Tupakkatilasto

Laatuseloste

Tilastotietojen relevanssi

Tupakkatilasto sisältää tietoja tupakan kulutuksesta, tupakan hintakehityksestä, verotuksesta, tupakkalainsäädännöstä, väestön tupakoinnista sekä tupakansavulle altistuneista. Tupakkatilastoa käytetään muun muassa tupakkapoliittiseen päätöksentekoon, tupakan kulutuksen seurantaan kotimaassa ja kansainvälisiin vertailuihin. Tupakkatilaston tietojen keruu perustuu Tupakkalakiin (546/2016) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008).

Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Väestön tupakointi

Aikuisväestön tupakointia koskevat tulokset perustuvat kyselytutkimuksina toteutettaviin otospohjaisiin tutkimuksiin. Otospohjaisiin tutkimuksiin liittyy aina pientä epävarmuutta, mutta mitä isompia tutkimuksen otoskoko ja vastausprosentti ovat, sitä vähemmän epävarmuutta on. Posti- ja verkkokyselyllä toteutetun tiedonkeruun kattavuutta voidaan arvioida aineiston katoanalyyseillä, joilla selvitetään rekisteritietojen avulla, miten tutkimukseen osallistuneet ja osallistumattomat eroavat toisistaan ja miten kato vaikuttaa tuloksiin. Vastauskatoa korjataan ATH/FinSote ja Terve Suomi aineistoissa käyttämällä painokertoimia, joiden laskentaan on käytetty koko otokselle saatavissa olevia rekisteritietoja. Painokertoimien avulla tutkittavien joukko edustaa väestöä laskennassa käytettyjen muuttujien näkökulmasta. Kattavuus on matalin nuorten miesten keskuudessa, ikääntyneiden osallistumisaktiivisuus on puolestaan korkea. Lisäksi tiedetään, että kyselytutkimuksissa vastaajat usein tiedostamattaan tai tietoisesti aliraportoivat epäsuotuisaa terveyskäyttäytymistään. Erityisesti tupakan ja alkoholinkäyttöön ja muihin päihteisiin liittyvissä kysymyksissä kattamatta jäävä osuus johtuu yhtäältä siitä, että paljon tupakoivat ja päihteitä käyttävät jättävät keskimääräistä useammin osallistumatta tutkimuksiin, ja toisaalta siitä, että tutkimukseen osallistuvat aliarvioivat tupakan käyttöään. Vuosivertailussa aliraportointi ei kuitenkaan ole ongelma, kun voidaan olettaa, ettei se eroa eri vuosien välillä. (Lisätietoja: Terve Suomi tilastoraportti, FinSote tilastoraportti)
Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020. Tilastoraportti : 16/2021.
Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2022. Tilastoraportti 31/2023.

Tiedot aikuisväestön (20–64-vuotiaat) sekä eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) tupakoinnista (liitetaulukot 1–5, 9–11 (vuodesta 2022 alkaen)) perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuteen (kysely 1). Terve Suomi -tutkimuksesta löytyy lisätietoa THL:n verkkosivuilta ja Terve Suomi tutkimuksen kysely-osuuden tilastoraportista. Vuonna 2022 vastaajia oli 28 154 ja vastausprosentti oli 46,3 prosenttia. Tutkimukseen vastasi 20–64-vuotiaista 36,8 prosenttia ja eläkeikäisistä 59,3 prosenttia. Naisilla vastausprosentti oli 50,1 prosenttia ja miehillä 42,1 prosenttia.
Terve Suomi -tutkimuksen sivut
Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2022. Tilastoraportti 31/2023.

Tiedot tupakoinnin lopettamishalukkuudesta perustuvat Terve Suomi 2022–2023 tutkimuksen terveystarkastusosioon (lopettamishalukkuutta kysyttiin kysely2:ssa). Kysely2:seen osallistui 4766 vastaajaa ja vastausprosentti oli 48,3 prosenttia.

Tiedot aikuisväestön (20–64-vuotiaat) sekä eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) tupakoinnista (liitetaulukot 1–5 ja 9–11 (vuodet 2018–2020)) perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-tutkimukseen (Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus). FinSote-tutkimuksesta löytyy lisätietoa THL:n verkkosivuilta ja FinSote-tutkimuksen tilastoraporteista: 2018 ja 2020. Vuonna 2018 vastaajia oli 26 422 ja vastausprosentti oli 45,3 prosenttia. Tutkimukseen vastasi 20–64-vuotiaista 34,4 prosenttia ja eläkeikäisistä 59,5 prosenttia. Naisilla vastausprosentti oli 48,5 prosenttia ja miehillä 41,7 prosenttia. Vuonna 2020 vastaajia oli 28 199 ja vastausprosentti oli 46,4 prosenttia. Tutkimukseen vastasi 20–64-vuotiaista 35,6 prosenttia ja eläkeikäisistä 61,3 prosenttia. Naisilla vastausprosentti oli 49,5 prosenttia ja miehillä 43,1 prosenttia.
FinSote-tutkimuksen sivut
Alueelliset erot aikuisväestön palvelukokemuksissa ja hyvinvoinnissa : FinSote 2018. Tilastoraportti 21/2018.
Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020. Tilastoraportti : 16/2021.

Tiedot aikuisväestön (20–64-vuotiaat) tupakoinnista liitetaulukossa 1 (vuodet 2013–2017), liitetaulukossa 3 (vuodet 2014-2017), liitetaulukoissa 4-5 (vuodet 2016–2017), liite-taulukossa 9 (vuodet 2015–2017) ja liitetaulukossa 11 (vuodet 2016–2017) sekä eläkeikäisten (65–84-vuotiaat) tupakoinnista liitetaulukossa 2 (vuodet 2012–2017) ja liitetaulukossa 10 (vuodet 2015–2017) perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ATH-tutkimukseen (Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus), joka toteutettiin vuosina 2010–2017. ATH-tutkimuksesta löytyy lisätietoa THL:n verkkosivuilta. Vuonna 2016 tutkimuksen nimi muuttui ”Aikuisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimukseksi”. Tutkimukseen vastanneen aikuisväestön lukumäärä tutkimusvuosittain: 2012: N=30 259; 2013: N=11 472; 2014: N=11 931; 2016: N=2 628; 2017: N=2 341. Vastanneiden eläkeikäisten lukumäärä tutkimusvuosittain: 2012: N= 1 421; 2013: N=16 930; 2014: N=6 971; 2015: N=7 179, 2016: N=2 265, 2017: N=1 871.
ATH-tutkimuksen sivut

ATH-tutkimuksessa vastausaktiivisuudet 20–64-vuotiailla ovat vaihdelleet välillä 36–47 % ja 65–84-vuotiailla välillä 64–72 %. Eläkeikäiset (65–84-vuotiaat) ovat vastanneet aikuisväestöä (20–64-vuotiaat) aktiivisemmin ja aikuisväestöön kuuluvat naiset ovat vastanneet miehiä aktiivisemmin. Vuonna 2017 20–64-vuotiaista naisista 42 prosenttia vastasi tutkimukseen ja vastaavan ikäisistä miehistä 30 prosenttia. Eläkeikäisistä naisista ja miehistä noin 64 prosenttia vastasi vuonna 2017.

Tiedot aikuisväestön (20–64-vuotiaat) tupakoinnista edellä mainituissa liitetaulukoissa aiempina vuosina perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain toteuttamaan AVTK-tutkimukseen (”Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys”). AVTK-tutkimuksesta löytyy lisätietoa THL:n verkkosivuilta. Tutkimukseen vastanneiden lukumäärä tutkimusvuosittain: 1996: N=3 597; 1997: N=3 516; 1998: N=3 505; 1999: N=3 371; 2000: N=3 468; 2001: N=3 469; 2002: N=3 259; 2003: N=3 335; 2004: N=3 369; 2005: N=3 287; 2006: N=3 255; 2007: N=3 245; 2008: N=3 216; 2009: N=2 943; 2010: N=2 826; 2011: N=2787; 2012: N=2601; 2013: N=2545; 2014: N=2630.
AVTK-tutkimuksen sivut

AVTK-tutkimuksen vastausprosentit ovat tutkimusaikana olleet keskimäärin noin 70 prosenttia, mutta vaihdelleet välillä 51–84 prosenttia. Vastausprosentti nousi hieman 53 prosenttiin vuonna 2014, mutta yleisesti vastausaktiivisuus oli tutkimusaikana laskeva. Naiset (vastausprosentti 59 prosenttia) vastasivat vuonna 2014 tutkimukseen miehiä (vastausprosentti 46 prosenttia) aktiivisemmin. Verrattaessa vuosien 2009–2014 tietoja edeltäviin vuosiin tulee ottaa huomioon vastausprosentin aleneminen.

Eläkeikäisen (65–84-vuotiaat) väestön tupakointitiedot liitetaulukossa 2 ennen vuotta 2012 ja liitetaulukossa 10 ennen vuotta 2015 perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joka toinen vuosi toteuttamaan EVTK-tutkimukseen (”Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys”). EVTK-tutkimuksesta löytyy lisätietoa THL:n verkkosivuilta. Tutkimukseen vastanneiden lukumäärä tutkimusvuosittain: 1993: N=2 035; 1995: N=1 959; 1997: N=1 886; N=2001: N=1 949, 2003: N=1 863, 2005: N=1 863, 2007: N=1 847, 2009: N=1 741, 2011: N=1723, 2013: N=1760.
EVTK-tutkimuksen sivut

EVTK-tutkimuksen vastausprosentit ovat tutkimusaikana vaihdelleet 72–88 prosenttia välillä. Vuoden 2013 vastausprosentti oli 74 prosenttia. Miesten ja naisten vastausaktiivisuuden välillä ei ole ollut merkittäviä eroja.

Valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) on toteutettu neljän vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. Vuoteen 2016 asti tutkimuksesta vastasi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) ja vuodesta 2020 alkaen THL. Lisää tietoa KOTT-tutkimuksesta löytyy THL:n verkkosivuilta. Koronaepidemian takia vuoden 2020 tutkimus siirrettiin vuoteen 2021. Tutkimus kohdistettiin aluksi yliopisto-opiskelijoille ja vuodesta 2008 alkaen myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Vuosina 2000 ja 2004 tutkimus suoritettiin pelkästään postitse lomakekyselynä, kun taas vuosina 2008 ja 2012 oli mahdollisuus vastata myös netissä. Vuonna 2016 vastaaminen tapahtui pääasiassa netissä, mutta paperilomake lähetettiin muistutuksen yhteydessä vastaamattomille. Vuosien 2021 ja 2024 tiedonkeruut toteutettiin täysin sähköisesti.
KOTT-tutkimuksen sivut

Vuoden 2021 tiedonkeruu toteutettiin koronaepidemian kolmannen aallon aikana helmi-maaliskuussa 2021. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat 18–34-vuotiaat perustutkinto-opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnä olevaksi keväälle 2021. Tutkimuksen otos (n= 11 912) koostui satunnaisesti valituista ammattikorkeakouluopiskelijoista (n= 5 969) ja yliopisto-opiskelijoista (n=5 943). Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 53 prosenttia (n=6 258) kutsutuista; naisista 60 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoiden osallistuminen oli ammattikorkeakouluopiskelijoita aktiivisempaa (vastausprosentit 56 % vs. 49 %). 

Vuoden 2024 tiedonkeruu toteutettiin maalis-huhtikuussa 2024. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat 18–34-vuotiaat perustutkinto-opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnä olevaksi keväälle 2024. Tutkimuksen otos (n= 11 904) koostui satunnaisesti valituista ammattikorkeakouluopiskelijoista (n= 5 952) ja yliopisto-opiskelijoista (n=5 952). Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 31 prosenttia (n=3 639) kutsutuista; naisista 36 prosenttia ja miehistä 25 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoiden osallistuminen oli ammattikorkeakouluopiskelijoita aktiivisempaa (vastausprosentit 34 % vs. 26 %).

Tutkimukseen vastanneiden lukumäärä tutkimusvuosittain: 2000: N=3 174, 2004: N=3 153, 2008: N=5 105, 2012: N=4 409, 2016: N=3 114, 2021: N= 6 258, 2024: N= 3 639.

Tiedot nuorten (14–20-vuotiaat) tupakoinnista ja nuuskan käytöstä perustuvat THL:n Kouluterveyskyselyyn, joka tehdään opettajan ohjaamana luokkakyselynä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Tietoa peruskoulujen yläluokkalaisten tupakoinnista ja nuuskaamisesta on vuodesta 1996 ja lukiolaisten tupakoinnista ja nuuskaamisesta vuodesta 1999 alkaen. Ammatilliset oppilaitokset ovat olleet kyselyssä mukana vuodesta 2008 lähtien. Kysely toteutettiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa myös peruskoulun 4. ja 5. luokan oppilaille. Kyseiset oppilaat eivät kuitenkaan ole ikänsä vuoksi mukana tässä tarkastelussa. Ammatillisten oppilaitosten aineisto on rajattu alle 21-vuotiaisiin, joten vastaajat ovat pääosin 14–20-vuotiaita.
Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyn aineisto kerättiin vuoteen 2011 saakka parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa ja parittomina vuosina muualla Suomessa. Koko maata kuvaavaa tietoa saatiin yhdistämällä peräkkäisten vuosien aineistot. Vuodesta 2013 alkaen kysely tehtiin koko maassa yhtä aikaa. Aineistonkeruussa on siirrytty vaiheittain paperilomakkeesta sähköiseen lomakekyselyyn. Vuonna 2013 kysely toteutettiin sähköisenä ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuonna 2015 siirryttiin sähköiseen kyselyyn myös lukioissa ja peruskouluissa. 

Kouluterveyskyselyn aineisto kattoi peruskoulussa 74–84 prosenttia ja lukiossa 60–76 prosenttia perusjoukosta vuosina 2000–2013. Vuosina 2015–2021 kattavuus oli peruskoulussa 43–83 prosenttia ja lukiossa arviolta 51–71 prosenttia. Vuonna 2023 aineisto kattoi 75 prosenttia 8. ja 9. luokkien oppilaista ja 71 prosenttia lukion 1. ja 2. luokkalaisista. Ammatillisissa oppilaitoksissa aineisto kattoi 28 prosenttia kaikista ammatillista perustutkintoa suorittavista vuosina 2021‒2023 aloittaneista alle 21-vuotiaista opiskelijoista. Tutkimukseen osallistuneiden määrän lasku vuosina 2015 ja 2017 johtui tiedonkeruuseen liittyvistä teknisistä ongelmista. Ongelmat eivät kuitenkaan oleellisesti vaikuttaneet koko maasta raportoitavan tiedon laatuun, vaan tietoja voidaan pitää kansallisesti yleistettävinä. Vuonna 2023 Kouluterveyskyselyn tiedot kerättiin perusopetuksen 4. ja 5. luokilla 1.3.–14.4., perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja lukiossa 3.4.–12.5. ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1.3.–12.5. Tutkimukseen vastanneiden lukumäärä tutkimusvuosittain: 2000–2001: N=145 685, 2002–2003: N=153 531, 2004–2005: N=158 163, 2006–2007: N=161 889, 2008–2009: N=199 757, 2010–2011: N=192 414, 2013: N=182 864, 2015: N=120 400, 2017: N=134 150, 2019: N=155 290, 2021: N= 160 796, 2023: N=151 224.

Raskauden aikainen tupakointi

Tiedot raskaudenaikaisesta tupakoinnista saadaan THL:n Perinataalitilastosta. Raskauden aikaista tupakointia koskeva tieto on vuodesta 2017 alkaen tarkentunut perinataalitilastossa: nyt tieto saadaan raskauden 1. kolmanneksen jälkeen satunnaisesti ja päivittäin tupakoineista, kun aiemmin tieto saatiin raskauden 1. kolmanneksen jälkeen tupakoineista. Tässä raportissa satunnaisesti ja päivittäin tupakoineet on laskettu yhteen. 
Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet

Tupakkatuotteiden kulutus

Suomessa ei suoraan tilastoida tupakkatuotteiden kulutusta, mutta kulutuksen pitkän aikavälin kehitystä voidaan karkealla tasolla arvioida verotettujen tupakkatuotteiden määrän perusteella. Tämä tieto saadaan Verohallinnon valmisteverotilaston verotusluvuista. Tiedot tullin rikosasioissa haltuun ottamista savukkeista on saatu Tullista.
Verohallinnon tilastotietokanta

Tupakkatuotteiden kulutuksen estimoinnissa on käytetty kahta tapaa. Ensinnäkin kulutukseksi on katsottu edellisen vuoden joulukuun alusta tilastovuoden marraskuun loppuun kohdistuvat verolliset tupakkatoimitukset. Menettely perustuu arvioon tupakan keskimääräisestä noin vajaan kuukauden mittaisesta varastointiajasta tukku- ja vähittäiskaupassa sekä joulukuun ns. tilinpäätösostojen ajoittumisesta oikeaan vuoteen. Toiseksi vuosittaista verollista kulutusta kuvataan kunkin vuoden tammi-joulukuun tupakkatoimituksilla. Tiedonantajien tietosuojan takaamiseksi savukkeiksi käärittävä hienoksi leikattu tupakka on yhdistetty piippu- ja savuketupakkaan.   

Tiedot matkustajien mukanaan tuomista savukkeista ja nuuskasta perustuvat Verianin (ent. Kantar Public) tekemään haastattelututkimukseen ”Tupakkatuotteiden matkustajatuontiseuranta”. Savukkeiden ja nuuskan matkustajatuontia seurataan tekemällä joka viikko valtakunnallisesti 500 puhelinhaastattelua. Otanta on toteutettu monivaiheisena ositettuna otantana. Tutkimuksen näyte edustaa Suomen 15–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yhden vuoden pituisen tarkasteluajanjakson tiedot perustuvat näin ollen noin 26 000 henkilön haastatteluaineistoon, josta noin 1 900 henkilöä oli käynyt ulkomailla ja vastasi matkustajatuontia koskeviin kysymyksiin vuonna 2022. Haastattelussa selvitetään savukkeiden ja nuuskan matkustajatuontia kahden edellisen viikon aikana. Verian on seurannut savukkeiden matkustajatuontia vuodesta 2006 ja nuuskan tuontia vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi nikotiinipussien matkustajatuontia on alettu seurata vuodesta 2023 alkaen.

Tupakkatuotteiden hinnat ja verotus

Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiarvot ja verotusarvot, tupakkaveron tuotto sekä tupakkaveron prosenttiosuudet on saatu Verohallinnosta. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot on saatu Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta. Tupakkatuotteiden hintaindeksitiedot on saatu Tilastokeskuksesta.
Tilastokeskuksen kansantalouden vuositilinpito

Tupakoinnin haittakustannukset

Tupakoinnin kustannukset on laskettu käyttäen THL:ssa aiemmin kehitettyä laskentakehikkoa (Vähänen 2015). Tupakoinnin syyosuudet niin sanotuista tupakkataudeista laskettiin käyttäen SAF-syysosuuskaavaa. Kaavan tautikohtaiset suhteelliset riskiluvut ja tupakkataudeiksi luokitellut sairaudet saatiin aiemmasta tutkimuksesta. Terveyden-huollon kustannukset laskettiin käyttäen tupakkatautien syyosuutta käynti-, hoitojakso- ja kustannustiedoista. Tulonsiirtojen kustannukset laskettiin vastaavalla tavalla työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairaspäivärahojen välittömien kustannusten osalta. Perhe-eläkkeiden kustannusten arviointi tehtiin tupakointikuolleisuuden kautta. Tupakoinnin välillisten kustannusten arvioimisessa käytettiin muun muassa inhimillisen pääoman menetelmää soveltuvin osin.  Taloudellisten kustannusten arvioimiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, ja esitettyjä lukuja voidaan pitää suuntaa antavina arvioina kustannusten suuruusluokasta.
Vähänen, Miikka (2015) Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Raportti 15/2015. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tupakkatilaston tietojen oikeellisuus riippuu viime kädessä tiedonantajilta eli Tullilta, Verohallinnolta, Tilastokeskukselta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saatavien tietojen oikeellisuudesta ja tarkkuudesta. Tietojen loogisuutta verrataan laskentavaiheessa aikaisempiin, ja jos epäillään virhettä, asia tarkastetaan tiedontuottajien kanssa.

Tilastoraportin teksti on tuotettu sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden yhteistyönä. Kirjoittajat vastaavat oman tekstinsä oikeellisuudesta ja tarkkuudesta. 

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tupakkatilasto ilmestyy vuosittain, ja tiedot ovat lopullisia. Ennakkotietoja ei julkaista. Tupakkatilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tupakkatilasto julkaistaan kerran vuodessa tilastoraporttina THL:n verkkosivuilla. Eräi-tä tupakkatilaston tietoja voi poimia myös Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä. Indikaattorit saa näkyviin esimerkiksi asiasanalla "tupakointi".
Tupakkatilasto
Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

Tilastojen vertailukelpoisuus

Tupakkatilaston tiedot ovat pääosin saatavissa vuodesta 1980 lähtien. Vastaavia sarjoja tupakkatuotteiden kulutuksesta vuodesta 1970 lähtien on julkaistu tutkimuksessa ”Tupakka tupakkalain jälkeen” (Tilastokeskus, tutkimuksia no 135). Vuosien 1980–2009 tupakkatilastot on laadittu Tilastokeskuksessa. Vuodesta 2010 alkaen Tupakkatilasto on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Alkuvuonna 2020 alkaneen koronapandemian ja siitä johtuvan matkustamisen vähäisyyden takia tupakkatuotteiden matkustajatuontimäärät olivat poikkeuksellisen matalia vuosina 2020–2021. Vuoden 2022 aikana matkustusrajoituksia poistettiin, mikä näkyi mm. matkustajatuonnin lisääntymisenä. 

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tupakkatilasto on osa vakiintunutta tilastotuotantoa. Tilastoraportti sisältää koko maan kattavia tietoja.

Vuoden 2023 tilastoja koskevat erityiskysymykset

Verianin matkustajatuontia koskevassa haastattelututkimuksessa on alettu kysyä nikotiinipussien matkustajatuonnista vuodesta 2023 alkaen. Tätä ennen on mahdollista, että nuuskaa koskevat tuontimäärät pitävät sisällään nuuskan lisäksi myös 2020-luvun alussa yleistyneiden nikotiinipussien tuontia. Nuuskan tuontimääriä koskevat tiedot ajalta ennen vuotta 2023 eivät siten välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2023 tai sen jälkeisiin tuontimääriin.

Aikuis- ja eläkeväestön tupakointitiedot on saatu Terve Suomi -tutkimuksesta, joka aloitettiin vuonna 2022. Tutkimus korvaa FinSote-tutkimuksen. Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi, joten viimeisimmät saatavilla olevat tiedot ovat vuodelta 2022.

Päivitetty: