asiakkuuden päättyessä, eikä vuoden lopussa. 

Lastensuojelun tilastointiin tulee muutoksia lähivuosina, kun raportoinnissa voidaan vaiheittain hyödyntää uuden sosiaalihuollon seurantarekisterin Sosdatan tietoja. Määrittelyjen muutoksilla varaudutaan tuleviin tilastoihin.

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastoraportti sisältää koko maan kattavasti tiedot kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista sekä lastensuojelun avohuollon asiakkaiden lukumäärät.

Lastensuojelu 2023 -tilastoraportin erityiskysymykset

Vuonna 2023 sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vahvistettiin kaikista Suomen kunnista (kuntien lukumäärä oli 309 vuonna 2023).
Myös lastensuojelun avohuollon tilasto-osaan saatiin vuodelta 2023 kuntakohtaiset tiedot, jotka olivat kuitenkin laadultaan melko vaihtelevia ja osin puutteellisia. Hyvinvointialueiden aloituksesta seuranneet tietojärjestelmä- ja henkilöstömuutokset vaikuttivat edelleen myös vuoden 2023 tilastotietoihin niin että tietojen antaminen tilastointia varten oli paikoin vaikeaa.

Tilaston valmistuessa keskeisiä väestötietoja vuodelta 2023 ei ollut käytettävissä. Väestösuhteutuksissa on käytetty Tilastokeskuksen ennakkotietoja joulukuussa 2023. Lapsiperhepalveluiden asiakasmäärät on suhteutettu lapsiperheiden määrään vuonna 2022. Syntyneiden lasten määrä vuonna 2023 ei ollut hyödynnettävissä.

THL:n lastensuojelurekisteri tekee korjauksia tietoihin tavalla, joita kuvattu tarkemmin kohdassa ”Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus. Näiden korjausten tekeminen on kuitenkin osin epäonnistunut muutamien kuntien osalta. Käsittelyä korjattiin keväällä 2023 ja muutos aikaisti lähes 2 000 sijoituksen päättymispäivää 15 vuoden aikana. Suhteellisesti muutos vaikuttaa eniten yli 18-vuotiaiden sijoituksiin, koska korjauksen myötä päätetiin paljon avohuollon tukitoimen ja jälkihuollon sijoitusjaksoja, jotka ovat  voineet jatkua myös 18-vuotispäivän jälkeen. Korjaukset on toteutettu takautuvasti  myös mm. Sotkanet-indikaattoreihin. Lukumäärävertailua edellisen vuoden tilastoraporttiin pitäisi kuitenkin välttää, koska luvut eivät ole korjauksesta johtuen vertailukelpoisia.

Espoon kodin ulkopuolelle sijoittamien lasten tiedoissa on virheitä vuosilla 2020–2023. Katso tarkemmin kohta tietojen oikeellisuus ja tarkkuus.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusten kestot 2016 -tilastoraportin erityiskysymykset

Käytetty aineisto perustuu lastensuojelurekisterin tietoihin sijoitetuista ja huostaanotetuista lapsista. Avohuollon tiedonkeruun tietoja ei ole käytetty tilastoraportissa lainkaan. 

Sijoitusten kestosta ei suunnitella vuosittain julkaistavaa omaa tilastoraporttia. Nyt tuotetut keskeiset seurantatiedot ovat jatkossakin saatavilla Lastensuojelun tietokantakuutioista. 

Tilastoraportissa sijoituksia koskevat tiedot esitetään ensimmäisen kerran sijoitusepisodien kautta. Raporttia suunniteltaessa pohdittiin parasta episodin määritelmää sekä lastensuojelun käytäntöjen, että pienen otosaineiston perusteella. Samaan episodiin pohdittiin sisällytettävän sijoitusjaksot, jotka alkavat enintään 14 tai 30 vuorokautta viimeisimmän sijoitusjakson päättymisestä. Lopulta valittiin enintään 30 vuorokautta, koska päättyneiden sijoitusten seuranta arveltiin helpommaksi tällä määritelmällä. 

Vuoden 2016 aikana 14 679 lapsella (0–17) oli yhteensä 22 144 tilastoituvaa sijoitusjaksoa, jossa aloitettiin uusi sijoitus, uusittiin kiireellinen sijoitus, muutettiin sijoituksen päätösperustetta tai sijoituspaikkaa. Sijoitusjaksoja oli suhteessa lapsimäärään jonkun verran enemmän 0–2-vuotiailla ja teini-ikäisillä eli lapsilla, joilla on enemmän elämän ensimmäisiä sijoituksia.
Sijoitusepisodeja lapsilla oli vuoden aikana 15 359.  Neljällä prosentilla lapsista (n=636) oli useampi kuin yksi episodi vuoden aikana. Samaan episodiin laskettiin siis kaikki sijoitukset, joiden väli on alle 30 vuorokautta.

Kaikista episodeista, jotka kohdentuivat myös vuodelle 2016, 11 % oli sellaisia, jotka eivät olleet täysin ketjutettuja alkamaan toinen toistensa perään. Raportissa sijoitusten kestot on kuitenkin laskettu tosiasiallisista sijoituspäivistä. Esimerkiksi lapsi, joka on ollut sijoitettuna marraskuun kaksi ensimmäistä viikko ja joulukuun kaksi ensimmäistä viikkoa on ollut sijoitettuna 4 viikkoa eikä 6 viikkoa. Jos lapsi on lisäksi ollut sijoitettuna helmikuussa kuukauden, hänellä on vuoden aikana kaksi episodia.  
Kaikista episodeista, jotka kohdentuivat myös vuodelle 2016, 7 prosentissa episodeja sijoitusjaksojen välisiä vuorokausia oli yhteensä enemmän kuin 7 vuorokautta ja 1 prosentissa episodeja enemmän kuin 30 vuorokautta.

Aineiston pisimmät episodit kestävät lähes 18 vuotta, joten samassa episodissa voi olla useita ”aukkoja”. Nämä jaksojen väliset vuorokaudet ovat voineet tapahtua myös muuna vuonna kuin 2016. Yli 7 aukkovuorokautta sisältävistä episodeista yli puolet koostui useammasta kuin viidestä jaksosta. Toisaalta puolet yli 7 aukkovuorokauden jaksoista oli kestänyt vain 6 viikkoa. Episodi-tarkastelu siis yhdistää hyvin lyhyitä ja toistuvia jaksoja toisiinsa. Eniten jaksojen välisiä vuorokausia oli episodistatuksissa ’Elämän 1., jatkuu’, ’Jatko 1., jatkuu’, ’Uusi, jatkuu’ ja ’Useita 2016’ toisin sanoen episodistatuksissa, joille muutokset ovat muutenkin ominaisia ja joissa lapsi on vuoden lopussa sijoitettuna.